Hyppää sisältöön

Reservin koulutuksen merkitys asevelvollisuudessa

Porin prikaati
31.5.2021 15.54
Uutinen
Kuvassa kolme reserviläistä. Kaksi reserviläistä ovat kuljetuspanssariajoneuvon tarkkailuluukussa ja yksi maassa. Reserviläiset keskustelevat.

Puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, jonka näkyvin osa on varusmiespalvelus. Varusmiespalveluksessa olevat käsittävät kuitenkin vain pienen osan maamme sotilaallisesta puolustuskyvystä.

Valtaosa puolustuskyvystä rakentuu reserviläisistä ja heistä muodostettavista joukoista. Voidaankin todeta, että Puolustusvoimiemme kriisin aikainen suorituskyky on yhtä kuin reserviläisistä muodostettujen joukkojen suorituskyky. Jotta suorituskyky säilyy, tulee reserviläisiä myös kouluttaa. Varusmies- ja reserviläiskoulutus muodostavatkin kokonaisuuden, jossa molemmat ovat lopputuloksen kannalta tärkeitä. Reservin koulutuksen merkitystä pohdittaessa on tarkastelu syytä aloittaa itsenäisen Suomen ensimmäisistä vuosikymmenistä.

Reserviläisiä Niinisalon kertausharjoituskeskuksen päärakennuksen edessä vuonna 1934. Kuva: Museovirasto
Reserviläisiä Niinisalon kertausharjoituskeskuksen päärakennuksen edessä vuonna 1934. Kuva: Museovirasto

Reserviläisten koulutus itsenäisyyden alkutaipaleella

Perusteet reserviläisten koulutukselle määrätään asevelvollisuuslaissa. Itsenäisen Suomen ensimmäinen asevelvollisuuslaki vahvistettiin vuonna 1922. Ensimmäiset kertausharjoitukset järjestettiin vuonna 1925, jolloin harjoituksiin osallistui 480 reservinupseeria. Vuosien 1925–1932 välisenä aikana koulutettiin ainoastaan reservissä olevia upseereita ja aliupseereita. Harjoitusten tavoitteet olivat upseereiden osalta uusien välineiden kouluttaminen, taktisen ymmärryksen kehittäminen ja joukkueenjohtajan pätevyyden omaksuminen. Aliupseereiden osalta tavoitteena oli kasvattaa ryhmän itsenäisiä johtajia.

Tavoitteiden toteutumisessa oli muutamia haasteita. Harjoituksia ei toteutettu suunnitelluissa joukkokokonaisuuksissa, vaan esimerkiksi aliupseerit koottiin erillisiin reserviharjoituspataljooniin. Keskitetystä kertausharjoitusrakenteesta johtuen harjoituksiin ei saatu tarpeeksi kouluttajia. Oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että yksi kouluttaja koulutti jopa 60–80 miehen vahvuisia joukkueita. Harjoitukset olivat kestoltaan 30–40 vuorokautta ja järjestettiin pääsääntöisesti kesäaikana. Mahdollisesti näistä syistä poistuma oli suuri. Esimerkiksi vuoden 1931 harjoituksiin kutsuttiin 440 upseeria, joista harjoituksiin osallistui 258. Poistuma oli siis hieman yli 40%.

Vuonna 1924 koulutukseen osallistui 4 500 reserviläistä, mutta vuonna 1930 jo 35 000 reserviläistä.

Kertausharjoitusten lisäksi suojeluskuntapiirit tarjosivat koulutusta reserviläisille. Varsinkin miehistön osalta, joille ei järjestetty kertausharjoituksia, annettu koulutus oli merkittävä. Osallistujamäärät nousivat jyrkästi. Vuonna 1924 koulutukseen osallistui 4 500 reserviläistä, mutta vuonna 1930 jo 35 000 reserviläistä.

Vuonna 1932 aluejärjestelmään siirtymisen myötä myös reservin harjoitusrakenne uudistui. Merkittävin muutos vuosien 1935–1939 kertausharjoitussyklissä oli monipuolinen, joukkojen ja esikuntien kouluttamiseen pyrkivä koulutusjärjestelmä. Koulutusjärjestelmään sisältyi myös erikoishenkilöstön tehtäväkohtaisia kertausharjoituskursseja. Harjoitusten laadukasta koulutusta vaikeutti edelleen niin kouluttaja kuin materiaalipulakin. Esimerkiksi riittämätön majoituskapasiteetti esti useimpien harjoitusten pitämisen talviaikana.

Kaikkiaan vuosien 1935–1939 aikana koulutettiin noin 180 000 reserviläistä. Luku on noin 60% 27.12.1939 palveluksessa olleista. Kertausharjoitukset olivatkin merkittävä osa talvisodan yhtenäisen kenttäarmeijan muodostamista.

Konekivääriammunta käynnissä Niinisalon kertausharjoituskeskuksessa vuonna 1934.  Kuva: Museovirasto Konekivääriammunta käynnissä Niinisalon kertausharjoituskeskuksessa vuonna 1934. Kuva: Museovirasto

Reserviläisten koulutus nykyään

Nykyäänkin reservin kouluttamisella tähdätään uusien välineiden oppimiseen, taidollisen ajattelun kehittämiseen sekä joukon suorituskyvyn, kiinteyden ja hengen parantamiseen. Reservin koulutus muodostuu kertaus- ja vapaaehtoisista harjoituksista. Kaikkiaan Puolustusvoimien järjestämään koulutukseen osallistui esimerkiksi vuonna 2019 noin 22 000 reserviläistä.

Vapaaehtoisen koulutuksen järjestämisessä Puolustusvoimien keskeisenä kumppanina toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK). Vapaaehtoinen koulutus voidaan jakaa kahteen osaan. Joukko-osastojen järjestämään vapaaehtoisuuteen perustuvaan harjoitustoimintaan, joka täydentää normaalia kertausharjoitustoimintaa ja MPK:n järjestämään sotilaallisen valmiuden koulutukseen. Puolustusvoimat valvoo MPK:n koulutustoimintaa sekä tukee harjoituksia.

Vuonna 2020 pelkästään Lounais-Suomen maanpuolustuspiirissä järjestettiin 87 kurssia, joihin osallistui noin 2400 koulutettavaa. Luvuissa on huomioitava koulutustoiminnan keskeytys 12.3.–31.7.2020. Normaalioloissa tavoittavuus oli esimerkiksi vuonna 2018 valtakunnallisesti noin 51 000 osallistujaa.

Reserviläiset ampumassa vapaaehtoisessa harjoituksessa 2020. Kuva: Puolustusvoimat/Pasi Lindroos Reserviläiset ampumassa vapaaehtoisessa harjoituksessa 2020. Kuva: Puolustusvoimat, Pasi Lindroos

Kuten kertausharjoitusten myös vapaaehtoisten harjoitusten juuret löytyvät 1930-luvulta. Elokuussa 1939 järjestettyyn armeijakunnan sotaharjoitukseen liittyen 9.7.1939 radiossa luettiin silloisen sotaväen päällikön kenraaliluutnantti Hugo Östermanin tiedotus. Tiedotuksessa ilmoitettiin halukkaiden mahdollisuudesta osallistua harjoitukseen. Tiedotteen lopputuloksena 279 reservin upseeria ja aliupseeria ilmoittautui vapaaehtoisena harjoitukseen. 

Aluetoimistot tarkastelevat reservin koulutusta koko alueensa näkökulmasta.

Reserviläisten kouluttaminen niin vapaaehtoinen kuin käskettykin koordinoidaan toinen toistaan palvelevaksi kokonaisuudeksi. Aluetoimistot tarkastelevat reservin koulutusta koko alueensa näkökulmasta. Asevelvollisten asioiden hoidosta vastaavana aluetoimistot toimivat merkittävänä linkkinä reservin harjoituksiin liittyen. 

Reservin koulutus on kokonaisuus, joka palvelee kasvavan sotilaallisen valmiuden lisäksi jokaista koulutukseen osallistujaa. Parhaimmillaan reservin harjoitus kasvattaa osallistujan kipinää kehittää omia sotilaallisia tietoja ja taitoja. Kantahenkilökunnalle kertausharjoitukset ovat alusta alkaen olleet erinomainen tilaisuus harjaantua suurehkojen joukkojen käsittelyyn. Varsinkin sijoitettujen henkilöiden osallistuminen joukkonsa kertausharjoituksiin on lisännyt sekä johtajan valmiuksia että joukon kiinteyttä.

Miten reserviläiset kokevat kertausharjoitukset? Erään vuonna 2020 Porin prikaatissa järjestetyn kertausharjoituksen palautteen perusteella reserviläiset arvioivat harjoitusta asteikolla 1–5 seuraavasti: Maanpuolustustahto 4,5; ME-henki 4,8; Usko omaan joukkoon 4,8 ja Henkilökohtainen motivaatio 4,7. Jos edellä mainittuja tuloksia peilataan tavoitteisiin ja historian osoittamiin kokemuksiin, on reservin koulutus taitojen, tietojen ja yhteishengen kasvattajana perusteltu.

Artikkelin on kirjoittanut Lounais-Suomen aluetoimistosta kapteeni Erik Stenström.