Asetan joukkoni edun aina oman etuni edelle. Täytän saamani tehtävät tinkimättömästi johtaen joukkoani edestä ja omalla esimerkilläni. Toiminnallani ansaitsen sekä alaisteni, vertaisteni että esimiesteni luottamuksen. Kunnioitan edellisten upseerisukupolvien työtä ja uhrauksia sekä täytän paikkani tässä ketjussa. Kaikessa toiminnassani on yhteinen etu johtotähteni.
Reserviupseerikoulu Haminassa
Upseereita on koulutettu itsenäisessä Suomessa reserviin yli 105 vuotta. Koulutus sai alkunsa ennen maamme itsenäistymistä. Itsenäisyysmiehet halusivat nostaa maan kapinaan, ja vapaustaisteluun tarvittiin asevoimat. Aktivistit ymmärsivät, että kaiken muun voi improvisoida tai ostaa, mutta ei osaavia johtajia ja kouluttajia. Määrällisesti eniten tarvittaisiin nopeasti koulutettua nuorempaa upseeristoa - varaupseereita - reserviupseereita.
Maan itsenäistyttyä reserviupseerikoulutusta annettiin vuodesta 1920 vuoteen 1930 vain Haminassa. Ensin 1920 reserviupseerikursseilla ja vuodesta 1923 alkaen Reserviupseerikoulussa. Samoissa tiloissa oli toiminut vuoteen 1903 Keisarillinen Suomen Kadettikoulu, muutamankin Suomen itsenäisyyden alun asevoimissa palvelleen upseerin, kuten myöhemmän Suomen marsalkan Carl Gustaf Mennerheimin opinahjo.
Sotien ajaksi vuonna 1939 koulutus siirtyi Haminasta Niinisaloon ja Santahaminaan Helsinkiin. Koulun nimikin vaihtui Upseerikouluksi, kunnes valvontakomission käskystä lopetettiin upseerien kouluttaminen reserviin vuonna 1945. Koulu palasi Haminaan vuonna 1948. Kurssista 76 vuonna 1952 alkaen koulu oli jälleen nimeltään Reserviupseerikoulu.
Kurssin 4 aikana 13. helmikuuta 1923 reserviupseerikoulutus vakiintui, ja perustettiin Reserviupseerikoulu. Tähän asti oli ollut vain yksittäisiä kursseja. Samana vuonna säädettiin asetuksella reserviupseerikurssin suorittaminen Kadettikouluun pyrkimisen ehdoksi. Tämä nosti reserviupseerikoulutuksen statusta ja samalla kohdisti sen kehittämiseen entistä suurempia paineita.
Reserviupseerikoulun lippu, marssi ja kurssijulkaisut syntyivät kurssilla 14a (1.11.1927-22.4.1928). Samalla kurssilla käynnistettiin myös säännöllinen oppilaskuntatoiminta.
Kunniamarssi
Marssi on kurssin marssilautakunnan puheenjohtajan professori Heikki Klemetin oma sovitus 1500-luvun alun sävellyksestä, jonka hän löysi Porin triviaalikoulun äänikirjoista. Kunniamarssin nimi, Heroes pugnate, tarkoittaa suoraan suomennettuna Sankarit taistelkaa.
Reserviupseerikoulun lippu on marssin tavoin säilyttänyt ilmeensä lähes muuttumattomana lähes sata vuotta. Heraldisesti määriteltynä lippuvaate on musta, jalkaväelle vahvistettua kokoa 120 x 142 cm. Lipun keskeisenä aiheena on Suomen vaakuna, jota kehystää vihreä laakeriseppele, ja vaakunan alla on kaksi suoraa miekkaa ristissä. Lippuvaatteen kulmissa on neljä lyhyttä nauhaketta. Ylänauhakkeissa esiintyvät kirjaimet V. K. ja RUK. (Vimpelin sotakoulun ja Reserviupseerikoulun alkukirjaimet). Alanauhakkeissa esiintyvät mainittujen koulujen perustamisvuodet 1917 ja 1920. Värisommittelu: musta, vihreä ja punainen. Lipun tanko ja tangon kärki ovat vahvistettua "armeijan mallia".
Lippu valmistettiin majurin rouva Kockin johdolla, ja se vihittiin armeijan lippujuhlassa Helsingissä 16.5.1928. Ylipäällikkö, sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim myönsi toukokuun 26. päivänä 1941 reserviupseerikoululle IV lk vapaudenristin tunnustuksena työstä isänmaan hyväksi Vapaudenristi punavalkoisine nauhoineen vaihdettiin lipun tankoon kärjeksi 1954, jolloin edellisestä leijonakuvioisesta kärkiosasta luovuttiin. Käytössä oleva lippu on järjestykessä viides. Kaksi ensimmäistä lippua on luovutettu Sotamuseoon säilytettäviksi vuosina 1954 ja 1969 sekä kolmas näytteille RUK-museoon Haminaan vuonna 1984.
