Hyppää sisältöön

RUK kouluttaa ja kasvattaa

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 5.7.2016 12.23
Tiedote

Puolustusvoimissa aloitti eilen varusmiespalveluksensa noin 12 000 uutta alokasta. Ensimmäiset viikot ovat haastavia - vanhat rutiinit on jätetty taakse ja uudet olisi opittava nopealla tahdilla. Tulevat viikot eivät kuitenkaan haasta pelkästään alokkaita, myös varusmiesjohtajat ovat uuden äärellä.

Maasotakouluun kuuluva Reserviupseerikoulu (RUK) Haminassa kouluttaa sinne valituista asevelvollisista upseerikokelaita kaikkien puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

Yhteensä reserviupseerikursseilla on koulutettu noin 177 000 reserviupseeria sodan ajan tehtäviin. Kahdesti vuodessa järjestettävän kurssin vahvuus on noin 700 upseerioppilasta. Reserviupseerikurssille valitaan noin seitsemän prosenttia ikäluokasta.

Reserviupseerikurssilla 248 "KEHRÄ" palvelevat upseerioppilaat Sanna Koste ja Sampsa Pietilä kertovat Reserviupseerikouluun hakeutumisen olleen mielessä jo heti varusmiespalveluksen alusta lähtien.

- Minun ei pitänyt alunperin hakeutua johtajakoulutukseen, koska opiskelupaikka oli jo valmiina lokakuusta alkaen. Päätin kuitenkin ottaa kaiken hyödyn palveluksesta irti, siirtää opiskeluni aloittamista ja hakeutua aliupseerikouluun. Ilman opiskelupaikkaa johtajakoulutukseen hakeutuminen olisi ollut heti tavoitteeni, kertoo upseerioppilas Pietilä.

- Itselleni Reserviupseerikouluun hakeutuminen oli itsestään selvää siitä lähtien kun päätin, että lähden suorittaman naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Haluan palvella vuoden ja ottaa kaiken hyödyn irti, sanoo upseerioppilas Koste.

Upseerioppilaiden aika reserviupseerikursseilla on ollut antoisaa mutta myös haastavaa. Tiiviissä ajassa on ammennettava ja omaksuttava ne eväät, joita tulevat johtajat tarvitsevat oman joukkonsa kanssa päivittäin.

- Reserviupseerikurssiaika Haminassa on sisällöltään tiivis sekä henkisesti että fyysisesti vaativa.

Täällä keskitytään olennaiseen, tehdään harjoituksissa sitä mitä tultiin tekemään. On vain se 14 viikkoa aikaa oppia kaikki, niin johtamisesta kuin omasta aselajistakin, mihinkään turhaan ei ole edes aikaa, esikunta- ja viestikomppaniassa sotilaspoliisilinjalla palveleva Pietilä sanoo.

- Jouduin keskeyttämän edellisen kurssin 247 terveydellisistä syistä ja olen nyt siis jatkamassa tällä kurssilla kärkikomppaniassa. Kokemusta on siis sekä talvi- että kesäkurssista. Talvella on haastavampaa esimerkiksi maastossa, jossa ollaan tosi paljon - on pimeää ja kylmää. Olen todennut, miten motivoituneita täällä ollaan, eläydytään siihen mitä tehdään ja tehdään kunnolla. Porukka haluaa oppia ja tulla hyviksi kokelaiksi. Vertaiset arvioivat tekemisesi ja saat aina perustellun palautteen toiminnastasi. Täällä saa mokailla ja ottaa oppia niistä mokailuista, toteaa Koste.

- Aliupseerikoulun ja Reserviupseerikoulun käyminen elävöittää varusmiespalvelusta. Suosittelen ehdottomasti tuleville alokkaille hakeutumista johtajakoulutukseen, lisää Koste.

Molemmat haastateltavat toteavat ryhmähengen olevan RUK:ssa mahtava. Eri aselajien yhteistoiminta on ollut ainutlaatuista ja ympäri Suomen eri joukko-osastoista saadut ystävyyssuhteet tulevat olemaan varmasti elämän mittaisia. Reserviupseerikoulu pyrkii itse jatkuvalla oman toiminnan kehittämisellään varmistamaan sen, että myös jatkossa siellä vietettyä aikaa pidettäisiin varusmiespalvelun yhtenä antoisimmista kokemuksista.

Pian oppilailla on edessään joukko-osastoihin palaaminen ja odotukset tulevalle kokelasajalle ovat korkealla. Teoriassa asiat ovat hallussa, mutta seuraavaksi opittu olisi saatava toimimaan myös käytännössä. Jokaisen on löydettävä se itselleen ja omalle joukolleen toimivin tapa johtaa - tulokset ratkaisevat.

- Kurssilta saadut valmiudet syventyvät päivittäisissä käytännön johtaja- ja kouluttajatehtävissä kokelasaikana omissa joukko-osastoissa sekä myöhemmin reserviupseerina kertausharjoituksissa.

Palaan Haminaan seuraavalle kurssille oppilaskunta- ja kouluttajakokelaaksi uusille upseerioppilaille. Sitä ennen pääsen toimimaan Kaartin jääkärirykmentissä itseni kanssa samaa saapumiserää olevan sotilaspoliisijoukkueen johtajana. Haaste on mielenkiintoinen, koska he eivät ole alokkaita ja osaavat jo paljon enemmän käytännön juttuja sotilaspoliisitoiminnasta. Odotan mielenkiinnolla kaikkia tulevia kokelaskauden haasteita, sanoo Pietilä.

- Odotan todella innoissani paluuta Kaartin jääkärirykmenttiin ja uusien alokkaiden kouluttamista. Täällä on kuitenkin harjoiteltu vertaisten kanssa. Nyt saa nähdä, miten se sitten ihan oikeiden alokkaiden kanssa alkaa sujua, kun he eivät vielä osaa asioita ja motivaatiokin voi osalla olla hakusessa. Heidän kehittymistään omassa ohjauksessani tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten pystyn kouluttamaan ja motivoimaan heitä ja saamaan tuloksia, miettii Koste.

Johtajana kasvaminen on jokaiselle elinikäinen prosessi, johon RUK ja sen jälkeinen johtajakausi antavat hienon lähtökohdan. Reserviupseerikoulussa hankittua osaamista voi ja kannattaa hyödyntää varusmiespalveluksen jälkeen myös siviilielämän eri tehtävissä.

Koste toteaa opiskelupaikan olevan vielä haun alla. Edessä on pyrkiminen korkeakouluun tai yliopistoon, sotilasurakaan ei ole pois suljettu vaihtoehto.

- Johtajakoulutuksen käyminen on varmasti positiivinen asia tulevaisuudessa ihan missä vaan työpaikassa, jossa on osattava johtaa tai ylipäätään tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Täällä on esimerkiksi oppinut tasapuolisuutta ja muiden arvostusta.

Ennen kuitenkin, kun nykyiset kokelaat jatkavat siviilielämän haasteita kohti, edessä on puoli vuotta itse asiaa - johtajana toimimista. Uudet alokkaat ovat hyvissä käsissä.

´