Ruotsalaiset ja suomalaiset taistelupioneerit tukemassa mekanisoidun pataljoonan liikkuvuutta

Ruotsin osallistumisen tavoitteena on vahvistaa entisestään hyvää yhteistyötä Ruotsin ja Suomen puolustusvoimien välillä. -Harjoituksella vahvistetaan operatiivista suorituskykyä ja parannetaan ruotsalaisten ja suomalaisten sotilaiden kykyä toimia yhdessä ja oppia ymmärtämään toisiaan, sanoo majuri Jonas Frohlund Ruotsin puolustusvoimien Götan pioneerirykmentin taistelupioneerikomppaniasta.

Harjoitukseen osallistuminen on osa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä, joka on jatkanut vahvistumistaan jo useamman vuoden ajan.

- Yhteistyö ja kansainvälisten joukkojen osallistuminen harjoituksiimme saavat konkreettista jalansijaa myös täällä Karjalan prikaatissa ja Kymenlaakson alueella. Harjoittelu ja harjoitukset kuten Repo 19 -harjoitus ovat osa puolustusvoimien normaalia päivittäistä toimintaa. Nyt saamme siis tekemiseemme täällä Kaakonkulmalla vahvan ja odotetun kansainvälisen ulottuvuuden, sanoo Kymen pioneeripataljoona komentaja everstiluutnantti Timo Ronkainen Karjalan prikaatista.

Kouvolan sanomat vieraili harjoituksessa. Toinen vasemmalta Kymen pioneeripataljoonan komentaja everstiluutnantti Timo Ronkainen. Ruotsalainen taistelupioneeri "mediatentissä".

Ruotsalaisen pioneerikomppanian päätehtävä on tukea pioneeritoimin mekanisoidun pataljoonan liikkuvuutta esimerkiksi miinanetsinnällä ja -raivauksella ja rakentamalla siltoja. Komppanialla on käytössään panssaroitu pioneeriajoneuvo 120, siltapanssarivaunu 120 ja panssaroitu maastoajoneuvo 410. Ruotsista harjoitukseen osallistuu noin 100 henkilöä.

Ruotsalaisten Bandvagn 410.

Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan ovat keskeistä Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. -Se osa puolustusvoimien, ja tätä kautta myös Karjalan prikaatin suorituskykyjen ylläpitoa ja kehittämistä. Kaikilla kansainvälisillä harjoituksilla kehitetään joukkojemme valmiutta, yhteensopivuutta ja kykyä yhteistoimintaan erityisesti kansainvälisissä operaatioissa sekä ennen kaikkea puolustusvoimien valmiutta sotilaallisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Kansainväliset harjoitukset tarjoavat yleisesti ja nyt siis myös Karjalan prikaatille erinomaisen mahdollisuuden verrata järjestelmämme tasoa suhteessa muiden tekemiseen, ja oppia myös uutta. Toteutettava yhteinen harjoittelu vahvistaa kansallista puolustuskykyämme myös Kaakonkulman puolustamiseen, jatkaa Ronkainen.

Ruotsalaisen pioneerikomppanian päätehtävä on tukea pioneeritoimin mekanisoidun pataljoonan liikkuvuutta esimerkiksi miinanetsinnällä ja -raivauksella ja rakentamalla siltoja. Komppanialla on käytössään panssaroitu pioneeriajoneuvo 120, siltapanssarivaunu 120 ja panssaroitu maastoajoneuvo 410.

Taistelupioneeri ja kuljettaja Peter Löfqvist, Bandvagn 410 - kuljettaja.

-Panssaroitu telakuorma-auto on erittäin kätevä maastossa ja esimerkiksi soilla tai kosteikoissa sen kantokyky on todella hyvä. Se pystyy kulkemaan myös melko jyrkkiä mäkiä, kertovat Alex Lindfors ja Peter Löfqvist Ruotsin puolustusvoimien Götan pioneerirykmentistä. Heillä yhteisharjoitus suomalaisten kanssa on mennyt hyvin ja nopeasti, vaikka hyttysmyrkkyä on kulunut ja hikeä puskee tänään taistelumaalausten läpi.

Ruotsalaiset joukot, jotka koostuvat sekä ammatti- että sopimussotilaista, käyttävät taisteluharjoituksissaan samaa simulaattorijärjestelmää kuin suomalaiset, joten yhteensovittaminen on ollut helppoa. Yhteysupseerina on ollut eri maiden joukkojen välillä Kymen pioneeripataljoonasta kapteeni Ville Mannonen.

Karjalan prikaati Kymen pioneeripataljoonasta hteysupseeri kapteeni Ville Mannonen vasemmalla.

 -Olen kouluttanut muun muassa suomalaista viestikalustoa ruotsalaisille ja käynyt läpi taistelutaktiikan asioita. Erittäin hyvin on sujunut yhteistyö ammattisotilaiden ja varusmiestemme välillä. Ei ole tullut mitään yllätyksiä, jotka olisivat vaikeuttaneet harjoituksen kulkua, kertoo Mannonen. Ruotsalaiset ovat olleet hänen mielestään tyytyväisiä saamaansa kokemukseen yhteistyöstä ja jatkoahan toiminnalle on tiedossa, kun suunnitelmissa on osallistua vuosittain johonkin harjoitukseen yhdessä, vuorotellen molemmissa maissa.

Repo 19 -harjoituksen johtaja, Karjalan prikaatin komentaja prikaatikenraali Pasi Välimäki, kapteeni Ville Mannonen ja ruotsalainen taistelupioneeri Lindfors.

Suomessa opiskeleva ruotsalainen ylikersantti Stefan Peltonen näkee myös positiivisena yhteistyön maiden joukkojen välillä. Yhteisjoukot käyttävät englannin kieltä, mutta Peltosen suomenkielisyydestä on paljon hyötyä, kun tarvitsee tarkentaa tehtäviä tai muita asioita ja voidaan yksityiskohdat tarkistaa molemmilla kielillä, ruotsilla ja suomella. - Hyvällä asenteella ruotsalaisjoukot ovat suhtautunet kaikkeen uuteen, ja ehdottaneet aktiivisesti toimintatapoja. Ehdottomasti näen jatkossa hyvänä näitä yhteisharjoituksia olevan, sanoo Maasotakoulun pioneerikoulussa opiskeleva ylikersantti Peltonen. Hänellä on hyvät terveiset kotimaahansa Ruotsiin, mitä esimerkiksi sotilaskoulutus sisältää Suomessa.

Ruotsin Norrbottenin rykmentissä taistelupioneerina palveleva ylikersantti Stefan Peltonen.

Ruotsalaisten siltavaunu - Brobandvagn 120.

Harjoitus päättyy perjantaina 7.6.2019 ja ruotsalaisjoukot palaavat kotivaruskuntaan.

Katso videot ruotsalaisten taistelupioneerien toiminnasta videoita ja kuvia