Satavuotiaan ilmatorjunta-aselajin tärkein harjoituskokonaisuus

ADEX Mallet Strike -ilmapuolustusharjoitus kokoaa Maa-, Meri- ja Ilmavoimien ilmatorjuntajoukot yhteen Lohtajalle kahdesti vuodessa. Harjoitus mahdollistaa ammunnat kaikilla operatiivisessa käytössä olevilla järjestelmillä sekä laajimman ilmamaalitoiminnan kuin missään muussa harjoituksessa.

Ilmatorjunta-aselaji täyttää tänä vuonna sata vuotta. Ilmatorjunnan tehtävänä on vihollisen ilmahyökkäyksien torjuminen tai vihollisten ilma-alusten toiminnan häiritseminen. Ukrainan sota on osoittanut, että toimivalla ilmatorjunnalla on suuri merkitys. Suomi on valmistautunut torjumaan erilaisia ilmauhkia luomalla kerroksellisen ilmatorjuntajärjestelmän sekä järjestämällä säännöllisesti harjoituksia varusmiehille, reserviläisille ja henkilökunnalle.

Suomessa varusmiehiä koulutetaan ilmapuolustuksen eri tehtäviin Maa-, Meri- ja Ilmavoimissa. Ammunnat ovat keskeinen osa varusmieskoulutusta, kun luodaan asevelvollisille luottoa ja uskoa omaan asejärjestelmään. Ammuntojen lisäksi ilmatorjuntajoukkojen koulutukseen kuuluu tarpeellinen taisteluvaihe, joka mahdollistaa ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisen koko ketjun harjoituttamisen elektronisesti häirityissä monimutkaisissa torjuntatilanteissa. 

Ainutlaatuisen ADEX Mallet Strike -harjoituskonseptin synty

ADEX Mallet Strike on Maa-, Meri- ja Ilmavoimien yhteinen harjoituskokonaisuus ja se on syntynyt tarpeesta harjoittaa ilmatorjuntajoukkoja kootusti erityisesti maalitoiminnan järjestelyiden ja ammuntojen vuoksi. Keskitetty harjoitusalue tarvitaan ilma-ammuntojen laajojen vaara-alueiden takia. Ilmatorjuntajoukkojen tärkeimmäksi harjoituskokonaisuudeksi muodostuneen ADEX Mallet Striken johtaa ilmatorjunnan tarkastaja. Harjoituksen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa puolestaan Ilmasotakoulu.

Ilmatorjuntajoukot ovat harjoitelleet yhdessä Lohtajan Vattajanniemellä jo vuodesta 1952 alkaen. Alueen valintaan aikanaan vaikuttivat muun muassa rantaan asti ulottuva saareton avomeri, laivareittien etäisyys, meri- ja ilmailuliikenteen vähyys sekä se, että merelle ammuttaessa ei ole palontorjuntaongelmia. 

Lohtajan Vattajanniemi on edelleen ainoa harjoitusalue, jossa voidaan suorittaa kovapanosammuntoja kaikilla ilmatorjuntajärjestelmillä mukaan lukien Meri- ja Ilmavoimien ilma-ammunnat merialueella. Lisäksi puolustusvoimien materiaalin varastointi alueella mahdollistaa kustannustehokkaiden harjoitusten järjestämisen. Lohtajan Vattajanniemi on Euroopan Unionin Natura 2000 -suojelualuetta, joka huomioidaan joukkojen käytössä. Alueen hoidosta ja valvonnasta vasta Panssariprikaati. 

ADEX Mallet Strike -harjoitus kehittyy ja kansainvälistyy ajan mukana

ADEX Mallet Strike -harjoituksessa ilmatorjuntajoukot pääsevät harjoittelemaan kaikilla operatiivisessa käytössä olevilla järjestelmillä elektronisen häirinnän olosuhteissa kattavammin kuin muissa harjoituksissa. Lisäksi joukot harjoittelevat yhdessä Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kanssa ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisen koko ketjua alkaen Ilmavoimien ilmaoperaatiokeskuksesta päätyen ilmatorjunnan johtoportaiden kautta yksittäiseen ohjusampujaan tai ohjusoperaattoriin asti. 

Harjoituksessa käytetään kaksipuoleista maalitoimintaa, joka mahdollistaa ilmaoperaatioiden torjunnan kattavan analysoinnin. Sen avulla on mahdollista kehittää yksittäisen operaattorin henkilökohtaisia taitoja. Ennen kaikkea analyysista saatavien johtopäätöksien avulla voidaan kehittää ilmapuolustuksen suorituskykyä.
Seitsemänkymmenen vuoden aikana harjoitusta on ehditty kehittää useaan otteeseen.

- Erityisesti kaksipuoleista analyysitoimintaa sekä koko harjoituksen tilannekehystä ja maalitoimintaa on kehitetty ajassa eläen, jolloin ne vastaavat mahdollisimman hyvin nykyaikaista ilmasodankäynnin kuvaa. Esimerkiksi Ukrainan sodan opit on huomioitu miehittämättömien ilma-alusten ja risteilyohjusten käytön osalta, kertoo ADEX Mallet Strike 1/25 -harjoituksen apulaisjohtaja everstiluutnantti Sami Nenonen.

ADEX Mallet Strike -ilmapuolustusharjoitus on ennen kaikkea kansallinen harjoitus, mutta se on viime vuosien aikana kansainvälistynyt. Suomen ilmapuolustuksen hyvä taso ja toimiva harjoituskonsepti on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta liittolaisissa.

- Kansainvälisyys on tuonut mahdollisuuden harjoitella yhdessä liittolaisten kanssa yhteensopivuutta. Yhteensopivuus on keskeinen osa yhteistä operointia niin teknisestä, taktisesta kuin inhimillisestä näkökulmasta. Harjoituksen rakenne ei ole muuttunut liittolaisten osallistumisen myötä, vaan se on pidetty ennallaan, kertoo everstiluutnantti Sami Nenonen. 
 

Teksti: Anu Kalenius