Sotilas oppii tekemällä

”Sotilas oppii vain tekemällä” on vanha sotaväen sanonta, mutta kun luodit vinkuvat ympärillä, ei kantapään kautta oppiminen ole enää vaihtoehto. Yksinkertaisinkin virhe voi johtaa ennenaikaiseen game overiin, eikä lisäelämiä ole tarjolla. Huomisen sota voitetaan tai hävitään tänään annetulla koulutuksella - tuleen ei saa jäädä makaamaan koulutuksen sarallakaan.

Kilpi -lehdissä on vuosina 2017 ja 2019 jo kirjoitettu virtuaalikoulutuksesta. Artikkeleissa Kilpi -lehden lukijoille kerrottiin mm. virtuaalikoulutuksen historiaa ja tavoitteita Karjalan prikaatissa.  

Miksi simulaattoreita ja virtuaalisia koulutusympäristöjä?

Vanhemmat sotilaat muistavat vielä sellaiset, jopa nostalgiset havaintovälineet, kuin liitutaulu, fläppitaulu sekä piirtoheittimet kalvosulkeisineen. Simulaattoreita ei ollut ja taisteluharjoituksissa kouluttaja tuomitsi tilanteet sekä mahdolliset tappiot joukolle. Erotuomaroinnin tueksi oli laadittu erilaisia taulukoita, joiden pohjalta tilanteita harjoituksissa ratkottiin. Yksiköissä innovoitiin mitä erilaisimpia välineitä koulutuksen tueksi ja koulutettavan aiheen havainnollistamiseksi. Niistä päivistä maastolaatikko lienee yksi niitä harvoja edelleenkin käytössä olevia havainnollistamisen välineitä. Loppujen lopuksi, niin simulaattorit kuin virtuaaliset koulutusympäristötkin ovat vain nykytekniikan tarjoamia apuvälineitä sotilaskoulutuksessa hyödynnettäviksi. Ihmisen, sotilaan oppimisen mekanismit eivät ole muuttuneet kuluneina vuosina juuri ollenkaan - edelleenkin sotilas oppii parhaiten tekemällä. Uusimpana kouluttamisen apuvälineenä Karjalan prikaatissa on SAAB system’s valmistama sisäampumasimulaattori SAS. 

Tavoitteena tehokkaampi sotilaskoulutus

Tämän päivän nuoret ovat jo koulumaailmassa tottuneet erilaisiin digitaalisiin oppimisympäristöihin. Korona antoi tähän vielä oman sysäyksensä keväällä 2020, kun kaikki koulut siirtyivät useammaksi kuukaudeksi etäopetukseen. Ihan syystäkin näistä ikäluokista käytetään termiä diginatiivi. Olisi typerää olla hyödyntämättä kehittyneen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksen apuvälineissä myös sotilaskoulutuksen apuna. Esimerkiksi KASI -simulaattorit ovat antaneet taistelukoulutukseen uuden ulottuvuuden. Harjoitukset ovat mielekkäämpiä ja niissä kyetään aiempaa paremmin mallintamaan taistelukentän eri elementtejä kuten tykistön tulivaikusta, miinoitteita ja niin edelleen.

Karjalan prikaatin sisäampumasimulaattoreiden käyttöönotto

Ampumakoulutuksen tukena meillä on aiemminkin ollut käytössä Noptel -laitteistot. Ne toivat lisäarvoa koulutukseen lähinnä tähtäysharjoittelussa. Aseet ja laukaisutuntuma olivat oikeaan aseeseen verrattuna niin poikkeavat, ettei mm. laukaisutapahtuman kouluttaminen Noptelin avulla ollut järkevää. SAS aseet ovat saman painoisia kuin oikea ase, laukaisutuntuma ja tähtäimetkin ovat samanlaiset kuin oikeassa aseessa.

Hyvän ampumataidon saavuttaminen vaatii runsaasti harjoittelua.

Koulutus 2020 liittyen myös ampumaohjelmistoa on päivitetty. Sisäampumasimulaattoreihin on uudessa ampumaohjelmistossa otettu erikseen kantaa: "Hyvän ampumataidon saavuttaminen vaatii runsaasti harjoittelua ja toistokoulutusta ennen varsinaista ammuntaa. Koulutuksessa on hyödynnettävä mahdollisimman paljon simulaattoreita tai muita optisia harjoitusvälineitä." Mikään uusi tieto ei ole se, että jonkin taidon hankkiminen vaatii runsaasti harjoittelua. Toistokoulutuksestakin voidaan tehdä mielekästä, kun erilaiset koulutusvälineet mahdollistavat saman asian harjoittelun monin eri tavoin. Sisäampumasimulaattori antaakin kouluttajille uuden välineen niin ampukoulutukseen kuin asekäsittelyyn. Simulaattorilla nämä asiat kyetään vieläpä tehokkaasti yhdistämään.

Saimme Karjalan prikaatiin kahdeksan ampumastudioita, joissa kussakin on kuusi rynnäkkökivääriä, kaksi 66KES12 kevyttä kertasinkoa ja kuusi Glock-pistoolia. Studiot on sijoitettu Kaartin Kinoon ja Ilmatorjunnan koulutushallille. Useamman studion yhdistämisellä on pyritty hakemaan tehokkuutta koulutukseen. Kummassakin tilassa kykenee siis kouluttamaan kaksikymmentäneljä henkilöä kerrallaan ja suurin piirtein saman suuruinen osasto voi seurata koulutusta, mikä nopeuttaa seuraavan osaston toimintaa.

Suunta on meillä oikea, uran suunnassa eteenpäin!

Studiolla on jo tämän lyhyen kokemuksen pohjalta muutamia kiistattomia etuja. Vallitsevat sääolosuhteet ovat vakiot, valituilla ampumaskenaariolla voidaan harjoitella tehokkaasti asekäsittelyä. Lisäksi laitteistolla on mahdollista luoda hyvin vaihtelevia maalitilanteita, kuten esimerkiksi liikkuvien maalien ampumista. Liikkuvaan maaliin ampumista on olemassa olevilla radoilla hyvin haastavaa harjoitella. Erityisesti kertasinkojen osalta studiot antavat valtavasti lisäarvoa koulutukseen. Uskallan väittää, että sillä osa-alueella otetaan varusmiesten koulutustasossa mahtiloikka eteenpäin.

Tulevaisuus 

Uuden koulutusmetodin käyttöönotto menee lähes aina yrityksen ja erehdyksen tietä. Meidän on uskallettava rohkeasti kokeilla erilaisia ratkaisuja, tiedostaen, että osa näistä kokeiluista menee pieleen. Vain yrittämällä ja innovoimalla löydämme parhaat käytänteet. Etuna yhtenäisessä joukko-osastossa meillä on se, että kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen tai toistaa samoja virheitä. Apinakin oppii omista virheistään, mutta me voimme oppia kaverin virheistä ja kun löydämme toimivat käytänteet, on sekin tieto meidän kaikkien käytettävissä.

Esimiesten on myös muistettava, että kaikki uudistukset vievän oman aikansa eivätkä uudistukset sulje pois kaikkia vanhoja hyviä kouluttamisen tapoja. Kaikista näistä uusista mahdollisuuksista huolimatta, ei tämäkään tule korvaamaan radalla, kovin ampumatarvikkein annettavaa ampumakoulutusta sen enempää kuin maastossa toteutettavia taisteluammuntoja. Hyödyntämällä koulutuksessa SAS:n antamia mahdollisuuksia, ovat asevelvolliset entistä valmiimpia tullessaan ampumaharjoitukseen.

Suunta on meillä oikea, uran suunnassa eteenpäin!

Teksti ja kuvat: majuri Antti Uljas