Sotilasprofessori Janne Mäkitalon puhe Maaskin 20-vuotisjuhlassa

Sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo piti puheen Maasotakoulun 20-vuotisjuhlassa tiistaina 19.10.2021. "Maasotakoulu on ammattilaisten koulu. Jokainen tietää mitä tekee. Maasotakoulu on ihmisten koulu. Kaveria kuunnellaan ja tarvittaessa autetaan. Kun nämä kaksi asiaa ovat organisaatiossa kunnossa, pärjätään normaaliolojen lisäksi myös poikkeusoloissa. Maasotakoulun hyvä maine säteilee ulos- ja myös sisäänpäin. Tänne halutaan töihin, eikä täältä aina oikein haluttaisi poiskaan lähteä", sanoo hän puheessaan. Lue koko puhe:

Herra kenraali, Maasotakoulun herra johtaja, arvoisat kutsuvieraat, rakkaat maasotakoululaiset!

Kiitän Maasotakoulun herra johtajaa kunniasta puhua hetki täysi-ikäisyyden saavuttaneesta syntymäpäiväsankarista, taapero- ja teinivuodet jo taakseen jättäneestä Maasotakoulusta. Luvassa on vähän asiaakin ja muutamia muistikuvia 20 vuoden taipaleelta.

Tänä juhlapäivänä meille on tarjolla hieno kattaus korkeatasoista musiikkitaidetta. Aina niin ammattitaitoinen Rakuunasoittokunta ja ihastuttavat solistit Iina Mutikainen ja Emilia Vihanto ovat tämän vuosipäivän tähtinä. 

Maasotakoulu perustettiin Maavoimien puolustushaarakouluksi ja jalkaväen aselajikouluksi 1.8.2001. Maasotakoulun joukko-osastotunnuksen ja lipun suunnitteli Sotamuseon heraldikko Liisa Kontiainen ja ne vahvistettiin 27.7.2001. 

Maasotakoulun kunniamarssiksi valittiin Otto Kotilaisen säveltämä Nuoret sankarit -marssi. Kotilaisen nimi ei varmaan monellekaan paljoa sano, mutta parin kuukauden päästä monet meistä laulanevat hänen säveltämäänsä joululaulua Kun joulu on. Kotilainen omisti aikanaan Nuoret sankarit Savon ja Karjalan sotilaille. Laulun ensiesitys tapahtui Kuopiossa 15.5.1918 vapaussodan päättymisen muistojuhlassa. Vapaussodassa Suomi menetti monta Vöyrissä koulutettua aliupseeria ja Vimpelissä koulutettua reservinupseeria, eli marssin kytkös nykyiseen Maasotakouluun löytyy myös tätä kautta.

Maasotakoulun roolissa ja vaikuttavuudessa alkoi uusi vaihe jo 1.1.2008, kun Maavoimien esikunta perustettiin. Sitä ei saa unohtaa. Jo MAAVE:n eli Maavoimien esikunnan valmisteluvaiheessa aisti kaikilla soluillaankin, että MAASK:lla eli Maasotakoululla tulee olemaan Maavoimien uudessa rakenteessa huomattavasti tärkeämpi rooli.

Pari vuotta sen jälkeen Maataistelukeskus perustettiin operatiivis-taktista tutkimusta tekemään. Maavoimien iskukykytutkimus muuttui MAATU:ksi ja Maasotakoulu teki joka vuosi kovaa tulosta sekä koulutuksessa että tutkimuksessa.

Kun nyt itse olen saanut hieman ajallista etäisyyttä Maavoimiin, niin olen alkanut entistäkin selvemmin ymmärtää, että Maavoimien esikunta ja Maasotakoulu ovat dynaaminen duo, jotka ruokkivat toisiaan johtoesikunta-alajohtoporras -suhteen myötä, henkilökunnan ristiin siirtojen ja jatkuvan yhteisen harjoitustoiminnan myötä, poikkeusolojen suunnittelusta puhumattakaan.

Puolustusvoimauudistus 1.1.2015 teki Maasotakoulusta sen, mitä se on tänä päivänä. Reserviupseerikoulun ja aselajikoulujen liittäminen Maasotakouluun, Maavoimien tutkimuskeskuksen perustaminen ja varusmieskoulutuksen keskittäminen Haminaan ja Rakuunaeskadroonan lakkauttaminen olivat suunnitteluineen, valmisteluineen, toteutuksineen ja vakauttamisvaiheineen kova urakka, mutta siitä selvittiin. Ja se on teidän kaikkien ansiota.

Maasotakoulu on tänään yliopistotasoista opetusta ja eri aselajien kenttäkoulutusta antava sotilasopetuslaitos, jossa kaikki Maavoimien sotilaat saavat koulutusta ja moni Puolustusvoimien siviilityöntekijäkin. Teidän maasotakoululaisten käden jälki näkyy etelärannikolta Lappiin asti. Koulutuksen sisällöllisen annin lisäksi teillä on suuri rooli nuorten sotilaiden, niin upseereiden kuin aliupseereidenkin yleissotilaallisen ilmeen ja asenteen varmistamisessa. Käyttäytymisen, varustuksen ja kaluston on oltava kunnossa jokaisella harmaissa tai maastopuvussa kulkevalla. Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki - myös tässäkin mielessä.

Maasotakoulu vaalii Uudenmaan rakuunapataljoonan ja Uudenmaan rakuunarykmentin sekä ali-, toimi- ja opistoupseerikoulutuksen perinteitä. Maasotakoulun silloinen johtaja otti 19 vuotta sitten myös Jalkaväkirykmentti 1:n ja 2:n perinteet koulun vaalittavaksi, mistä veteraanit kiittivät kovasti.

Perinteet ja historia ovat tärkeitä. Jos emme tunne kehityspolkua tämän päivän erinomaiseen tilanteeseen opetuksen, koulutuksen, valmiuden ja tutkimuksen saralla, emme osaa arvioida tulevaisuuden asettamia vaatimuksia ja kehittää Maavoimia ja Maasotakoulua tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. "Mustat joutsenet" voi jäädä havaitsematta. 

Maasotakoulun aselajikoulujen seuranta oman aselajin kehittymistä koskien, aselajitaktiikoiden kehittäminen, Maavoimien tutkimuskeskuksen operatiivis-taktinen ja tekninen tutkimus- ja kehittämistoiminta muodostavat tukevan perustan ponnistaa kohti tulevaisuutta.

Maasotakoulun koulutuskeskus ja sen aselajikoulut ovat tehneet koko olemassaolonsa ajan kovaa tulosta. Kentälle saapuvat upseerit ja aliupseerit ovat ammattilaisia. Työelämäpalautetta myös seurataan aktiivisesti. Kun aikanaan esimerkiksi havaittiin, että kouluttajan käytännön käskynantotaidot olivat hieman jääneet muiden opintojen varjoon, korjattiin koulutuksen sisältöä piirun verran ja vastattiin kentän palautteeseen. Esimerkiksi viime vuodet on nopea toimeenpano ollut taktiikan opetuksen keskiössä.

Reserviupseerikoulu on oikeasti suomalainen instituutio, jonka tuntevat kaikki suomalaisen yhteiskunnan päättävät piirit. RUK tuottaa suomalaiset johtajat, ei vain kenttäarmeijamme reservin johtajat. RUK:n asema on vakaa ja kiistämätön.

Maasotakoulun esikunnan ja huollon osat Lappeenrannassa ja Haminassa ovat toimineet jo lähes kuusi vuotta monien muutoksien keskellä ja todella haastavien suunnittelutehtävien parissa.

Koulutus ja tutkimus on saanut kaiken tuen, jota ne ovat tarvinneet ja laadukkaasti. Esikunta toimii rutiinilla ja proaktiivisesti. Kaikki kivet käännetään etukäteen ja perusteet selvitetään.

MAASK:n huoltoa leimaa edelleenkin sama vahva ammattitaito ja ammattiylpeys, jonka tuloksista olen täällä kahdeksan vuoden palvelusaikana kahdessa eri jaksossa päässyt nauttimaan. MAASK:n huollon erityisosaaminen, valtakunnallisten harjoitusten huollon järjestelyt, on tiedossa ja tunnustettu.

Sotilaiden, niin upseereiden, erikoisupseereiden, opistoupseereiden kuin aliupseereidenkin rooli sotakouluissa on aina näkyvä. Meitä aina kiitetään, jos joskus moititaankin. Mutta tämänkaltainen monialainen ja monissa yksiköissä eri paikkakunnilla toimiva sotakoulu kuin Maasotakoulu, ei tulisi toimeen ilman siviilityöntekijöitään. Sotilaita tulee ja menee, mutta siviilihenkilöstö muodostaa eräällä lailla pysyvän osaamisen ja jatkuvuuden selkärangan. Uskon että esimiehenne ovat kyllä teidät aina huomioineet, mutta älköön nytkään jääkö epäselvyyttä siitä, kuinka tärkeää työtä teette.

Jos pitää kiteyttää ja tiivistää Maasotakoulusta saamani kokemukset, niin allekirjoitan täydellä sydämelläni seuraavan. Maasotakoulu on ammattilaisten koulu. Jokainen tietää mitä tekee. Maasotakoulu on ihmisten koulu. Kaveria kuunnellaan ja tarvittaessa autetaan.

Kun nämä kaksi asiaa ovat organisaatiossa kunnossa, pärjätään normaaliolojen lisäksi myös poikkeusoloissa.

Maasotakoulun hyvä maine säteilee ulos- ja myös sisäänpäin. Tänne halutaan töihin, eikä täältä aina oikein haluttaisi poiskaan lähteä.

Onnittelen 20-vuotiasta Maasotakoulua ja jokaista maasotakoululaista täällä Lappeenrannassa, Haminassa, Parolannummella, Riihimäellä ja Niinisalossa. Maavoimien kehittämisen keskeisin työkalu ja sen syömähampaat ovat tehokkaana ja terävänä valmiina uusiin haasteisiin.  
Kiitos ja onnea!

Sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo, Sotataidon laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu