Suomalainen asevelvollisuus – puolustuksemme perusta 100 vuotta

”Itsenäisen Suomen väliaikainen asevelvollisuuslaki annettiin päivälleen 100 vuotta sitten 8.2.1919. Sotilasliittoihin kuulumattomana valtiona varaudumme puolustamaan aluettamme itsenäisesti. Asevelvollisuudella koulutamme riittävät sodan ajan joukot ja tarvittaessa puolustamme koko maata.”, kirjoittaa Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Markku Myllykangas.

Meitä suomalaisia on vain noin 5,5 miljoonaa. Se on noin 0,07 % maailman väestöstä. Maailmassa on yli 50 kaupunkia, joissa on enemmän asukkaita kuin meillä koko Suomessa. Sotilasliittoihin kuulumattomana valtiona varaudumme puolustamaan aluettamme itsenäisesti. Puolustamme isänmaatamme Hangosta Utsjoelle ja Ilomantsista Vaasaan. Vuonna 2015 lähetimme ns. reserviläiskirjeen noin 970 000 asevelvollisellemme. Tuohon lukuun ei moni maa kykene. Moni maa ei myöskään pysty kymmenkertaistamaan rauhan ajan vahvuuttaan sodan ajan vahvuuteen muutamassa päivässä. Me kykenemme. Pienestä väkimäärästämme ja laajasta maa-alueestamme huolimatta olemme onnistuneet ylläpitämään ja turvaamaan rauhalliset olot maassamme.

Asevelvollisuus on herättänyt tunteita, puolesta ja vastaan, jo heti sen tultua itsenäisen Suomen puolustusratkaisuksi 8.2.1919. Asevelvollisuus on siten ollut jo 100 vuoden ajan puolustuksemme perusta. Ydin on yhä sama ja ajankohtainen. Tämä toimiva perusta toivottavasti säilyy samantyyppisenä tulevaisuudessakin. Vuosien varrella koulutusta ja käytäntöjä on kehitetty mahdollistamalla myös naisten vapaaehtoinen asepalvelus. Kulloiseenkin turvallisuustilanteeseen on vastattu säätämällä lakeja ja toimivaltuuksia sekä perustamalla valmiusyksiköt Maavoimiin. Asevelvollisuuden kautta pystymme kouluttamaan riittävät sodan ajan joukot ja tarvittaessa puolustamaan koko maata. Kutsumme malliamme Suomalaiseksi asevelvollisuudeksi.

Puolustusvoimissa on käynnissä Koulutus 2020 -ohjelma, jolla vastaamme entistä paremmin 2000-luvulla syntyneiden asevelvollisten odotuksiin. Tehostamme koulutusta ja koulutusmenetelmiä, jotta mahdollisimman moni varusmiespalveluksen suorittava pääsee tehtävään, jossa voi hyödyntää omaa osaamistaan. Sama koskee reserviläisiä. Tarvitsemme jokaisen asevelvollisen maanpuolustuksen tehtäviin.

Asevelvollisuus vaikuttaa monin tavoin ympäröivään yhteiskuntaan. Kokonaisturvallisuus, virka-apu, vaikutus kansanterveyteen ja yhteisöllisyys – muutamia mainitakseni. Yksilö hyötyy myös. Palveluksessa saatavat tiedot ja taidot, ajokortit ja ystävyyssuhteet säilyvät toivottavasti läpi elämän.

Kutsuntojen laajentaminen myös naisia koskevaksi vaatii lakimuutoksia. Toki se on myös resurssikysymys monella tapaa. On syytä erottaa kutsunta ja maanpuolustustietoisuuden jakamisen tilaisuus. Kutsunnoissa määrätään palveluskelpoisuusluokka, palveluksen aloittamispaikka ja -ajankohta. Kutsuntatilaisuus ei siis ole vain maanpuolustuksen tiedotustilaisuus.

Suomalaisella asevelvollisuudella on ollut ja on myös seuraavat sata vuotta tärkeä tehtävä. Nykyjärjestelmä tuottaa Suomelle riittävät sodan ajan joukot ja on myös kustannustehokas. Toimivaa ei kannata rikkoa, mutta kehittää sitä voidaan monellakin tapaa.

Kenraalimajuri Markku Myllykangas
Maavoimien esikuntapäällikkö
Varusmies vuosimallia 1981