Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2020

Euroopan unionin taisteluosastot (European Battle Groups, EUBG) perustettiin vuonna 2005. Vuodesta 2007 alkaen Euroopan unionilla on ollut vuosittain valmiudessa samanaikaisesti kaksi taisteluosastoa. Kunkin taisteluosaston valmiusvuoro kestää puoli vuotta, jota edeltää perusteellinen koulutus- ja valmistelujakso.

EU:n taisteluosastot ovat unionin sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa. Lisäksi taisteluosastot edesauttavat jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä.

Yleisen kehyksen taisteluosastojen toiminnalle muodostaa vuonna 2004 hyväksytty EU:n taisteluosastokonsepti. Konseptin mukaan taisteluosastoa voitaisiin käyttää suhteellisen rajoitettuun ja taisteluosaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään, jonka kesto on rajattu, enintään neljä kuukautta. Konsepti määrittelee, että taisteluosasto on keskitettävissä operaatioalueella päätöksestä kymmenen vuorokauden kuluessa. Jokainen taisteluosastoon rekrytoitu on tehnyt sitoumuksen käytettävyydestään mahdolliseen operaatioon ja he ovat viiden vuorokauden lähtövalmiudessa.

Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin aiemmin yhteensä kuusi kertaa. Vuosina 2007 ja 2011 Suomi osallistui Saksan ja Alankomaiden johdolla muodostettuihin taisteluosastoihin sekä vuosina 2008, 2011 ja 2015 Ruotsin johtamiin pohjoismaisiin taisteluosastoihin. Vuonna 2016 Suomi osallistui Iso-Britannian johtamaan taisteluosastoon.

Tänä vuonna Suomi osallistuu jälkimmäisen puoliskon taisteluosastoon, jonka johtovaltiona toimii Saksa. Suomen ja Saksan asettamien joukkojen lisäksi taisteluosastoon kuuluu joukkoja Ruotsista, Irlannista, Itävallasta, Tšekistä, Kroatiasta, Latviasta ja Alankomaista. Suomi asettaa Euroopan unionin käyttöön panssaritiedusteluosaston vahvennuksineen, esikuntaupseerit ja huollon kansallisen tukiosan. Suomen asettaman joukon vahvuus on vajaa sata henkeä.

Hyvin valmisteltuna liikkeelle

Suomen EUBG-toimintaa vuodelle 2020 on valmisteltu reilusti yli vuoden, jona aikana heinäkuussa 2020 valmiuteen asetettavan joukon koulutusta on suunniteltu mahdollisimman pitkälle. Valmisteluvaiheen aikana on perehdytty edellisen, EUBG 2016 -osaston, kokoamiin kehitysehdotuksiin sekä Lessons Learned -dokumentteihin ja näin pyritty saamaan rekrytointiin ja koulutukseen mahdollisimman tehokas tapa toimia.

Rekrytointi taisteluosastoon toteutettiin syksyn 2019 aikana. Porin prikaati vastasi reserviläisten rekrytoinnista, ja pääosa joukosta muodostuu valmiussitoumuksen allekirjoittaneista reserviläisistä. Joukon koulutuksesta vastaa Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus.

Koulutusjakso kevään 2020 aikana on tiivis ja vaativa kokonaisuus, jossa hitsataan mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti yhtenäinen ja suorituskykyinen joukko. Koulutuksen aikana on useita kansallisia kriisinhallintaharjoituksia sekä Saksassa maaliskuussa järjestettävä EUBG:n pääsotaharjoitus European Challenge 2020 (EUCH20).

Vaikka joukkoa koulutetaan ensisijaisesti mahdollista kriisinhallintaoperaatiota silmällä pitäen, saa Suomi taisteluosastoihin osallistumisesta kansallisestikin paljon. Joukolle asetetut suorituskykyvaatimukset pitävät sisällään kansainvälisiä vaatimuksia, mutta pääosin nämä kaikki vaatimukset palvelevat suoraan myös Suomen kansallista puolustusta.

Suomen EUBG 2020 -osaston henkilöstö muodostuu Puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta sekä reserviläisitä. Osalla on jo useita kriisinhallintaoperaatioita taustalla, osalle tämä on puolestaan ensikosketus kriisinhallinnan ja kansainvälisen toiminnan maailmaan.

Ensimmäisen koulutuskuukauden aikana toteutettiin tiivis ja intensiivinen yksilö- ja ryhmätaitoihin tähtäävä koulutus. Koulutuksen seuraava tavoite on saada joukko toimimaan mahdollisimman tehokkaasti osastona. Toimintaa testataan ja mitataan vielä useita kertoja tulevissa harjoituksissa sekä kotimaassa, että ulkomailla.

Heinäkuusta alkava valmiusaika sitouttaa EUBG-osaston nopeaan lähtövalmiuteen. Korkeassa valmiudessa olo tarkoittaa, että joukon materiaali ja ajoneuvot ovat kuljetusvalmiina ja henkilöstö tavoitettavissa. Vaikka toistaiseksi Euroopan taisteluosastoja ei ole käytetty operaatioihin, koetaan toiminta tärkeäksi tavaksi paitsi kehittää ja ylläpitää kotimaan puolustuksen suorituskykyä ja valmiutta myös kehittää toimintaa kansainvälisessä toimintaympäristössä.