Suorituskykysempänä kotivaruskuntaan
Harjoittelun keskiössä ovat koko ajan olleet tilannekuva, tulenkäytön ja taistelun johtaminen sekä tulenkäyttö. Koko ketjua ylhäältä alas harjoitutetaan ja erityyppisillä kaksintaistelu- ja torjuntaharjoituksilla mahdollistetaan riittävät toistomäärät osaamisen kehittymiseksi riittävälle tasolle.
-Ilmapuolustusharjoitus 1/2019 on päättymäisillään. Harjoituksen ensimmäinen viikko, ampumavaihe, sisälsi kovapanosammuntoja pääosalla asejärjestelmistämme. Tulitoimintaketjut ja järjestelmien toimivuus testattiin siis käytännössä loppuun asti. Kovat ohjukset ja ammusten muodostamat tuliryöpyt kohtasivat maalinsa yhä uudelleen ja uudelleen. Harjoituksen toinen viikko, taisteluvaihe, sisälsi lukemattomia eri operaattoreiden ja tulenjohtajien toistoja sekä ilmapuolustuksen kokonaisuuden testausta haastavissa maalitilanteissa. Kyse on ollut niin ikään yksittäisen taistelijan ammattitaidosta kuin koko ketjun saumattomasta yhteistyöstä, kertoo harjoituksen johtajan apulainen, everstiluutnantti Kai Naumanen Ilmasotakoulusta.
-Harjoituksen tavoitteina on ollut harjaannuttaa ja parantaa operaattoreiden kykyä toimia erilaisissa maalitilanteissa haasteellisissa häirintäolosuhteissa, ilmatorjunnan taistelun johtamista monipuolisissa uhka- ja maalitilanteissa sekä ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista johtokeskustasalla. Lentotoiminnassa on lisäksi ollut omia tavoitteitaan. Näin on jälleen kerran kehitetty kustannustehokkaasti henkilöstön, reserviläisten ja varusmiesten kykyä toimia poikkeusolojen tehtävissä sekä joukkojen yhteistoimintaa ilmapuolustustehtävissä, jatkaa Naumanen.
-Harjoitustilanteella, harjoituksen maali- ja pelitoiminnalla, johtamisjärjestelyillä sekä itse harjoitusjoukoilla on Lohtajan Vattajanniemelle luotu kullekin joukkokokonaisuudelle sitä vastaava koulutusympäristö. Kyseessä ovat tällä kertaa olleet suurkohteen, maavoimien yhtymän, merivoimien sekä ilmavoimien taistelutukikohdan koulutusympäristöt. Omien monitoimihävittäjien toiminta on yhteen sovitettu näihin toimintaympäristöihin. Näin jokainen harjoituksessa toimiva joukko ja yksittäinen toimija on päässyt harjoittelemaan juuri oikeanlaisia toimintatapoja realistisessa uhkaympäristössä, Naumanen kertoo.
-Harjoittelun keskiössä ovat koko ajan olleet tilannekuva, tulenkäytön ja taistelun johtaminen sekä tulenkäyttö. Koko ketjua ylhäältä alas harjoitutetaan ja erityyppisillä kaksintaistelu- ja torjuntaharjoituksilla mahdollistetaan riittävät toistomäärät osaamisen kehittymiseksi riittävälle tasolle. Harjoituksiin saumattomasti liitetyt elektronisen häirinnän keinot täydentävät eri harjoitteet mahdollisimman realistisiksi. Suorituskyky ja sen kehittyminen todennetaan harjoitusten jälkeisillä purkutilaisuuksilla, joilla on keskeinen merkitys eri järjestelmien kyvykkyyksien tai niiden rajallisuuden ymmärtämisessä. Samalla opitaan omien toimenpiteiden merkitys torjunnan onnistumisessa.
lmapuolustusjoukkojen merkitys osana ennaltaehkäisevää puolustuskykyämme ja valmiutta on kiistaton. Vahva ilmapuolustus muodostuu eri puolustushaarojen kyvyistä ja toiminnasta, jonka ylläpitämiseksi joukkojen ja henkilöstön tulee harjoitella säännöllisesti yhdessä; tulenkäytön johtajat ja taistelunjohtajat johtokeskuksissaan, operaattorit järjestelmissään sekä hävittäjälentäjät ohjaamoissaan. Ilmapuolustusjoukkojen korkeatasoista koulutusta toteutetaan osaltaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä ilmapuolustusharjoituksessa, joka huipentui jälleen kerran taisteluvaiheen vaativiin kokonaissuorituksiin, sanoo everstiluutnantti Kai Naumanen, Ilmasotakoulun apulaisjohtaja.
