Taistelu rakennetulla alueella vaatii tavanomaista enemmän joukkoja

Kaakko 19 -pääsotaharjoituksessa taistellaan metsämaaston lisäksi myös rakennetulla alueella, jossa on omat erityispiirteensä, mutta monet samat periaatteet kuin metsässä taisteltaessa.

Taistelutilana rakennettu alue on kolmiulotteinen, jossa maatason ja ilmatilan lisäksi toimitaan maanalaisissa tiloissa, rakennusten sisällä ja katoilla. Taistelussa erityispiirteitä ovat usein lyhyet ampumaetäisyydet, raskaiden aseiden käytölle muodostuvat katvealueet, vaihtelevat valaistusolosuhteet, tulipalot ja vaarallisten aineiden leviämisen riskit.

Rakennetun alueen taistelussa pätee monet samat periaatteet kuin metsämaastossakin. Taistelu rakennetulla alueella vaatii kuitenkin tavanomaista enemmän joukkoja ja etäisyydet joukkojen sisällä ovat tiiviimmät. Puolustusvoimien oppaiden mukaan puolustukseen ryhmittyneen vastustajan voittaminen vaatii rakennetulla alueella kuusinkertaisen ylivoiman, kun metsämaastossa menestymiseen riittää kolminkertainen ylivoima puolustajaan nähden.

– Kaakko 19 -harjoituksessa olemme treenanneet sekä rakennetulla alueella että metsämaastossa. Molemmat pitää klaarata. Olen itse käynyt asutuskeskustaistelulinjan, joten taistelu rakennetulla alueella on lähempänä sydäntä. Rakennetulle alueelle ei kuitenkaan välttämättä pääse, jos ei osaa taistella metsämaastossa, koska yleensä alueelle tullaan metsästä, Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikössä ryhmänjohtajana palveleva kersantti Piirainen pohtii.

Molemmissa taistelutiloissa hyökkäysnopeuteen vaikuttaa ympäristö, jossa toimitaan. Metsässä suojaa ja suuntaa haetaan maastonmuodoista, rakennetulla alueella rakennuksista ja teistä. Viholliskosketuksen aikana etenemisen nopeus hidastuu hetkellisesti rakennetulla alueella metsämaastoa enemmän. Rakennetulla alueella ei hyökätä kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa.

Rakennusten suoja-arvo vaikuttaa

Monesti rakennetulla alueella taistelijan näkökenttä rajautuu lähellä oleviin rakennuksiin ja unohdetaan, että vihollinen kykenee vaikuttamaan suora-ammuntatulella jopa 600-2000 metristä. Tarkka-ampujan vaikutusalueen ulottuvuus tuleekin huomioida omassa liikkeessä ja suojautumisessa. Rakennetulla alueella näkösuoja voi olla helppo löytää, mutta rakennusten ja rakenteiden suoja-arvoissa on eroja. Esimerkiksi betonirakenteinen seinä pysäyttää niin epäsuoran kuin suora-ammunta tulen paremmin kuin puu. Rakennetulla alueella vihollinen kykenee vaikuttamaan myös maan alta.

– Rakennetulla alueella epäsuoran tulen käyttöön vaikuttaa paljon se miten vahvoja rakennukset on ja mistä materiaalista ne on tehty sekä se millainen havainto meillä on rakennuksissa olevista henkilöistä, kertoo upseerikokelas Valve, joka toimii Valmiusyksikössä tulenjohtajana.

Rakennuksien tarkistamatta jättäminen on hyökkääjälle liian iso riski. Pienikin vihollisosasto kykenee aiheuttamaan merkittäviä tuhoja pysäyttäen ja sekoittaen paljon vahvemman vihollisen taistelun. Tulee myös muistaa, että maanalaisten tilojen kautta vastustaja kykenee liikkumaan rakennuksesta toiseen huomaamatta. Puolustuksen etuna on valitun taistelutilan muokkaaminen hyödyntämällä alueelta löytyviä rakenteita ja esteitä sekä niiden ansoittaminen.

Räjähteiden käyttö rakennetun alueen taistelun erityispiirteenä

Rakennetun alueen taistelun erityispiirteet liittyvät lähinnä rakennuksiin tunkeutumiseen, tarkastamiseen ja räjähteiden käyttöön. Muuten joukot käyttävät pitkälti samoja periaatteita kuin metsämaastossa. Selkein ero tulee räjähteiden käytöstä ja niiden vaikutuksista rakennuksessa. Pioneeritoiminnan käytön pääpaino on liikkeen edistämisessä, räjähteiden valmistelussa ja käytössä rakennuksiin tunkeutumisessa sekä mekaanisen murtamisen käytössä.

Kaupunkijääkärikomppaniassa on pioneeriryhmä ja jokaisessa jääkärijoukkueessa ja -ryhmässä on oma murtoräjäyttäjä. Toiminnan lähtökohtana on omien joukkojen turvallisuus sortumavaara, sirpaleet, tulipalot ja vaaralliset aineet huomioiden.

Puolustustilalain voimassa ollessa rakennuksiin tunkeudutaan pääasiassa räjähteillä, koska silloin voidaan lähtökohtaisesti olettaa vastustajan valmistelleen puolustuksensa ansoittamalla rakennukset, jolloin ovien ja ikkunoiden käyttö ei ole mahdollista. Tulee kuitenkin muistaa, että Suomen puolustusvoimat toimii oman valtion alueella, eikä rakennuksia tuhota turhaan.

Rakennettu alue tuo etuja huoltoon ja selkeyttä johtamiseen

Joukkojen huollon toteutukseen rakennettu alue tuo etuja, joita metsämaastossa ei ole. Huolto voi omassa toiminnassaan tukeutua olemassa olevaan infrastruktuuriin ja alueen sairaaloihin. Suojaa huollon toiminnalle voidaan saada rakennetun alueen elementeistä, eikä haavoittunutta taistelijaa tarvitse evakuoida pitkiä matkoja suomaastossa, vaan evakuointi voidaan monesti suorittaa suoraan ajoneuvoon ja haavoittuneet voidaan kuljettaa lähimpään sairaalaan.

Johtamisen haasteet rakennetulla alueella taisteltaessa syntyvät usein näkyvyyden rajoitteista ja viestiverkon katveiden kautta, mutta rakennettu alue tuo johtamiseen myös selkeyttä. Rakennetulla alueella on helpompi havainnoida ja asettaa selkeät tavoitteet, liikkuminen oikeassa suunnassa on helpompaa ja eksyminen hankalampaa. Aika, paikka, tilanne ja ympäristö vaikuttavat johtamiseen, aivan kuten metsämaastossakin.

Kaartin jääkärirykmentti kouluttaa nopeasti käyttöön otettavia, rakennetulla alueella taistelemiseen erikoistuneita kaupunkijääkäri-, sotilaspoliisi- tiedustelujoukkoja pääkaupunkiseudun ja koko Uudenmaan alueen puolustamiseen.

Toimintaympäristön erityispiirteenä on valtakunnallisesti merkittävä väestön, hallinnon ja talouselämän sekä infrastruktuurin keskittymä sisältäen laajan tunneliverkoston, useita suuria satamia, valtakunnan päälentokentän ja muita keskeisiä liikenneyhteyksiä. Alue rajautuu etelässä valtakunnan merirajaan. Toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön muiden puolustushaarojen ja eri turvallisuusviranomaisten kanssa.