Osiot
Valikko
Maavoimat

Tekoäly on hyvä renki, muttei isäntä - Maavoimien tutkimuskeskus pohti tekoälyä

Maasotakoulu 25.6.2020 13.33
Sotilas selin tietokoneen ääressä kyberavaruudessa.

Maavoimien tutkimuskeskus järjestää vuosittain Maavoimien tutkimuksen seminaarin. Tänä vuonna seminaari toteutettiin poikkeuksellisesti yhden päivän webinaarina, jonka sisältö suunnattiin tutkimuskeskuksen omalle henkilöstölle. Tällä kertaa seminaarin pääteemana oli tekoäly, josta luennoi filosofian maisteri, everstiluutnantti Petteri Hemminki Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Hemminki muistuttaa vanhasta sanonnasta, jonka mukaan ”aina valmistaudutaan edelliseen sotaan”. Asenteesta pitää päästä irti, mutta se ei tarkoita, etteikö aiempien kokemusten ja vanhojen sotien oppi enää päde.
- Maailma muuttuu nopeasti. Mutta ei kannata hypätä kaikkeen uuteen mukaan ihan suoraan ilman tervettä järkeä, everstiluutnantti Hemminki pohtii.


- Kaikki vanha ei ole huonoa. Osaamista ja meitä viisaampia ihmisiä on ollut jo aiemminkin. Vaikka tekniikka voi muuttua, ihminen ja taktiikka eivät muutu niin nopeasti. On tärkeää tunnistaa, milloin aika ajaa ohi vanhoista hyvistä malleista ja niistä on silloin uskallettava luopua, että kehitystä voisi tapahtua. Meillä on nyt suhteellisen toimiva järjestelmä ja kykenemme puolustustaisteluun, mutta kehittämällä sitä edelleen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, se myös pysyy sellaisena, hän jatkaa.

Tekoäly varmistaa, että luoti osuu


Teknologia kehittyy ja hyvä niin. Se helpottaa elämää ja myös maanpuolustusta.
- Kun ihminen kivikaudella hakkasi saaliin auki, siinä meni puoli päivää. Tuli tarve kehittää työkaluja. Tekoälyn kehittyminen on luonnollinen jatkumo ihmisen luontaiselle halulle kehittää uusia apuvälineitä omien töidensä, myös sodankäynnin, helpottamiseksi, Hemminki toteaa.


Hemminki analysoi tekoälyä ja näkee siinä sekä hyviä että huonoja puolia. Isosta datamassasta tekoäly hakee tiedon hetkessä, kun ihmisen pitää etsiä sitä muistiinpanoistaan, tai kaivella aivolohkoistaan kenties hämäriä muistikuvia.


- Kone muistaa asiat saman tien, eikä tule hämärryksen rajaa. Pimeänäkö onnistuu koneella paremmin kuin ihmisellä. Tekoäly varmistaa, että luoti osuu kohteeseensa, Hemminki luettelee hyviä puolia.
- Tekoäly huomaa toiminnassa käyttäytymismalleja. Esimerkiksi jos joka aamu olet jossain paikassa, järjestelmä saa siitä tietoa. Kännykkään pamahtaa asiakkaalle kuitti ostoksista, se helpottaa arkea. Mutta samalla se tallentaa paljon tietoa. Kuinka vaarallista kyseinen tieto on tulevaisuudessa ja miten tiedustelujärjestelmät käyttävät sitä, Hemminki kysyy.


- Tekoälyn kehitys tukee eri sensorein kerättävän datan kokoamista informaatioksi tehden tulevaisuuden taistelukentän läpinäkyväksi. Miten tulevaisuuden taistelukentän avopokeria pelataan alivoimaisena? Mitä pitää tehdä, ettei siihen päädytä, hän kysyy.


Eettisyyttä ja empatiaa mietittävä


Tekoälyyn liittyy monimutkaisia ja myös eettisiä haasteita.
Esimerkiksi, jos auton tietokone toimii yli 99 %:sesti oikein, eikä siis sensorinsa avulla törmää 99 prosentin todennäköisyydellä vaikkapa jalankulkijaan, kynnys käyttöönottoon ei ole korkea. Kynnys pitääkin olla korkea.


- 95 prosentin todennäköisyys ei riitä, everstiluutnantti Petteri Hemminki sanoo.
Roboteilta puuttuu ainakin vielä luovuus, tunteet, empatia, suunnittelu- ja päättelykyky sekä kyky soveltaa. Aina me ihmiset emme toimi rationaalisesti syystä tai toisesta, oikeutetusti tai ilman sitä. Kone voi tehdä tylyjä toimenpiteitä, jos se vain suorittaa määrättyä tehtävää.


- Kone ei ymmärrä, miksi toimimme joskus järjen vastaisesti.
Tai suunnitelman vastaisesti. Ihminen pystyy soveltamaan ja luovimaan, jos tilanne niin vaatii.
- Eettisesti pitää miettiä, mikä on oikein, Hemminki toteaa.

Päätösvalta säilyy ihmisellä


Maavoimien tutkimuskeskuksen johtaja everstiluutnantti Jukka Saarela on samaa mieltä.
- Tekoälyn käyttö vaatii asennemuutosta monella tasolla. Pitää uskaltaa tehdä asioita toisin, jotta tekoälylle annetaan mahdollisuus auttaa meitä. Se oppii lisää tiettyyn rajaan asti. Meidän pitää olla mukana opettajana, jotta siitä tulee meille hyvä renki. Isäntää tekoälystä meille ei saa tulla. Pitää säilyttää niin sanotusti ”man in the loop”.


- Tekoäly ei tee päätöksiä ihmisen puolesta. Lopullisen voimankäyttöpäätöksen tekee ihminen. Tietoa saadaan tekoälyn avulla enemmän ja datamassasta saadaan oleellinen tieto esille siten esitettynä, että se auttaa päätöksentekijää. Tekoäly on juuri niin viisasta kuin sille on opetettu, mutta se oppii itse lisää, Saarela kertoo. 


Tekoäly käsittelee ”big dataa” eli datavarantoa mahdollisimman reaaliaikaisesti esimerkiksi tulenkäytön perusteiksi ja auttaa sotilaita voittamaan taisteluja.

Kansainväliset sopimukset puuttuvat


Everstiluutnantti Jukka Saarela muistuttaa, että tekoälyn kanssa on vielä tekemistä ja sopimista.
- Kansainväliset sopimukset puuttuvat. Ei ole olemassa autonomisten asejärjestelmien sopimuksia. Eri maat suhtautuvat tekoälyyn eri tavoin. Toivon, että sopimukset ja yhteinen hyväksyntä saadaan luomaan arvoperustaa sille, miten tekoälyä ja autonomisia asejärjestelmiä kehitetään ja käytetään.

Tekoäly on nyt ”kapeassa” vaiheessa


- Maavoimien tutkimuskeskuksen tehtävä on tunnistaa tekoälyn mahdollisuudet, ja pitää huoli, että myös tulevaisuuden tekoäly voidaan valjastaa käyttöömme. Esimerkiksi taisteluajoneuvo pitää olla sellainen, että sen elinkaarta voidaan jatkaa vuosikymmeniksi eteenpäin, myös aikaan vuoden 2050 jälkeen. Järjestelmien pitää olla päivitettävissä ja valmiita seuraavaan tekoälyn kehityksen vaiheeseen eli AGI-vaiheeseen, Saarela linjaa.


Tekoälyn kehityksen eri vaiheita ovat:
•ANI (Artificial Narrow Intelligence): erikoistunut tekoäly. Kaikki nykyiset tekoälysovellukset.
•AGI (Artificial General Intelligence): Ihmisen kaltainen tekoäly, joka voi soveltaa oppimaansa uudessa tilanteessa.
•ASI (Artificial Super Intelligence): Ihmisen suoritus- ja käsityskyvyn ylittävä tekoäly.

Onko suomalainen sotilas valmis tekoälyyn ja sen käyttöön?

- Suomalainen sotilas on valmis siihen. Maailmassa 3,5 miljardia ihmistä jo käyttää tekoälyä ja älykännyköitä. Tekoäly on jo tullut jäädäkseen ja sen asema vain vahvistuu. Tekoäly on kuin huomisen sähkö. Me tarvitsemme sitä ja jos siihen tulee katkos, huomaamme, ettemme pärjää ilman sitä, everstiluutnantti Jukka Saarela vertaa.

Suomi suhteellisen kärjessä


Saarelan mielestä tekoälyyn pitää suhtautua avoimin mielin ja kartoittaa sen mahdollisuuksia.
- Suomi on kokoonsa suhteutettuna maailman kärkimaita tekoälyn alalla. Siviilipuolella sitä kehitetään ja paljon hyviä sovelluksia tulee ”Made in Finland”-merkin alla. Maavoimien tulee tehdä yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kanssa.


- Lähtökohdat eri maissa tekoälyn kehittämiselle ja käytölle ovat erilaisia. Suomessa on uhkan mukainen kenttäarmeija pahimman varalle ja laaja koulutettu reservi. Osaavat reserviläiset ja sivistynyt yhteiskunta ovat Suomen vahvuus, Saarela muistuttaa.


Seminaari muuttui webinaariksi


Korona-pandemia muutti Maavoimien tutkimuskeskuksen kaksipäiväiseksi suunnitellun vuosiseminaarin tänä vuonna virtuaalimuotoon ja se järjestettiin yksipäiväisenä webinaarina juhannusviikolla. Seminaarin osallistujina on Maavoimien tutkimuskeskuksen henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita, Maasotakoulun johtoa sekä tutkijoita ja sotilaita Puolustusvoimien eri organisaatioista. Webinaariin osallistui nyt noin 60 henkilöä, kun yleensä seminaarissa on enemmän väkeä.


Tänä vuonna 2020 seminaari oli järjestyksessään kolmas. Ensi vuoden seminaaria jo suunnitellaan. Pääteemaa ei ole vielä valittu, mutta Maavoimien tutkimuskeskuksen johtajalla, everstiluutnantti Jukka Saarelalla on ajatuksia aiheista.


- Ei saa unohtaa vanhoja tärkeitä aiheita, eli koulutusta, taktiikkaa ja operaatiotaitoa. Tärkeää on osaaminen ja oppi suorituskyvyn rakentamisesta. Hyvä esimerkki hankkeestamme on uusi 6x6-ajoneuvo, jota Patria valmistaa. Olemme Maavoimien tutkimuskeskuksena olleet siinä mukana määrittelemässä vaatimuksia ja laatimassa tarjouspyyntöjä. Olemme mukana valitun valmistajan kanssa tuotekehittelyssä tuotantovaiheeseen saakka.

Maavoimien tutkimuskeskus (MAAVTUTKK)
•    Maavoimien tutkimuskeskus kuuluu yhtenä joukkoyksikkönä Maasotakouluun, ja se tuottaa tutkimusta ja tuloksia Maavoimille.
•    Työskentelee noin 60 henkilöä, joista pääosa on tutkijoita.
•    Sijaitsee pääosin Haminassa, mutta eri toimintoja on myös eri aselajikoulujen yhteydessä Hattulan Parolannummella (panssarisektori), Kankaanpään Niinisalossa (tykistösektori) ja Riihimäellä (viestisektori ja Maavoimien tietojärjestelmien sektori).