Hyppää sisältöön

Tutkimusjoukkue tutkii taistelevan joukon toimintakykyä ja tukee johtamista tiedolla

Maavoimat
24.6.2021 9.47
Uutinen
Varusmies vastaa tutkimuskyselyyn Northern Forest 21 -harjoituksessa
Kuva: Jarkko Kosonen

Millainen on joukon toimintakyky, ja miten se vaikuttaa taisteluiden suunnitteluun ja johtamiseen? Millainen on sotilaiden kyky ja mieliala annetun tehtävän suorittamiseen? Muun muassa näitä kysymyksiä pohti reserviläisistä koostuva Maavoimien toimintakyvyn tutkimusjoukkue Northern Forest 21 -harjoituksessa. Tavoitteena oli kerätä tietoa taistelevien joukkojen toimintakyvystä päätöksenteon tueksi.

Joukkojen toimintakykyä selvitettiin pääasiassa kyselyillä ja haastatteluilla. Kyselytutkimus maastossa pystytään toteuttamaan ja analysoimaan maastossa parissa tunnissa. Palaute keskeisistä johtopäätöksistä ja yhteenveto tuloksista annetaan tutkittujen joukkojen johtajille ja komentajille huomioitaviksi.

– Sotilaiden toimintakyky vaikuttaa keskeisesti joukon tehtävässä onnistumiseen. Tehtävänä on kyselylomakkeiden ja muun havainnoinnin kautta tutkia, mikä on joukon toimintakyvyn tilanne. Tarjoamme tietoa niistä asioista, jotka vaikuttavat esimerkiksi ihmisten epävarmuuden sietokykyyn, toteaa tutkimusryhmän varajohtaja ja reservin korpraali Tuomas Carlberg.

Esimerkkinä tutkimusryhmän havainnosta voisi olla vaikkapa univajeen tunnistaminen ja sen arviointi, miten univaje voi vaikuttaa joukon toimintaan tulevina päivinä.

Kuva: Jarkko Kosonen

Motivoituneena kertausharjoitukseen

Saapuminen kertausharjoitukseen oli koko tutkijaporukalle luontevaa ja mieluista. Osaamistausta joukolla on kattava ja motivaatio korkea. Moniammatilliseen ryhmään lukeutuvat muiden muassa liikkeenjohdon konsultti, henkilöstöjohtaja, psykologi, ammattitutkija ja kasvatustieteilijä. Puolustusvoimat hyötyykin reserviläisten siviilikoulutuksessa ja osaamisesta poikkeusolojen tehtävässä. Laaja-alainen osaaminen myös ruokkii keskustelua ja mahdollistaa havainnoinnin useasta näkökulmasta.

– Koko porukkamme on sitoutunut ja motivoitunut ihailtavalla tavalla tähän tutkimustyöhön. Meillä kaikilla on palo ymmärtää ihmisen toimintaa ja olemme aidosti kiinnostuneita taistelutahdosta ja puolustuskyvystä. Tässä saavutetaan tavallaan tuplahyöty, kuvailee Carlberg.

– Tämä on todella hyvää vastapainoa arkityölle, tästä voi nauttia! toteaa tutkimusryhmän johtaja, reservin sotilasmestari Jaakko Kosonen.

Harjoituksessa tutkimuksen tekeminen ja toimintakulttuuri eroavat siviilipuolen työstä, jossa asioita saatetaan pohtia ja työstää pitkiäkin aikoja. 

– Tutkimuksia toteutetaan tiukan ja todenmukaisen harjoitustilanteen vuoksi kiireessä ja kovan paineen alla. Tällöin tarvitaan kykyä toimeenpanna ja raportoida tutkimus tiiviillä aikataululla taistelukentän olosuhteissa, Carlberg kuvailee työn luonnetta.

Sotilaan toimintakyky on keskeinen tekijä taistelukentällä

Sotilaiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kehittäminen aloitetaan varusmiespalveluksessa. Puolustusvoimissa on käytössä taistelijan mieli ja keho -ohjelmat. Taistelijan mieli on psyykkisen, eettisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kehittämisen ohjelma, jossa varusmiehille koulutetaan kuormittavissa poikkeusolojen olosuhteissa sekä arjen elämänhallinnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Taistelijan keho -ohjelma tähtää fyysisen kunnon monipuoliseen kohottamiseen.

Toimintakykyä ylläpidetään niin reservissä kuin myös poikkeusoloissa ja taistelukentän olosuhteissa. Sotilaan toimintakykyyn taistelukentällä on alettu kiinnittää viime vuosina entistä enemmän huomiota sekä Suomessa että ulkomailla. 

Kuva: Jim Solatie