Hyppää sisältöön

Vaativat harjoitukset ovat reserviupseerikoulutuksen keskiössä

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 17.1.2022 14.07
Uutinen
sotilaat harjoittelevat talvella metsässä, toinen on maassa ja toinen ampuu juostessaan
Reserviupseerikurssin 259 upseerioppilaita yhteistoimintaharjoituksessa. Kuva: upseerioppilas Joonas Brinck.

Reserviupseerikurssista 259 on jäljellä kolmannes. Marraskuun alussa alkanut upseerioppilaiden koulutus päättyy helmikuun puolivälissä, mutta sitä ennen kurssilaisilla on edessään vielä muun muassa taistelunaikaista johtamisosaamista harjaannuttava ampuma- ja taisteluharjoitus.

Reserviupseerikoulutuksen läpivienti on monipuolinen ja haastava kattaus niin teoriaa kuin käytäntöä. Koulutuksessa näkyvät vahvasti digitalisaatio, simulaattoriavusteisuus, verkkokoulutus, tulevaisuuden johtajan osaamisvaatimukset ja kehittyvä toimintakyky. Kuitenkin, reserviupseerin pääkoulutuspaikka on edelleen maasto-olosuhteet ja vaativat harjoitukset. Upseerioppilas on 14 viikon kurssista maastossa noin puolet, joista varsinaisia sotaharjoituksia on edelleen puolet. 

Tärkeimmät sotaharjoitukset ovat aselajiharjoitukset, yhteistoimintaharjoitukset, ampuma- ja taisteluharjoitus sekä johtamisharjoitus. Näistä jokaisessa upseerioppilaalle on määritelty tietyt yleiset oppimistavoitteet, mutta sen lisäksi myös henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joiden tulee täyttyä. Harjoitusten aikana arvioidaan sekä yksilön, että joukon onnistumista tehtävissä. Tilanteenmukaisuus lisääntyy kurssin edetessä ja osaamisen kehittyessä. On kuitenkin muistettava, että kurssilla pyritään opettamaan perussuorituksia riittävän syvällisesti, jotta varsinainen soveltaminen, ja tätä kautta kehittyminen, olisi mahdollista johtajakaudella kurssin jälkeen.

Aselajiharjoitukset aloittavat reserviupseerikoulutuksen harjoitusrupeaman. Kurssin 259 osalta aselajiharjoitukset käytiin marraskuun loppupuolella ja joulukuun puolivälissä. Aselajiharjoitusten tavoitteena oli opettaa perusteet aselajin ja koulutushaaran mukaisen joukon taistelusta ja johtamisesta, painopisteen ollessa joukkueen sisäisessä toiminnassa. Näissä harjoituksissa kyse oli enemmänkin muodollisesta kuin tilanteenmukaisesta koulutuksesta.

Yhteistoimintaharjoituksissa vuodenvaihteen molemmin puolin upseerioppilaat syvensivät oman aselajinsa osaamista sekä harjoittelivat aselajien välistä yhteistyötä ja sen johtamista. Kurssinjohtajan everstiluutnantti Tommi Sikasen mukaan nimenomaan aselajien yhteistoiminta oli näiden harjoitusten uusi elementti. Kurssinjohtajan sanoo, että yhteistoiminta muokkaa myös omaa toimintaa ja kehittää osaamista ja ymmärrystä: mitä paremmin tunnetaan myös muut kuin oma aselaji, sitä tehokkaampaa yhteistoiminta on. 

- Mikään aselaji ei taistele yksin, vaan suuremman joukon taistelu on harjoituksen nimen mukaisesti yhteistoimintaa. Harjoituksessa tämä tarkoitti eri aselajien toimintojen yhdistämistä suuremman joukon kokonaisuudeksi – taisteluksi.

Yhteistoimintaharjoituksia seuraavassa ampuma- ja taisteluharjoituksessa (ATAH) osaamista kehitetään edelleen. Kurssi suuntaa ATAH:lle pääosin 20. tammikuuta alkaen. Ampuma- ja taisteluharjoituksen pääaiheina ovat johtajan toimeenpanokyky erilaisissa tilanteissa, yhteistoiminnan syventäminen eri aselajien välillä taistelukentällä sekä johtajan harjaantuminen koulutushaaran mukaisen joukon puolustus-, hyökkäys- ja tukemisammunnoissa.

- ATAH on harjoituksena tilanteenmukaisin kurssilla. Ampumavaiheessa harjoitutetaan tulevia johtajia toimimaan kovilla ampumatarvikkeilla ja taisteluvaihe on etenevä, tilanteenmukainen ja kaksipuoleinen taisteluharjoitus. Johtajan toimeenpanokyky ilmenee siinä, miten hän yksin ja hänen joukkonsa johtamisen kautta kykenee olemaan aloitteellinen sekä reagoimaan taistelukentällä esiin tuleviin tilanteisiin, Sikanen kertoo.

Harjoitusurakka ei kuitenkaan pääty kurssin osalta tähän, vaan upseerioppilaiden taitoja, kykyjä ja kurssin aikana opittua testataan ennen kurssin päättymistä vielä johtamisharjoituksessa, joka vie upseerioppilaat henkisen ja fyysisen toimintakyvyn rajoille. 

- JOHA:ssa testataan nimensä mukaisesti johtamista erilaisissa tilanteissa suhteellisen kovan fyysisen ja henkisen paineen alla. Kysymys on siitä, että tuleva johtaja kykenee hallitsemaan ja hillitsemään itsensä ja kykenee keskittymään tehtäväänsä kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa, summaa Sikanen.