Valmiusyksiköt - osa Maavoimien valmiuden kehittämistä

Osana Puolustusvoimien valmiuden kehittämistä Maavoimat aloittaa varusmiesten valmiusyksikkökoulutuksen saapumiserästä 1/2017 alkaen.

Puolustusvoimien tehtävänä on ylläpitää turvallisuusympäristön edellyttämää puolustuskykyä ja sotilaallista valmiutta. Sotilaallinen valmius rakentuu yhtenäisestä tilannekuvasta, tilanteenarviosta, oikea-aikaisesta poliittisesta päätöksenteosta, riittävistä toimivaltuuksista ja suorituskykyisistä joukoista. Kaikkia näitä osa-alueita on kehitettävä.

-Suomea vastaan ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Monimuotoiset, nopeasti ilmaantuvat ja seurauksiltaan vakavammat uhat ovat luoneet Puolustusvoimille kuitenkin tarpeen kehittää toimintavalmiutta ja sen joustavaa säätelyä, sanoo Maavoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Petri Hulkko.

Tarve joustavaan valmiuden säätelyyn on kasvanut myös maa-alueella. Valmiuden kehittämisen kokonaisuuteen kuuluu varusmiesten ja reserviläisten sotilaallisen käytettävyyden kehittäminen.

Maavoimien palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä muodostetut valmiusyksiköt ovat osa nykyaikaista ja kehittyvää kotimaan maapuolustusta ja Maavoimien joukkokokonaisuutta.

-Valmiusyksiköillä nostetaan Maavoimien suorituskykyä erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä, kenraalimajuri Hulkko toteaa.

Valmiusyksiköitä voidaan käyttää normaalioloissa tapauskohtaisesti myös muiden viranomaisten tukemiseen kotimaan häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tapahtumissa, jotka vaativat laajaa viranomaisyhteistyötä.

Koulutusta vaativiin taistelutehtäviin

Valmiusyksikkökoulutus on uusi koulutuskokonaisuus, joka antaa varusmiespalvelustaan suorittaville mahdollisuuden entistä monipuolisempaan koulutukseen ja vaativimpiin tehtäviin.

Uusi valmiusyksikkökoulutus aloitetaan vuoden 2017 alussa kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa, pois lukien Utin Jääkärirykmentti. Varusmiehet määrätään valmiusyksikkökoulutukseen peruskoululutuskauden koulutusvalintojen yhteydessä. Valinta koulutukseen määräytyy ensisijaisesti asevelvollisen soveltuvuuden ja halukkuuden perusteella.

Perus-, erikois- ja joukkokoulutuskaudet kestävät normaaliin tapaan yhteensä 5,5 kuukautta. Varsinainen valmiusyksikkökoulutus ja valmiusaika kestää varusmiespalveluksen jälkimmäisen puoliskon (6kk).

-Valmiusjakson aikana varusmiesten koulutusta ja osaamista laajennetaan. Kaikille varusmiehille koulutetaan muun muassa lisää asejärjestelmiä, johtamisvälineitä, kenttälääkintää, taistelua rakennetulla alueella, pimeätaistelua ja kohteiden suojaamista sekä toimintaa helikopterijoukkojen kanssa, kenraalimajuri Hulkko kertoo.

Valmiusyksiköt osallistuvat valmiusaikana Maavoimien normaaliin harjoitustoimintaan, viranomaisyhteistoimintaharjoituksiin sekä mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin harjoituksiin kotimaassa tai ulkomailla.

Kokonaisuutena valmiusyksiköissä palvelevien varusmiesten palvelusaika on 347 vuorokautta koulutuksen vaativuudesta ja laaja-alaisuudesta johtuen. Valmiusyksikössä palvelustaan suorittavan asevelvollisen päivärahat ja lomaoikeus määräytyvät yleisten periaatteiden mukaisesti. Valmiusyksikkökoulutus katsotaan eduksi hakeuduttaessa Maavoimien kriisinhallintatehtäviin.