IPH116
Ilmapuolustusharjoitus 1/16 - Harjoitus tekee mestarin!

Vuosittain Lohtajalla kahdesti järjestettävä Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus on ilmatorjunta-aselajin tärkein harjoitustapahtuma.

Harjoitus koostuu kahdesta eri vaiheesta; ensimmäisellä viikolla ammutaan kovapanosammunnat ja toisella viikolla harjoitellaan taistelun- ja tulenkäytön johtamista. Harjoitus tekee mestarin ilmapuolustuksessakin.

Ilmatorjuntajoukkojen keskeinen tehtävä on tuottaa huomattavia tappioita vastustajan ilma-aseelle heti taistelujen alkuvaiheessa. Ilmatorjunnalla on pitkät perinteet, sillä aselajin koulutus ja kehittäminen alkoi Suomessa jo 20-luvulla. Ilmatorjunnan joukkoja koulutetaan kolmessa eri maavoimien joukko-osastossa; Karjalan prikaatissa Kouvolassa, Panssariprikaatissa Hattulassa ja sekä Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Ilmatorjunnan koulutushaarat ovat tykki, ohjus sekä taistelunjohto. Ilmatorjunnan henkilökunnan peruskoulutuksesta vastaa Ilmasotakoulu.

Ilmatorjunnan moninaiset asejärjestelmät asettavat paljon vaatimuksia paitsi kouluttavalle henkilöstölle ja varusmiehille mutta myös harjoitusalueelle. Vuosittain Lohtajalla kahdesti järjestettävä Ilmapuolustusharjoitus on lajissaan ainutlaatuinen. Harjoitus järjestetään keväällä toukokuussa sekä myöhään syksyllä marraskuussa. Kevään harjoitus on aavistuksen laajempi, sillä olosuhteet mahdollistavat maa- ja ilmavoimien ohella myös merivoimien osallistumisen.

Toimiva ja vahva ilmapuolustus rakentuu myös alhaalta ylös

Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus on sekä merkitykseltään että harjoittelevien asejärjestelmien määrässä mitattuna yksi puolustusvoimien tärkeimpiä harjoituksia, kertoo harjoituksen johtaja eversti Ari Grönroos. Eversti Grönroos on Ilmatorjunnan tarkastaja, jonka vastuulle kuuluu koko ilmatorjunta-aselajin kokonaisuus. Grönroos korostaa, että vaikka harjoituskokonaisuudessa ovat mukana kaikki kolme puolustushaaraa, kaiken perustana ja onnistumisen lähtökohtana on yksilö.

- Järjestelmien toimivuus ja teho perustuu yksilön korkeatasoiseen osaamiseen, ajanmukaisiin ase- ja johtamisjärjestelmiin sekä riittävään käytännön harjoitteluun, selvittää Grönroos.

Hänen mukaansa juuri Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus on se ainutlaatuinen tilaisuus, jossa niin varusmiehet, reserviläiset kuin henkilökuntakin pääsee soveltamaan oppejaan käytännössä.

- Harjoittelu ja toisto ovat kaiken oppimisen perusta ja niiden kautta syntyy myös ilmatorjunnan aseiden ja asejärjestelmien käytössä vaadittava tärkeä rutiini, eversti Grönroos painottaa.

Eversti Grönroos kertoo, että tässä harjoituksessa on tavoitteena, että jokainen taistelija voisi henkilökohtaisen harjoittelun ja onnistumisen kokemuksen kautta ymmärtää oman roolinsa ja arvonsa osana omaa joukkoa. Osaavista joukoista muodostuu tehokas ilmapuolustus.

Myös henkilökuntaan kuuluville kouluttajille harjoitus on tärkeä, sillä toimivien kouluttajien rinnalla oppia saavat harjoittelijat, joista kasvaa tulevaisuuden osaajia. Näin saadaan arvokas tietotaito siirtymään katkeamatta eteenpäin. Valtakunnallisen ilmapuolustusharjoituksen taisteluvaiheessa kouluttajat toimivat omissa sodanajan sijoituksissaan ja johtavat toimivia joukkoja.

Lohtajan alue tarjoaa parhaan mahdollisen ympäristön ilmapuolustusharjoitukselle. Ilmatorjunnan eri asejärjestelmät vaativat suuria varoetäisyyksiä ja ilmatoiminta runsaasti vapaata ilmatilaa. Tärkeän yksittäisen lisän harjoituksissa muodostaa häirintäelementti, jonka tarkoituksena on yksinkertaisesti häiritä joukkojen viestiyhteyksiä. Näin voidaan tehokkaasti simuloida mahdollisia poikkeusoloja harjoituksen aikana.

Käytäntö opettaa

Luutnantti Anssi Heinämäki Panssariprikaatiin kuuluvasta Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä toimii Ilmatorjuntakonekiväärin ilma-ammuntojen kouluttajana. Meneillään on ilma-ammunta, jossa varusmiehet toimivat pareittain; toinen ampuu ja toinen tähystää ja korjaa tulta. Heinämäki kertoo, että aseenkäsittely sinänsä on varusmiehille tuttua ja sitä on kotivaruskunnassa harjoiteltu.

– Ampumaan oppii vain ampumalla! toteaa Heinämäki. Kyseisen harjoitteen tavoitteena on osaavan aseenkäsittelyn ja ampumatoiminnan hallinnan ohella osua ilmamaaliin. Moni pääsee kokeilemaan ilmamaaliin ampumista ja osumista nyt ensimmäistä kertaa. Luutnantti Heinämäki on varsin tyytyväinen pilviseen sadekeliin, vaikka sää ei varsinaisesti vaikuta tähän ammuntaan.

– Pilvisyys helpottaa tähystämistä, sillä valojuovat näkyvät taivaalla paremmin kuin kirkkaassa auringonpaisteessa, Heinämäki summaa.

Heinämäen ohjauksessa ilmatorjuntakonekiväärillä pääse tulittamaan tykkimies Pohjonen Panssariprikaatista, tähystyksestä huolehtii tykkimies Ketola. Pohjonen kertoo, että toista päivää nyt harjoitellaan maalilennokkiin osumista.

– Onhan se hienoa! Kyllä tässä jännitystä on, nauraa Pohjonen.

Välitön palaute tulee heti tulitoiminnan valvojalta. Tykkimies Pohjonen on tyytyväinen mies, sillä kehuja tulee onnistuneesta suorituksesta. Sateesta huolimatta keli ei miehiä häiritse

– Leirielämä on tullut tutuksi ja hyvin tässä pärjätään. Hyvällä sykkeellä mennään lomia kohden! tiivistävät tykkimiehet Pohjonen ja Ketola.

Valtakunnallinen Ilmapuolustusharjoitus 1/16 etenee ammuntojen osalta suunnitelman mukaan – ammunnat käsketään päivä kerrallaan ja aikatauluista on mahdollista joustaa, mikäli sääolosuhteet näin vaativat. Ammunnat saadaan päätökseen loppuviikosta. Viikonloppuna joukot ovat uuden tilanteen edessä, kun harjoituksen taisteluvaihe käynnistyy sunnuntaina.