IPH116
Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus 1/16 tarjoaa hyvät puitteet puolustushaarojen yhteisharjoittelulle

Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus on laaja ja tarkasti suunniteltu kokonaisuus. Siinä jokaisella puolustushaaralla on oma roolinsa, joka muodostaa korvaamattoman palasen suuressa harjoituskokonaisuudessa.

Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus järjestetään kahdesti vuodessa. Harjoitus on kaksivaiheinen; ensin toteutetaan suunnitellut kovapanosammunnat, jonka jälkeen siirrytään taisteluvaiheeseen. Harjoituksen vaatimat resurssit ja suunnittelu ovat niin monimuotoinen kokonaisuus, että kaikki osapuolet hyötyvät, kun harjoitustapahtuma on keskitetty ja kaikille puolustushaaroille yhteinen.. Harjoituksen suunnittelusykli kestää noin kuusi kuukautta; seuraavan ilmapuolustusharjoituksen suunnittelu on jo käynnissä. Harjoituksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Ilmasotakoulu mutta tukevat organisaatiot vaihtelevat. Tällä kertaa tukivuorossa on Panssariprikaati.

Toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus

Harjoituksen taisteluvaiheen pääkouluttaja majuri Ari Anttila Ilmasotakoulusta kertoo, että Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus on tärkeä ja ainutlaatuinen niin maavoimille, ilmavoimille kuin merivoimillekin. IPH on ainoa harjoitus, jossa on mahdollista harjoittaa koko ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisketjua ns. joint -ympäristössä eli kaikkien puolustushaarojen yhteisessä harjoituksessa ylhäältä alas. Anttilan mukaan harjoituksen toimintaympäristö on tekninen ja monimutkainen. Hänen mukaansa haastavinta tässä harjoituskokonaisuudessa onkin yhteensovittaminen - se on mahdollista mutta vaatii huolellista suunnittelua.

- Toimijoina ovat kaikki kolme puolustushaaraa, jonka lisäksi on valtavasti yksittäisiä elementtejä, jotka pitää sovittaa yhteen, jotta kokonaisuus toimii, selittää Anttila.

Ilmapuolustusharjoitus vaatii paljon myös harjoitusalueelta. Lohtajan alue on tarkoitukseen sopiva ja toimiva, sillä vapaata ilmatilaa on riittävästi ja merialue on laaja sekä helposti valvottava. Nämä tekijät takaavat sen, että ilmatorjuntajärjestelmillä kyetään operoimaan äärikantamilleen saakka.

Harjoitukseen osallistuu mittava määrä maavoimien ilmatorjuntajoukkoja, ilmavoimien lento-osastoja ja ilmavalvontatutkayksiköitä, merivoimien alusosasto sekä tukielementtejä. On kustannustehokasta, että harjoitusjoukot kerätään yhteen ja samaan harjoitukseen. Vain näin keskittämällä on mahdollista saavuttaa suuria volyymeja esimerkiksi lentotoiminnassa.

Kaikkien puolustushaarojen osallistuminen mahdollistaa koko ilmapuolustuksen kokonaisuuden harjoittamisen elektronisesti häirityissä olosuhteissa keskitetysti aina yksittäisestä operaattorista Ilmaoperaatiokeskukseen. Yksittäinen operaattori on periaatteessa mikä tahansa yksilötason toimija, esimerkiksi tutka- tai ohjusjärjestelmän käyttäjänä toimiva varusmies. Ilmaoperaatiokeskus on ilmapuolustuksen tulenkäytön ylin johtotaso, jolla on joka tilanteessa ajantasainen tilannekuva käytössään. Se jakaa torjuntatehtävät niille joukoille, jotka siihen parhaiten kyseisellä hetkellä kykenevät; osa tehtävistä osoitetaan maasijoitteisille ilmatorjuntajoukoille, osa merivoimien alusosastolle ja osa ilmavoimien torjuntahävittäjille. Torjuntojen toteuttaminen edellyttää kaikiltoukoilta yhtenäistä tilannekuvaa ja reaaliaikaista yhteistoimintaa.

Taistelutilanteet analysoidaan ja palautteesta opitaan

Ilmapuolustusharjoitus on kaksivaiheinen ja kumpikin vaihe asettaa erilaiset haasteet ja reunaehdot joukkojen toiminnalle. Harjoituksen ensimmäisessä vaiheessa eli ampumaharjoituksessa toteutetaan kovapanosammunnat. Tällöin ampuvien joukkojen toiminnan vapautta esimerkiksi ampumasektorien suhteen ohjaavat ja rajoittavat rauhanajan varomääräykset.

Taisteluvaiheessa turvallisuustoiminta on edelleen keskiössä, sillä toiminnan tulee kaikissa olosuhteissa olla turvallista. Koska taisteluvaiheeseen ei sisälly kovapanosammuntoja, ovat taistelut vapaammin toteutettavissa. Taisteluvaiheessa on mahdollista aidosti simuloida taistelutilanteita, koska esimerkiksi ampumasektorit eivät rajoita toimintaa. Taisteluvaiheen maalitoiminta onkin huomattavasti rikkaampaa ja ennalta arvaamatonta sisältäen myös elektronisen sodankäynnin elementtejä.

Simuloidun taistelutilanteen jälkeen on joukoille tärkeää saada toiminnastaan palautetta. Palautetta varten joukoille järjestetään ns debrief -tilaisuuksia, joissa joukolla on mahdollisuus käydä taistelutilanne uudelleen läpi. Taistelutilanne itsessään on niin hektinen tapahtuma, että syvällisempi analyysi ei sen aikana ole mahdollista. Taistelutilanteessa joukot itse taltioivat tiedot taistelusta sekä tekemistään toimenpiteistä. Purkutilaisuudessa joukon omaa tilannekuvaa verrataan ns oikeaan tilanteeseen ja näihin tietoihin liitetään simuloidut ampuma- ja lentotiedot. Tietoja analysoimalla pyritään löytämään niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet tilanteessa onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Tämä on erittäin tehokkaaksi havaittu keino sekä joukon että yksittäisen taistelijan toiminnan kehittämiseen. Torjunta- ja kaksitaisteluharjoituksissa taltioidaan myös johtajien tekemät päätökset, jotka sitten purkutilaisuudessa avataan ja analysoidaan. Pääkouluttaja Anttila sanookin, että juuri purkutilaisuuksissa tapahtuu valtavaa oppimista sekä tilanteen oivaltamista.

Puolustushaaroilla yhtenevät tavoitteet

Maavoimien kannalta on tärkeää päästä harjoittamaan joukkojen yhteistoimintaa oikeanlaisessa operatiivisessa ympäristössä. Rikas maaliympäristö luo erittäin hyvät edellytykset harjoitella niin joukkojen kuin operaattoritasan toimintaa. Tärkeää on, että kaikki pääsevät harjaantumaan omissa poikkeusolojen tehtävässään. Harjoitus tarjoaa myös puitteet käytössä olevien toimintatapojen kehittämiselle. Majuri Ari Anttilan mukaan tärkeintä on osaavan henkilöstön kehittyminen. Osaava yksilö on ketjun tärkein osa. Siksi henkilöstön välisen yhteistoiminnan harjoittelu on erittäin tärkeää - vain näin taataan ketjun toimivuus, toteaa majuri Anttila.

- Ketju on täsmälleen yhtä vahva kuin sen heikon lenkki! summaa majuri Anttila.

Merivoimien pääkouluttaja kapteeni Antti Metsänvirta on samoilla linjoilla. Hän kertoo ilmapuolustusharjoituksen olevan merivoimille erittäin merkittävä, sillä kovapanosammunta laivalla on monille varusmiehille ensimmäinen ja ainutkertainen tapahtuma. Myös ilmamaalitoiminta on harvinaista herkkua harjoitusolosuhteissa. Kapteeni Metsänvirran mukaan harjoituskehys tarjoaa merivoimien alusosastolle mahdollisuuden harjoitella lähes kaikkea merivoimien toimintaa. Kaikki harjoituksessa opitut asiat viedään mukana muihin merivoimien harjoituksiin, kertoo Metsänvirta. Erityiskiitosta saa laaja ilmatoiminta sekä organisaatioiden välinen yhteistyö, joka on pelannut loistavasti, kiittelee Metsänvirta.

Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksen johtaja, everstiluutnantti Tuukka Karjalainen linjaa IPH -harjoituksen olevan myös Ilmavoimille erityinen, sillä vastaavaa harjoituskokonaisuutta ei ole missään toisessa harjoituksessa. Hänen mukaansa ilmavoimilla on tavoitteena harjoitella ilmasta -ilmaan torjuntoja haastavissa elektronisen häirinnän olosuhteissa. Tämän ohella tuotetaan maalimalleja maassa toimivalle ilmatorjunnalle. Harjoituksen taisteluvaiheessa on ollut kaksintaisteluharjoituksia, joissa on lennetty maalina maassa oleville joukoille. Torjuntaharjoituksissa puolestaan taistelutilanteen päälle on tuotu ilmasota. Ilmavoimat on osallistunut harjoitukseen noin 20 lentokoneen voimin. Parhaimmillaan koneet ovat olleet ilmassa yhtä aikaa, mikä on pitänyt myös harjoitukseen osallistuneet varusmiehet kiireisinä mm erilaisissa huollon- ja taistelujohdon tehtävissä. Merkittävimmiksi ilmavoimien suorituskyvyiksi harjoituksessa everstiluutnantti Karjalainen mainitsee hävittäjätorjunnan sekä ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisen.

- Tässä harjoituksessa olisi potentiaalia vielä enempäänkin. Erityisesti puolustushaarojen välisen yhteistoiminnan hyödyntämisen suhteen eli kehittämismahdollisuuksia löytyy vielä, Karjalainen linjaa.

Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus päättyy 26.5., jolloin harjoitusjoukot palaavat kotivaruskuntiinsa. IPH 2/16 -harjoituksen suunnittelu on jo käynnissä ja Lohtajalle palataan näissä merkeissä marraskuussa 2016.