Varusmiespalveluksen alkaminen voi olla iso muutos nuoren elämässä

Varusmiespalveluksen aloittaminen voi olla monelle nuorelle suuri muutos. Sosiaalinen ympäristö ja toimintakulttuuri muuttuvat hyvinkin erilaisiksi kuin mihin nuoret ovat siviilissä saattaneet tottua. Maavoimissa palveluksensa aloitti 2. tammikuuta noin 10 000 alokasta, joista vähän vajaa 300 on vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavaa naista.

Ympäristöön ja toimintakulttuuriin sopeutumisen kannalta ensimmäiset palvelusviikot ovat tärkeitä. Koulutus rakennetaan nousujohteisesti ja psyykkistä sekä fyysistä rasitusta lisätään asteittain. Ensimmäiset päivät kuluvat armeijan arkeen tutustuessa ja talon tavoille opetellessa. Koulutus käynnistyy heti, mutta kaikki asiat opetetaan perusteellisesti, eikä kenenkään odoteta osaavan asioita palveluksen alkaessa. Alokkaille opetetaan ensimmäiseksi muun muassa käyttäytymistapoja, kuten kuinka tervehditään tai puhutellaan esimiehiä. Ase- ja ampumakoulutuksessa harjoitellaan aseen käsittelyä ja ensimmäiset ammunnatkin suoritetaan jo ensimmäisten viikkojen aikana.

Aamu- ja iltatoimet ovat yksi armeijan arjen rutiineista.

Palveluksen alussa tärkeää on koulutuksen lisäksi myös muihin palvelustovereihin tutustuminen. Palveluksen edetessä pidemmälle ja sosiaalisten suhteiden tiivistyessä monesta fyysisesti ja henkisesti rasittavasta tilanteesta selviää helpommin palvelustovereiden tukiessa.

Varusmiesten kokemukset ensimmäisistä palvelusviikoista

Helsingistä kotoisin olevat alokkaat Kim Andersson ja Tomi Honkaniemi aloittivat palveluksensa tammikuussa Kaartin jääkärirykmentissä 1. Jääkärikomppaniassa. Andersson odotti palvelukseen astumista hyvällä tavalla jännittyneenä. Ensimmäinen ajatus palvelukseen astumisesta oli tullut, kun kutsuntakirje oli kolahtanut postilaatikosta. Honkaniemi tuli iloisin mielin, eikä ottanut saapumisesta turhaa stressiä. Hänellä ensimmäinen ajatus omasta varusmiespalveluksesta oli herännyt isoveljen astuessa varusmiespalvelukseen.

- Ensimmäinen päivä tuntui hieman sekavalta. Vaikka meille hyvin kerrottiin, että mitä päivän aikana tapahtuu, epäselvyyttä aiheutti se, kun ei esimerkiksi tiennyt paikkoja tai niiden välisiä etäisyyksiä. Tai että mitä asiat konkreettisesti oikein tarkoittavat, koska kaikki oli uutta, kertoo Andersson.

Ensimmäisten viikkojen aikana opituista asioista puhuttaessa molemmat alokkaat vastaavat hymyillen, että armeija termejä käyttäen he ovat oppineet ainakin jäpittämään. Lisäksi ohjelmassa on ollut muun muassa aseenkäsittelyä ja ampumista. Sekä Andersson että Honkaniemi ovat valmistautuneet palvelemaan pisimmän palvelusajan eli 347 vuokautta. -Itselläni tavoitteena on päästä aliupseerikouluun ja ehkä jopa reserviupseerikouluun, kertoo Honkaniemi.

Alikersantti Joona Salminen on valmistunut aliupseerikoulusta ennen joulua ja hänen johtajakausi on juuri alkanut. - Johtajakausi on lähtenyt hyvin liikenteeseen ja meidän joukkue on hyvä, tuumaa Salminen. Omasta palvelukseen astumisesta Salminen muistelee, että hän koki sen vaikeana, koska muutos siviilielämässä totuttuun oli niin suuri. Nyt palveluksessa oleville alokkaille Salminen haluaa lähettää seuraavat terveiset:

- Muistakaa, että yhteishenki ratkaisee paljon ja yhdessä tekemällä asioista selviää helpommin.

Kuvassa vasemmalta alokas Honkaniemi, alikersantti Salminen ja alokas Andersson

Palveluksessa tarjolla oleva tuki

Lähtökohdat varusmiespalveluksen suorittamiseen voivat olla hyvinkin erilaiset, mutta puolustusvoimien tavoitteena on tarjota jokaiselle palvelusolosuhteet, joissa jokainen voi suorittaa varusmiespalveluksensa ilman huolia. Sen lisäksi että joukko-osastoiden alueellisella sijoittamisella on iso merkitys valmiuden ylläpitämisessä, mahdollistaa alueellinen sijoittaminen myös sen, että asevelvolliset pystyvät suorittamaan palveluksensa lähialueella olevassa varuskunnassa kotipaikkakuntaansa nähden. Tällä pyritään siihen, että palvelus aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriöitä alokkaan sosiaaliselle ympäristölle sekä hänen läheisilleen. Kaartin jääkärirykmenttiin palvelukseen määrätyt asevelvolliset tulevat lähtökohtaisesti pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueelta. Esimerkiksi 2. tammikuuta palveluksen aloittaneista reilut 90 prosenttia tuli kyseisiltä alueilta.

Kaartin jääkärirykmentin sosiaalikuraattori Jarmo Österlund kertoo, että tukea varusmiehille on tarjolla monelta eri taholta. Varuskunnan terveysaseman henkilöstö tarjoaa tukea fyysisiin ongelmiin, mutta he auttavat myös psykologisten ongelmien kanssa. Joukko-osaston sosiaalikuraattorit hoitavat varusmiesten sosiaalisia ja taloudellisia asioita, mutta he auttavat myös psykologisten asioiden kanssa. Sotilaspastori vastaa hengellisestä tuesta, mutta häneltä on saatavissa apua myös jaksamiseen liittyviin haasteisiin. Lisäksi yksiköiden henkilöstöllä, varusmiesjohtajilla ja varusmiestoimikunnalla on oma roolinsa ja nuorille on tarjolla myös erilaisia tukipuhelimia.

- Sosiaalikuraattorit ovat palvelukseenastumispäivänä mukana toiminnassa ja me pidämme heti ensimmäisellä viikolla oppitunnit kaikille alokkaille. Näillä oppitunneilla me tuomme esille nämä tukivaihtoehdot. Me kykenemme reagoimaan alokkaiden yhteydenottoihin hyvinkin nopeasti, joko saman päivän aikana tai viimeistään seuraavana päivänä, joten valmius tämän suhteen on korkealla, Österlund sanoo.

Tukihenkilöstöverkosto tekee tiivistä yhteistyötä ja yhteistyö ulottuu myös joukko-osaston ulkopuolellekin. Sosiaalikuraattorit tekevät muun muassa yhteistyötä lähialueiden kaupunkien ja kuntien kanssa. He osallistuvat esimerkiksi Helsingin kaupungin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto työryhmän työskentelyyn joukko-osaston edustajina.

Varusmiesten omalla henkilökohtaisella tukiverkostolla on myös suuri merkitys siihen, miten hyvin palvelus lähtee liikkeelle. Sosiaalikuraattorit muistuttavatkin oppitunneillaan, että alokkaat vaalisivat suhteitaan omaisiin ja ystäviin myös palveluksen aikana. Ongelmien ilmaantuessa sosiaalikuraattorit tarjoavat apuaan myös perheenjäsenille tai tyttö- tai poikaystäville. Esimerkiksi parisuhdeongelmissa alokkaan tyttö-/poikaystävä voidaan kutsua varuskuntaan keskustelemaan palveluksessa olevan alokkaan ja sosiaalikuraattorin kanssa.