Varusmiespalveluksen jälkeen reservissä voi jatkaa maanpuolustustyötä
Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus ei pääty, vaan jatkuu reservissä. Asevelvollinen voidaan kutsua kertausharjoituksiin tai vapaaehtoisiin harjoituksiin. Lisäksi asevelvollinen voi reservissä olla aktiivinen ja tulla mukaan eri yhdistysten toimintaan ja saamaan lisäkoulutusta maanpuolustustyössä. Tai jopa itsekin alkaa kouluttajaksi. Tässä esittelemme Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK), Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) ja Suomen Rauhanturvaajaliiton toimintaa.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK kouluttaa
MPK Kaakkois-Suomen piiripäällikkö Jyrki Niukkanen:
MPK eli Maanpuolustuskoulutusyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä paikallisen toiminta-alueensa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yksiköiden kanssa.
Yhdessä suunnittelemme sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen, joka liittyy kiinteästi paikallispuolustuksen kokonaisuuteen. Näin mahdollistamme halukkaille, vapaaehtoisille reserviläisille mahdollisuuden syventää ja kehittää omaa osaamistaan ja päästä sijoitetuksi paikallispuolustuksen joukkoihin omalle kotiseudulleen. Reserviläisillä on näin mahdollisuus omien kykyjen ja halukkuuden mukaisesti urapolkuun eri tehtävien kautta aina päällikkö- ja esikuntatehtäviin saakka. Lisäksi halukkaille tarjoutuu mahdollisuus kehittää itseään kouluttajatehtäviin ja toimia kouluttajana MPK:n kursseilla sekä myös Puolustusvoimien kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa.
Mitä toimintaa MPK:lla teidän alueellanne on?
MPK:n Kaakkois-Suomen piirin toiminta-alue käsittää Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Toimimme neljällä koulutuspaikalla Haminassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukaisesti annamme sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta, varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Lisäksi annamme eri tilaisuuksissa maanpuolustukseen liittyvää tiedotusta ja valistusta sekä tutustumistoimintaa varusmiespalvelukseen. Näiden tehtävien puitteissa toteutamme vuosittain yli 200 kurssia, joihin osallistuu noin 5 000 kurssilaista ja koulutusvuorokausia kertyy noin 12 000. Vapaaehtoisia toimijoitamme on noin 400. He toimivat muun muassa kouluttajan, ampumakouluttajan, kurssivääpelin, kurssinjohtajan ja harjoituksen johtajan tehtävissä. Uudistuvaa koulutustarjontaamme kuvaavat avoin oppimisympäristö, simulaattori- ja virtuaalikoulutus-, kyberturvallisuus, fyysinen suorituskyky ja kenttäkelpoisuus sekä laajeneva ampumakoulutus.
Miten koronavarotoimet ovat vaikuttaneet toimintaanne?
Vuonna 2020 koulutus keskeytettiin keväällä, jolloin kursseja jouduttiin perumaan ja siirtämään myöhemmälle syksylle. Näin ollen tänä vuonna saavutamme tavoitteemme kurssilaisten ja koulutusvuorokausien määrissä noin kuusikymmenprosenttisesti.
Kuinka paljon reserviläisistänne on nuoria tai alle 30-vuotiaita?
Noin kolmannes. Nuorten rekrytointi on yksi kehittämisalueistamme. Tässä olemme ilahduttavasti onnistuneetkin viime aikoina. Olemme saaneet rekrytoitua useita varusmiespalveluksensa juuri päättäneitä henkilöitä mukaan toimintaamme. Meillä on muutamia nuorille reserviläisille suunnattuja kursseja. Lisäksi järjestämämme lukiolaisten turvallisuuskurssit ovat olleet erittäin suosittuja. Parasta mainosta ovat olleet kursseihin osallistuneiden hyvät palautteet ja sitä kautta toiminnan mainostaminen omassa ystäväpiirissä ja yhteisössä.
Kuinka paljon reserviläisistänne on suorittanut asepalveluksen?
Noin 95 prosenttia.
MPK:n nettisivuja ja somekanavia seuraamalla näkee, mitä kaikkea kursseillamme tapahtuu:
www.mpk.fi
MPK Kaakkois-Suomi somessa: facebook.com/mpkkaakko ja instagram.com/mpkkaakko/
Kuvat: MPK Kaakkois-Suomi, kuvia harjoituksista syksyllä 2020.
Reserviläisliitossa on kymmeniätuhansia jäseniä
Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola ja tiedottaja Antti Pynttäri:
Reserviläisliitolla on 327 paikallisyhdistystä ympäri Suomen. Ylläpidämme kansalaistemme maanpuolustustahtoa ja edistämme reserviläisten kenttäkelpoisuutta. Jäsenenä pääsee osallistumaan ampuma-, maasto-, liikunta- ja koulutustoimintaan.
Parhaiten meidät tunnetaan seppeleenlaskuista ja maanpuolustusjuhlista, joita järjestämme eri puolilla maata erityisesti kansallisina juhlapyhinä. Olemme myös vahvasti mukana tukemassa sotiemme veteraaneja.
Teemme töitä erityisesti reservin koulutuksen saralla ja että reserviläisillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan sijoitustensa edellyttämiä tietojaan ja taitojaan myös Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) kursseilla, jonka kouluttajista 39 prosenttia ja muista vapaaehtoistoimijoista 42 prosenttia tulee Reserviläisliitosta.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, jolla on yli 38.000 jäsentä. Heistä yli 90 prosenttia on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE).
Jäsenmäärä kasvaa
Jäsenmäärämme on ollut kasvussa, mikä on merkki siitä, että tällaisina aikoina suomalaiset hakeutuvat vapaaehtoistoiminnan pariin, erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan. Tänä vuonna uusien liittyneiden jäsenten määrä tulee ylittämään 3 000 jäsenen rajapyykin, mikä on harvinaista liiton historiassa. 2010-luvulla vain Suomi 100 -juhlavuonna on ylitetty 3 000 uuden jäsenen raja.
Tällä hetkellä alle 30-vuotiaita jäseniä meillä on noin 4300 ja alle 40-vuotiaita lähes 10 000. Uusien liittyneiden jäsenten keski-ikä oli viime vuonna 38 vuotta.
Nuoret kokevat, että reserviläistoimintaan on mukava osallistua, mutta perinteinen järjestötoiminta kokoustamisineen ei ole niin kiinnostavaa. Nuoret tavoittaa parhaiten netin ja somen kautta. Tänä syksynä olemmekin toteuttaneet laajan Facebook- ja Instagram-kampanjan, jolla pyrimme saamaan nuoria mukaan toimintaan ja liittymään jäseneksi. Tänä vuonna on tehty myös valtava digiloikka ja olemme siirtäneet kokouksia ja koulutuksia verkkoon. Aktivoimme 20–40-vuotiasta sijoituskelpoista reserviä usein eri toimintamuodoin.
Lue lisää nettisivuilla: https://www.reservilaisliitto.fi/
Kuvat: Reserviläisliitto ry.
Suomen Reserviupseeriliitto RUL kokoaa yhteen reserviupseerit
RUL:n järjestösihteeri Susanna Takamaa:
Suomen Reserviupseeriliitto on kaikkien reserviupseerien yhteinen organisaatio. Upseerioppilaana opitut ”RUK kouluttaa, RUK kasvattaa” jatkuu reservissä sanoilla ”RUL yhdistää”.
Liiton jäsenenä kuuluu osaksi reserviupseerien katkeamatonta ketjua. Samalla pysyy ajan tasalla ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Liitto pyrkii omalla edunvalvontatyöllään vaikuttamaan siihen, että reserviupseereille olisi tarjolla kiinnostavia ja tärkeitä tehtäviä myös jatkossa. Tavoitteena on, että reserviupseerien urapolut tuottaisivat arvoa paitsi Puolustusvoimille, myös itse reserviläiselle. Tärkeää on myös se, että osaavien ja motivoituneiden reserviläisten osaamista hyödynnettäisiin täysimääräisesti sekä Puolustusvoimien että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Mitä toimintaa RUL:lla on?
RUL:n toiminta tapahtuu suurissa määrin sen reserviupseeripiireissä ja jäsenjärjestöissä, eli paikallisyhdistyksissä. Useilla reserviupseerikerhoilla on muun muassa viikoittaisia ampumavuoroja. Yhdistyksistä osallistutaan jotoksille ja järjestetään erilaista aatteellista toimintaa. Muiden reserviläisjärjestöjen ohella RUL:n yhdistykset ylläpitävät reserviupseeriperinteitä ja suorittavat muun muassa kunniavartioita sankarihaudoille juhlapyhinä.
Liitto tarjoaa erityisesti nuorille reserviupseereille suunnattuja tapahtumia kuten toiminnallisia Vänrikkipäiviä piireissä sekä valtakunnallisen Reserviupseeripäivän. Näissä tapahtumissa on sekä mielenkiintoisia puhujia että mahdollisuus tutustua ammuntaan ja muihin toimintoihin.
Liitto on sitoutunut johtamiskoulutuksen jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä MPK:n kanssa järjestää muun muassa Reserviläisjohtaja-koulutuksia ja johtamisen teemaseminaareja.
Lisäksi liitolla on tiiviit yhteydet kansainväliseen reserviupseerijärjestöön CIOR:iin, joka on NATO:n reserviupseerijärjestö. RUL osallistuu vuosittain CIOR:n kesäkongressiin, jossa viikon aikana järjestetään muun muassa sotilasmoniottelut MILCOMP (Military Competition), sekä nuorten reserviupseerien työpaja YROW (Young Reserve Officer Workshop). Liitolla on kesäkongressissa vuosittain edustus useissa tapahtumissa.
Miten korona on vaikuttanut toimintaanne?
Koronan vuoksi toiminta lamaantui monelta osin kevätkaudella 2020, kun ampumavuorot ja tapahtumat jouduttiin pandemian vuoksi perumaan. Useat reserviupseeriyhdistykset ottivat kuitenkin poikkeuksellisia toimintoja käyttöön ja kannustivat jäseniään esimerkiksi liikkumaan erilaisten kampanjoiden avulla, tai auttoivat riskiryhmään kuuluvia vanhempia jäseniään esimerkiksi kauppa- ja apteekkikäynneillä.
RUL:iin halutaan nuoria mukaan toimintaan
Reserviupseeriliiton jäsenistä noin kolmannes on alle 35-vuotiaita.
Nuorten reserviupseerien aktivoiminen ja toimintaan mukaan saaminen on ollut liiton tavoite jo useamman vuoden ajan. Liitossa toimiva nuorten toimikunta suunnittelee ja toteuttaa toimintaa juurikin nuoret reserviupseerit huomioiden.
Nuoret ovat kiinnostuneita etenkin toiminnallisesti reserviupseeritoiminnasta.
Jotokset, marssit ja lajikokeilut kuten kiipeily, laserasesota tai paintball ovat nuorten mieleen. Ampumataidon ylläpitäminen reservissä kiinnostaa myös nuoria, ja vetää siksi mukaan yhdistystoimintaan. Niissä yhdistyksissä, joissa nuoret ovat saaneet äänensä kuuluviin esimerkiksi yhdistyksen hallituksessa, on nuorten toiminta poiminut jopa piiritasoisia toimintoja. Liiton ainoa valtakunnallinen reserviupseeripiiri ORUP (Opiskelijain Reserviupseeripiiri) tarjoaa korkeakouluissa opiskeleville reserviupseereille mahdollisuuden verkostoitua opintojen ohella reserviupseeriaatteen alla. Se onkin yksi liiton voimakkaimmin kasvava piiri.
Nuorille on myös edullisempi jäsenhinta, jolloin liittoon kuulumisen ei pitäisi olla rahallinen kynnyskysymys. Yhdistyksiä ja piirejä kannustetaan järjestämään nuorille suunnattuja tapahtumia, esimerkiksi tutustumisammuntoja, Vänrikkipäiviä, ja muita matalan kynnyksen tapahtumia.
Liitto myös tarjoaa vuosittain nuorille reserviupseereille mahdollisuuden hakea CIOR:n kansainvälisiin tapahtumiin liiton edustajiksi. Tällaisia ovat mm. kesäkongressin yhteydessä järjestettävä YROW, sekä kevättalvella järjestettävä YRO Seminar, sekä MILCOMP.
Katso lisätietoja netissä:
Suomen Rauhanturvaajaliitto yhdistää rauhanturvaajia
Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela:
Kriisinhallintatehtävissä palveleminen on aina ainutlaatuinen ja elämänmittainen kokemus, jonka kaikki rauhanturvaajat ja muut maailmalla palvelleet tunnistavat ja ymmärtävät. Suomen Rauhanturvaajaliitto pitää osaltaan yllä tätä yhtenäisyyttä ja edistää kriisinhallintaveteraanien kokemusasiantuntijuuden tunnustamista yhteiskunnassamme. Liittomme kautta on mahdollisuus seurata kriisinhallintaan liittyviä asioita aktiivisesti ja myös vaikuttaa niihin. Liiton kautta on myös mahdollisuus osallistua maanpuolustusta ja kriisinhallintaa tukevaan vapaaehtoistoimintaan.
Rauhanturvaajaliitto on sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuneiden etujärjestö ja neuvottelee etuja jäsenilleen sekä kriisinhallintaveteraanikortin omaaville.
Mitä toimintaa Rauhanturvaajaliitolla on?
Rauhanturvaajaliitto on Puolustusvoimien sopimuskumppani ja tukee Puolustusvoimia muun muassa kriisinhallintaan liittyvässä viestinnässä ja rekrytoinnissa. Tähän kuuluvat muun muassa erilaiset luentotilaisuudet varuskunnissa ja kouluissa. Lisäksi olemme mukana kriisinhallinnan parlamentaarisessa komiteassa ja osallistumme näin kriisinhallintaa koskevien päätösten ja lausuntojen valmisteluun.
Kriisinhallintaan liittyvän psykososiaalisen tuen järjestäminen on yksi liiton tärkeimmistä tehtävistä. Rauhanturvaajaliitto ylläpitää vertaistukipuhelinta, johon kuka tahansa kriisinhallintatehtävissä palvellut tai palveleva voi soittaa. Puhelimesta vastaa aina koulutettu ja kriisinhallintakokemusta omaava päivystäjä. Puhelimen kautta apua tarvitsevat voidaan tarvittaessa ohjata jatkohoitoon. Olemme myös Puolustusvoimien mukana rauhanturvaajien kotiuttamiskoulutuksissa, joissa rauhanturvaajat käyvät läpi palveluksensa aikaisia kokemuksiaan luottamuksellisesti. Lisäksi tuemme Puolustusvoimia heidän järjestämiensä läheistenpäivien toteuttamisessa. Tilaisuudessa annetaan tietoa operaatioista ja niiden olosuhteista sekä palveluksessa olevien tehtävistä.
Liittoon kuuluu ympäri Suomen 32 paikallisyhdistyksessä, joiden aktiivisuus vaihtelee. Paikallisyhdistykset kokoontuvat yhteen mm. harrastustoiminnan (ammunta- ja marssitapahtumat, yms.) ja vertaistukitapahtumien ympärille. Paikallisyhdistysten kautta liitto osallistuu myös paikalliseen maanpuolustustoimintaan ja mm. Puolustusvoimien valtakunnallisiin juhlatapahtumiin omassa roolissaan.
Nuorempaa jäsenistöä kiinnostaa muun muassa mahdollisuus päästä liiton kautta osallistumaan omaa osaamista kehittäviin kriisinhallintakoulutuksiin sekä kouluttamaan tulevia rauhanturvaajia. Nuoret kriisinhallintaveteraanit ovat ehdottoman tervetulleita mukaan kehittämään toimintaa haluamaansa suuntaan. Toiminta voi kehittyä vain, jos jäsenistö uudistuu ja tekee siitä oman näköistään.
Miten koronavarotoimet ovat vaikuttaneet toimintaanne?
Keväällä 2020 jouduimme perumaan jonkin verran kokoontumisia, mutta suuria haittavaikutuksia korona ei ole aiheuttanut ja toiminta etäyhteyksin kyettiin ottamaan sujuvasti käyttöön.
Esimerkiksi syyskuussa pystyimme vielä tautitilanteen salliessa järjestämään ensimmäisen vapaaehtoisille suunnatun KRIHA20-koulutusviikonlopun yhdessä MPK:n kanssa. Se oli meille ja MPK:lle merkittävä virstanpylväs kriisinhallintakoulutuksen saralla ja jatkoa on luvassa.
https://rauhanturvaajaliitto.fi/
Kuvat: Suomen Rauhanturvaajaliitto.
