Hyppää sisältöön

Varusmiespalveluksen vaikutukset nuoren elämään

Karjalan prikaatiMaavoimat
19.4.2021 16.21
Uutinen
Sotilaan takana talvista maisemaa varuskunnasta

Varusmiespalveluksen ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää Puolustusvoimien valmiutta ja kouluttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.

Varusmiespalveluksen hyödyt voivat olla yksilölle moninaiset. Palveluksesta voi saada reserviin vietäväksi paljon unohtumattomia kokemuksia, mutta myös mahdollisesti ammatillista osaamista sekä sosiaalisia- kuin myös esiintymistaitoja. Elinikäisiä kaveruussuhteita tietenkään unohtamatta.

Varusmiespalveluksen alussa nuori kohtaa uusia asioita: yhteismajoitus, säännelty ajankäyttö, sotilaallinen kuri ja fyysinen rasitus. Omalla asenteella varusmiespalvelusta kohtaan on suuri merkitys. Palveluksessa varusmiehellä on mahdollista päästä kokeilemaan omia henkisiä ja fyysisiä voimavaroja sekä kokemaan erilaisia uusia asioita kokeneiden kouluttajien opastamina ja tukemana. Sakarie Ahmed Nuur siirtyi Karjalan prikaatista reserviin 255 vuorokautta palvelleena 17.3.2021. Astuessaan palvelukseen kesällä 2020 Ahmed Nuurin tavoitteena oli päästä johtajakoulutukseen sekä kohdata omat pelot, jotka hän on saanut lapsena Somaliassa. – Palvelukseen astuessa tavoitteena oli saada sellaiset valmiudet itselle, että jos joutuisin uudestaan kokemaan sodan, niin pystyisin itse ottamaan siihen osaa ja vaikuttamaan lopputulokseen, Ahmed Nuur kertoo. – Ensimmäinen ampumaratapäivä kuitenkin osoitti vanhojen traumojen olevan vielä sen verran syvälle, että haaveet johtajakoulutuksesta piti hylätä. Yhdessä kouluttajan kanssa pystyimme löytämään mulle kirjurin tehtävän, jossa pääsin hyödyntämään omaa osaamistani ja sain suoritettua varusmiespalveluksen loppuun. Sain henkilökunnalta, niin kouluttajilta, kuraattoreilta kuin myös papeilta apua ja tukea omien tunteiden käsittelyyn. Ei tosiaan tarvinnut kohdata tilannetta yksin, Ahmed Nuur summaa palveluksen alun haasteita.

Mies nojaa lautaseinään lippalakki päässä ja kännykkä kädessä.

Jokaisen kannattaa käydä intti, haastaa itsensä ja kohdata pelot.

Varusmiespalvelus oli Ahmed Nuurille positiivinen ja ainutlaatuinen kokemus, joka kasvatti henkisesti ja on antanut paljon myös reserviin. – Varusmiespalvelus antoi uusia näkökulmia kohdata erilaisia ihmisiä ja sain uusia ystäviä eri puolilta Suomea. Intissä kukaan ei myöskään ole yksin, vaan kaikki on samassa tilanteessa ja kaikki jakaa ne samat tunteet – ylä- ja alamäet, Ahmed Nuur kertoo ja jatkaa: – Karjalan prikaatissa sut otetaan vastaan sellaisena kuin oot. Jokaisella ihmisellä on jokin tarkoitus ja tehtävä. Kun sä hoidat oman osuutesi niin kuin kaikki muutkin, niin kokonaisuus toimii.

Reservin aurinko on jo paistanut hetken Ahmed Nuurille, mutta mikä kokemus on jäänyt muistoihin elämään? – Loppusota. Toimin samaan aikaan sekä kirjurina, lähettinä ja sotilaskeittäjänä, siinä ei paljoa ehtinyt nukkumaan, kun juoksi sinne sun tänne hommia hoitamassa. Keihäs20 -harjoitus oli meidän loppusota, kirjurina olin myös mukana kentällä. Harjoituksessa tehtävänäni oli muun muassa karttojen valmistelu – piti tietää joukkojen sijainti, miinoitteiden paikat ja tiet, jotka ovat käytössä, Ahmed Nuur muistelee.

Varusmies katsoo kameran läpi kuvaajaa kohti.
Ahmed Nuurin tehtäviin kuului myös oman joukkoyksikön valokuvaajan tehtävät.

Millaiset terveiset antaisit varusmiespalvelukseen astuville? – Jokaisen kannattaa käydä intti, haastaa itsensä ja kohdata pelot. Sen jälkeen ei tarvitse enää miettiä olisinko pystynyt. Karjalan prikaatissa henkilökunta auttaa kyllä löytämään keinot, jolla palvelus suorittaa. Varusmiespalvelus antaa kasvunpaikan ja mahdollisuuden haastaa itseään, palveluksen jälkeen pystyy mihin vain, Ahmed Nuur päättää.

Varusmiespalveluksen alkaessa nuori löytää itsensä uudesta, aiemmin tuntemattomasta elämäntilanteesta. Omassa elämänhistoriassa ja tulevaisuuden suunnittelussa olevat tekijät asettuvat sopeutumisen edetessä omiin uomiinsa, joskus helpommin ja joskus vähän vähemmän helposti. Varusmiespalvelus tuo suuria muutoksia muun muassa omaan henkilökohtaiseen tilaan ja rauhaan, päivärytmiin sekä siihen kuinka esimerkiksi vapaa-aikaansa on tottunut käyttämään. Jos siviilielämässä taustalla on henkilökohtaisesti koettua koulukiusaamista, yksinäisyyttä tai muita käsittelemättömiä asioita, uuteen sopeutumisen haasteellisuus on yksilön kannalta omaa luokkaansa. Jossain määrin on siis aivan tervettä ja normaalia, että oma olo tuntuu välillä hämmentävälle. Ennakkoluuloton asenne palvelusta kohtaan ja vilpitön tahto yrittää parhaansa johtavat kuitenkin onnistumisiin. Palveluksessa keskitytään kulloiseenkin hetkeen ja tulevaan omia taitoja ja tietoja kartuttaen. On hyvä muistaa, että apua kyllä saa, kun sitä uskaltaa pyytää tai ottaa vastaan.

Sosiaalikuraattoreihin voi olla yhteydessä jo ennen varusmiespalveluksen alkamista.

Varuskunnissa työskentelevien sosiaalikuraattorien ja pastoreiden toimenkuvaan kuuluu muun muassa luottamuksellisen keskusteluavun tarjoaminen. – Meidän kanssamme voi keskustella kaikista itseä askarruttavista ja mietityttävistä asioista – myös niistä, joilla ei halua huolestuttaa läheisiään tai joita pitää niin henkilökohtaisina, ettei niitä ole valmis jakamaan edes sen hyvän tupakaverinsa kanssa, Karjalan prikaatin sosiaalikuraattori Riikka Sarapelto kertoo. – Palveluksen suorittamisen ja yhteisestä arjesta selviytymisen lisäksi sosiaalikuraattoreilta saa konkreettista apua ja tukea oman elämänhallinnan ja tulevaisuuden suunnittelussa, Sarapelto sanoo ja jatkaa: – On kyseessä sitten asunnon etsiminen, etuisuuksien selvittely, taloudellisten asioiden järjestely, keskeneräisten opintojen uudelleen organisointi, yhteydenpito oman tukihenkilön kanssa tai vaikka henkilökemialliset haasteet, muutamia mainitakseni. Sosiaalikuraattoreihin voi olla yhteydessä jo ennen varusmiespalveluksen alkamista. – Palveluksen keskeytyessä tai päättyessä, ohjaamme tarvittaessa oman kotipaikkakunnan etsivän nuorisotyön tai muiden tilanteeseesi sopivien palveluiden piiriin, Sarapelto kertoo.

Toiminnan lähtökohtana on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu.

Varusmiespalvelus kasvattaa sotilaita, jotka ymmärtävät maanpuolustuksen oikeutuksen ja kykenevät tekemään eettisesti oikeita valintoja ja päätöksiä. Varusmieskoulutuksen eettisessä kasvatuksessa korostuu ihmisarvo, erilaisuuden ymmärtäminen, yksilön kunnioitus ja vastuuntunto. Puolustusvoimissa ei hyväksytä kiusaamista, häirintää eikä simputusta. Toiminnan lähtökohtana on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu.