Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko
Maavoimat

Varusmiespalveluksesta kavereita, kokemuksia ja eväitä elämään

Maavoimat 15.9.2020 7.31
Uutinen
kuva, jossa varusmiehiä istuu nuotion ympärillä ruokailemassa

Varusmiespalveluksen aloittaminen on suuri elämänmuutos, johon kaikki kuitenkin lähtevät samalta viivalta ja palveluksen kannalta yhdenvertaisesta asemasta. Varusmiespalveluksella voi olla merkittävä rooli myös nuoren syrjäytymisen ehkäisyssä. Intti voi auttaa ottamaan etäisyyttä oman arjen tai perheen haasteisiin ja tukea nuorta itsenäisen elämän aloittamisessa.

Varusmiespalveluksessa toimitaan osana ryhmää. Länsimaissa on ollut viime vuosikymmeninä vahva yksilöitä ja yksilökeskeisyyttä korostava trendi. Armeijassa ja sotilasjoukossa ryhmä on aina tärkeämpi kuin yksilö. Tiukassa paikassa yksilöt hitsautuvat yhdeksi toimivaksi ryhmäksi. Kun kaikki varusmiehet joutuvat epämukavuusalueelle haastamaan itseään uudessa tilanteessa, se sitoo väkisinkin yhteen. 

– Varuskunta on hyvin tiivis yhteisö, jossa perheelle ja omalle itselle jää vähemmän aikaa kuin siviilielämässä. Toisten huomioon ottaminen varuskuntaoloissa on ensisijaisen tärkeää. Joskus tiiviys aiheuttaa myös ärtymystä ja pieniä konfliktitilanteita. Parhaimmillaan näin tiiviissä yhteisössä syntyy kuitenkin hyvähenkinen joukko, jossa muodostuu jopa elinikäisiä ystävyyssuhteita, kertoo Kaartin jääkärirykmentin sosiaalikuraattori Jarmo Österlund.

Kuva jossa Jarmo Österlund on meren rannalla.

Varuskunta poikkeaa varusmiehen kotioloista suuresti. Samassa paikassa ja tilanteessa on parhaimmillaan tuhansia varusmiehiä. Jotta kaikilla olisi hyvä olla ja elää kasarmin porttien sisäpuolella, tarvitaan kannustava ja toisia tukeva yhteisö. Karjalan prikaatin varusmiestoimikunnan alikersantit Valtteri Tähkänen ja Iiro Kankkunen kokevat ilmapiirin hyväksi varuskunnan suuresta koosta huolimatta.

– Ainakin meillä Karjalan prikaatissa vallitsee avoin ilmapiiri ja esimiehiä on helppo lähestyä, jos ongelmia ilmenee. Meitä varusmiesjohtajia on koulutettu siihen, että meille voi tulla kertomaan, jos on ongelmia esimerkiksi siviilielämässä. Osaamme ohjata varusmiehen oikeaan suuntaan esimerkiksi sosiaalikuraattorille tai sotilaspapeille, jotka pystyvät sitten auttamaan, kaksikko toteaa.

Aika varusmiespalveluksessa kehittää sosiaalisia taitoja sekä valmistaa oman arjen pyörittämiseen. Palvelus voi vaikuttaa positiivisesti nuoren itsetuntoon ja itseluottamuksen kehittymiseen. Palveluksessa on myös hyvä hetki kohottaa omaa fyysistä kuntoaan. Armeijassa liikutaan aktiivisesti palveluksen aikana, ja vapaa-ajalla palvelustoverit ja liikuntakerhot kannustavat liikkumaan.

Positiivinen palaute kannustaa

Syrjäytyminen liittyy yleensä usean tekijän yhteisvaikutukseen ja ongelmien kasaantumiseen elämän eri vaiheissa. Lasten ja nuorten elämänkulkua selvittäneiden tutkimusten mukaan keskeisiä syrjäytymistä ennakoivia tekijöitä ovat lapsuus- ja nuoruusiän sairaudet, mielenterveysongelmat, perheen ongelmat, heikko koulumenestys, päihteiden käyttö ja nuorena saadut rikostuomiot. Sosiaalisia pulmia aiheuttavat yleisesti kavereiden puute, hankaluudet opiskelupaikan saannin suhteen sekä epävarmuus omasta tulevaisuudestaan.

Syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle varuskunta voi olla ensimmäinen paikka, jossa hän kokee kuuluvansa joukkoon ja saa positiivista palautetta sekä onnistumisen kokemuksia. Onnistunut palvelus voi parhaimmillaan katkasta syrjäytymiskierteen ja ohjata nuoren identiteetin rakentumista sekä elämänkulkua myönteiseen suuntaan. Palvelus voi lisätä nuoren yhteiskuntaan kuuluvuuden tunnetta ja kokemusta Suomesta puolustamisen arvoisena maana.

– Varusmiehet kokevat varuskuntien yhteishengen kannustavana ja positiivisena. Ilmapiiri toimii myös kantavana voimana, kun stressitaso välillä nousee erilaisissa palveluistehtävissä, Österlund mainitsee.


Alikersantti Valtteri Tähkäsen mukaan positiivista palautetta saa, kun asiat hoituvat sovitusti.

Varusmiestoimikunnan varusmiehet kokevat asian samoin.

– Kun hoidamme jonkin tehtävän hyvin ja ajallaan, saamme siitä positiivista palautetta niin henkilökunnalta kuin varusmiehiltä. Monet toteavat, että nyt meni hyvin ja jatkakaa samaan malliin, alikersantti Tähkänen kertoo.

– Mallikkaasti hoidetun tehtävän jälkeen saatu palaute kannustaa meitä varusmiehiä hoitamaan asiat vastaisuudessakin samalla tavalla. Jos tehtävät hoituvat hyvin, on myös tärkeää kuulla se, Kankkunen komppaa.


Alikersantti Iiro Kankkusen mielestä varuskunnassa on hyvä tukiverkko.

Henkilökunta ja palvelustoverit tukevat varusmiestä

Kouluissa oppilaanohjaajat ja moniammatilliset tiimit tarjoavat tukea nuorille. Puolustusvoimat on rakentanut kattavan tukiverkon varusmiesten tueksi hankalien tilanteiden ratkaisemiseksi. Palvelustovereiden lisäksi varusmiehen tukena ovat kouluttajat, yksiköiden päälliköt, sotilaspappi, sosiaalikuraattori ja terveysaseman henkilöstö.

– Kaikissa isommissa yhteisöissä on myös niitä, jotka kokevat olevansa yksinäisiä. Koitamme parhaamme mukaan tunnistaa ja auttaa heitä. Kotijoukkojen tuella on myös valtava merkitys. Puhun yksinäisyydestä itse alokkaille sosiaalikuraattorin oppitunnilla, jotta kaikilla olisi kyky tunnistaa ja huomioida ympärillään yksinäisiä tai syrjäänvetäytyviä ihmistyyppejä, Österlund kertoo.

Varusmiehet kokevat erityisesti palvelustoverit suurena voimavarana niin palveluksessa kuin sen jälkeenkin.

– Palveluksessa on hyvä tukiverkko aina palvelustovereista prikaatin komentajaan saakka. Apua saa varmasti, jos ongelmia ilmenee. Tärkein ja lähin tuki ovat varmasti palvelustoverit ja oma tupa, toteaa alikersantti Kankkunen.

– On tärkeää saada tukea niiltä omilta tupalaisilta ja muilta palvelustovereilta, jottei kukaan koe jäävänsä yksin. Palveluksessa saa varmasti uusia ystäviä, ja he tukevat ja auttavat jaksamaan, Tähkänen täsmentää.

Palveluksen keskeytyminen voi olla syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Jos palvelus syystä tai toisesta keskeytyy, Puolustusvoimat on yhteydessä varusmiehen kotipaikkakunnan nuorisotyöntekijään. Näin pyritään varmistamaan, että asevelvollisen elämän jatkosuunnitelmat selkiytyvät ja että hän ei jää tyhjän päälle.

Palveluksessa kartoitetaan varusmiesten suunnitelmia intin jälkeisestä elämästä. Ura ja urasuunnitelmat voivat aueta myös armeijan harmaissa. Joukko-osastoissa järjestetään kotiutuville varusmiehille työ- ja opiskelumessuja, joista voi löytyä tuleva työ- tai opiskelupaikka.

Lähes jokaiselle varusmiehelle palvelus tarjoaa hyviä muistoja ja elinikäisiä ystäviä. Palvelus on aikaa, jota ei hevillä unohda. Aina se ei ole ruusuilla tanssimista, mutta tukea saa ja pitää pyytää, kun omat voimat ovat vähissä.

– Jokainen kokee yksilöllisesti oman palveluksensa positiiviset ja negatiiviset asiat. Uskon ja toivon, että suurimmalle osalle jää palveluksesta pääsääntöisesti hyviä muistoja, joita on kiva verestää vanhemmallakin iällä, Österlund kertoo.