Varusmiespalvelus kehittää fyysistä toimintakykyä
Varusmiespalveluksen tavoitteena on myös fyysisen toimintakyvyn osalta suorituskykyinen sodan ajan joukko, joka ymmärtää huolehtia fyysisestä toimintakyvystään myös reservissä.
Sotilaan toimintakyky on fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn yhdistelmä. Painavat suojavarusteet ja liikkuva nopearytminen sodankäynti haastavat fyysisen toimintakyvyn. Sotilaan henkilökohtaiset varusteet suojaavat yhä paremmin, mutta kypärä ja erityisesti sirpaleliivi painavat paljon. Hyvä fyysinen toimintakyky on myös edellytys psyykkiselle toimintakyvylle taistelutilanteessa.
Fyysisen toimintakyvyn kehittäminen on keskeinen osa varusmieskoulutusta. Fyysistä toimintakykyä testataan kestävyys- ja lihaskuntotesteillä. Kaartin jääkärirykmentin alokkaat juoksivat legendaarisen Cooperin testin Santahaminassa aurinkoisessa säässä.
Sotilaspoliisikomppanian alokas Muhamed Tan juoksi 3190 metriä eli erinomaisen tuloksen.
- En ole kauheasti ehtinyt valmistautua, olen ollut paljon töissä. Lähinnä olen lenkkeillyt kovaan tahtiin ja käynyt vähän kuntosalilla. Kova tahto tuo lisää virtaa juoksuun, mainitsee Tan.
Jalkapallotausta on Tanin erinomaisen kunnon salaisuus, vaikka kunto on vähän laskenut parhaista päivistä.
- Uskon, että kunto lähtee kehittymään taas koska marssiminen tuo kestävyyttä jalkoihin ja täällä myös jäpitetään aika paljon, kertoo Tan hymyillen viitaten kunniakomppanian edustustehtäviin.
Kaartin pataljoonan Sotilaspoliisikomppaniassa motivoidaan varusmiehiä kehittymään palveluksen aikana. Kuntoisuusloma Cooperin testistä myönnetään vasta joukkokoulutuskauden testien perusteella. Kiitettävien tulosten lisäksi palkitaan hyvästä kehittymisestä varusmiespalvelusaikana. Näin halutaan motivoida kaikkia varusmiehiä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen tai kehittämiseen kuntotasosta riippumatta.
Hyväkuntoisten ja huonokuntoisten ero kasvaa
Huutavat otsikot varusmiesten kunnon heikkenemisestä tarkoittavat tietysti suomalaisten kunnon huonontuneen varsinkin kestävyyskunnon osalta. Fyysisesti raskas työ on vähentynyt ja tietokoneella istuminen lisääntynyt. Lasten, nuorten ja aikuisten vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua. Voitolla ovat yhä vahvemmin erilaiset älylaitteet, joiden tuijottaminen aktivoi aivoja ja passivoi kehoa.
Liikunnallinen aktiivisuus polarisoituu eli jakautuu jatkuvasti yhä voimakkaammin. Urheilevat nuoret ovat edelleen hyväkuntoisia. Ulkonäkökeskeinen saliharjoittelu, johon kuulu myös tarkka ruokavalio, on jatkuvassa kasvussa. Yksipuoleinen saliharjoittelu ei kuitenkaan kehitä kestävyyttä.
Varusmiesten eli suomalaisten kunnon laskun takana ovat liikkumattomat. Yhä suurempi osa nuorista ei liiku ollenkaan. Huonoimmassa tapauksessa merkittävästi ylipainoinen nuori saa lykkäystä ja mahdollisesti myöhemmin kokonaan vapautuksen palveluksesta. Tämä on ensisijaisesti huono asia nuoren kannalta, koska mahdollisuus liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen heikkenee. Varusmiespalvelus herättää monet huolehtimaan kunnostaan.
Jokainen varusmiespalveluksen aloittava nuori on onnellisessa asemassa. Varusmiehet ovat fyysisesti ja psyykkisesti terveitä nuoria, joilla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointiinsa varusmiespalveluksen aikana ja sen jälkeen.
Nousujohteisen koulutuksen tavoitteena liikunnallinen elämäntapa
Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen tavoitteena on nousujohteinen kunnon kohottaminen palveluksen aikana ja liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen. Varusmiespalveluksen alku on monelle raju muutos, jota loivennetaan kunnon mukaisilla tasoryhmillä ja kaiken koulutuksen nousujohteisuudella.
- Nousujohteinen liikuntakoulutus tähtää sorituskykyiseen sodan ajan joukkoon joukkokoulutuskaudella, kertoo Kaartin jääkärirykmentin liikunnanohjaaja Johanna Raukola.
Liikuntakoulutuksen osuus varusmiespalveluksesta on 20 % ja fyysisen koulutuksen osuus yhteensä 50 % palveluksesta. Nuorten liikuntatottumuksissa korostuu saliharjoittelu, joten liikuntakoulutuksessa painotetaan kestävyysharjoittelua. Sotilas tarvitsee voimaa raskaiden varusteiden kanssa, mutta toimintakyvyn ylläpitäminen eli kestävyyskunto on lopulta suurempi haaste. Kestävyys kehittyy sotilaskoulutuksessa.
- Liikuntakoulutukseen kuuluu paljon pallopelejä ja monipuolista liikuntaa. Palveluksen loppu kohden ohjelmassa on yhä rankempia treenejä.
Varusmiespalveluksen tavoitteena on myös fyysisen toimintakyvyn osalta suorituskykyinen sodan ajan joukko, joka ymmärtää huolehtia fyysisestä toimintakyvystään myös reservissä sodan ajan sijoituksensa mukaisesti ja erityisesti oman itsensä vuoksi.