Hyppää sisältöön

Varusmiespalvelusta korona-aikana

Porin prikaati
Julkaisuajankohta 23.4.2021 11.03
Uutinen
Alikersantti Damla Yildirim, kokelas Niklas Helenius ja kersantti Kasper Halonen toimivat varusmiesjohtajina Porin prikaatissa.
Alikersantti Damla Yildirim, kokelas Niklas Helenius ja kersantti Kasper Halonen toimivat varusmiesjohtajina Porin prikaatissa.

Maailmassa edelleen jylläävä koronapandemia näkyy vahvasti varuskunnissa sekä myös jokaisen varusmiehen arjessa. Erilaisia toimia viruksen leviämisen estämiseksi on ollut käytössä jo yli vuoden ajan, mutta niitä on Puolustusvoimissa muovattu ja osittain tiukennettu tämän vuoden alusta lähtien tilanteen mentyä valtakunnallisesti huonompaan suuntaan. Tämän artikkelin ovat kokonaisuudessaan laatineet Porin prikaatin varusmiehet ja sopimussotilas, jotka kertovat omin sanoin kokemuksistaan varusmiespalveluksen suorittamisesta korona-aikana.

Isoimpana erona normaaliin varusmiespalvelukseen voidaan pitää niin sanottua 2+2+2 -jaksotusta. Jaksotus on ollut käytössä pandemian alusta asti ja se yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että normaalista viikon palvelusajasta poiketen varusmies viettää palveluksessa yhtäjaksoisesti neljä viikkoa, mutta pääsee sitten vastapainoksi aina kahdeksi viikoksi lomille. Vaikka vapaalla ollaankin pidempi aika, kokee moni varusmies silti kuukauden kiinni olemisen raskaana. 

Kuvassa on Porin prikaatin sopimussotilas kersantti Mikko Ahola.

– Alokaskaudella varusmiehet oppivat paljon uutta asiaa, josta vain puolet on enää muistissa kahden viikon siviilissä olon jälkeen. Asioita siis täytyy kerrata enemmän kuin niin sanottuna normaalina aikana. Neljän viikon kiinniolon jälkeen huomaa varusmiehissä pientä motivaation puutetta, joka todennäköisesti johtuu myös väsymyksestä. Uskon, että tätä asiaa helpottaa jatkossa käytössä oleva lepopäivä, sopimussotilaana työskentelevä kersantti Mikko Ahola toteaa. 

Kokelas Niklas Helenius sen sijaan nostaa esiin 1+1+1 -vaihtoehdon, jossa kiinni oltaisiinkin vain kaksi viikkoa ja lomilla viikon verran. Tällöin into palvelukseen säilyisi paremmin, sillä kotona pääsisi käymään useammin virkistämässä mieltään. Viime vuoden puolella varusmiesten mieltä painoivat vielä ruokailut. Varuskuntaravintolan sijaan ruokailtiin maastossa eli esimerkiksi yksikön etupihalla pakeista syömällä. Tuolloin ruoan määrä ja laatu puhuttivat monia, mutta tähän tilanteeseen onneksi saatiin palautteiden pohjalta kaivattu muutos.

Puutteista huolimatta kehitystä havaittavissa

Kersantti Kasper Halonen, alikersantti Damla Yildirim sekä kokelas Helenius ovat yhtä mieltä siitä, että nykyään ruokailu toimii hyvin. Pakista syödään nykyään lähtökohtaisesti vain silloin, kun ollaan harjoituksissa tai yleisesti maastossa. Varuskuntaravintolassa on useita ruokavaihtoehtoja, ruokaa voi aina hakea lisää, ja yksiköiden ruokailuvuorot on onnistuttu porrastamaan sujuvasti. Tällä hetkellä arkisiin asioihin liittyvät moitteet kohdistuvatkin alikersantti Yildirim mukaan pyykkien vaihtamiseen. 
Kuvassa on kaksi varusmiestä maskit kasvoilla ja kertakäyttöhanskat kädessä ottamassa ruokaa varuskuntaravintolan linjastolta.

– Pariin otteeseen palvelukseni aikana on ollut kuukaudenkin väli pyykinvaihdoissa. Maastoon tulevista pyykinvaihtokonteista ei löydy riittävän pieniä kokoja ja valikoima rajoittuu niihin vaatekappaleisiin, joita vaihdetaan eniten. Varusmiehet voivat olla neljän viikon kiinniolon aikana kaksi kertaa viisi päivää kestävissä harjoituksissa metsässä. Jokainen omasta hygieniastaan välittävä nuori haluaa vaihtaa esimerkiksi alushousuja ja t-paitoja päivittäin puhtaisiin. Ikävä kyllä jaettujen t-paitojen määrä on vain kuusi kappaletta taistelijaa kohti, joten puhtaat vaatteet loppuvat nopeasti, alikersantti Yildirim havainnollistaa. 

Mahdollisimman monipuolista vapaa-aikaa

Koronan vaikutus näkyy myös vapaa-ajan toiminnassa. Varusmiehet saavat poistua kasarmialueelta iltavapaiden aikana lähinnä vain juoksulenkin puitteissa, kun ennen koronaa oli mahdollista käydä jopa tapaamassa ystäviä kaupungilla. Lisäksi kuntotalon ja sotilaskodin käyttöön on tullut rajoitteita.

Kuvassa on Porin prikaatissa palveleva aliupseerioppilas Julius Vihavainen.

Aliupseerioppilas Julius Vihavaisen mukaan palvelujen järjestäminen on sujunut vaikeassa tilanteessa kuitenkin yllättävänkin hyvin.
 
– Yksiköiden sekoittumista on pyritty välttämään niin, että tiettynä päivänä viikosta palvelut on varattu vain yhden yksikön käyttöön. Näitä päiviä on joka yksiköllä vähintään kerran viikossa. Karanteenissa ollessa sotilaskoti tarjosi myös sähköpostin kautta toimivaa palvelua, missä tuotteet tuotiin kotiinkuljetuksena yksikköön. 

Iltavapaiden aikana varusmies voi lähteä esimerkiksi juoksulenkille tai maastopyöräilemään luontoon, pelaamaan jalkapalloa tai heittelemään frisbeegolfia.

Kersantti Halonen tuo kuitenkin esille, että vuorot kuntotalopalveluihin sekä sotilaskotiin ovat samana päivänä, joten varusmies joutuu mahdollisesti valitsemaan vaihtoehtojen välillä. Muina päivinä varusmiehillä onneksi monia muita tapoja liikkua ja ulkoilla. Iltavapaiden aikana varusmies voi lähteä esimerkiksi juoksulenkille tai maastopyöräilemään luontoon, pelaamaan jalkapalloa tai heittelemään frisbeegolfia. Kokelas Heleniuksen mukaan varuskunnan ulkopuolella olevan urheilukentän käyttömahdollisuus on erittäin positiivinen asia. Varuskunta-alueelta löytyy myös ulkokuntosaleja, joissa kelien lämmetessä voi suorittaa päivittäisen kuntoilun. Liikunnalla ja vapaa-ajalla on valtava vaikutus palveluksessa jaksamiseen. 

Koronatoimien tarpeellisuudesta konsensus

Rajoituksista huolimatta tartunnoilta ei ole voitu kokonaan välttyä lomajaksojen vuoksi, mutta niiden tultua ilmi reagointi on ollut nopeaa ja asia on otettu vakavasti. Näissä tilanteissa olennaista on ollut altistuneiden nopea eristäminen muista. Eristämistä on hoidettu käytännössä sijoittamalla altistuneita ja oireilevia esimerkiksi varuskuntasairaalaan tai muihin heille osoitettuihin tiloihin.


– Karanteenissa aika kului pääosin elokuvia katselemalla, nukkumalla ja korttia pelaamalla. Suihkuun pääsi päivystäjän luvalla joka päivä ja ruokailu onnistui porrastetusti altistuneiden ja tartunnan saaneiden välillä, kertoo aliupseerioppilas Matias Maatsalo omasta kokemuksestaan. 

Kuvassa on Porin prikaatissa palveleva jääkäri Roni Ojala.

Karanteenissa oleminen ei ymmärrettävästi ole mitään luksusta, mutta kaksi viikkoa omassa tuvassaan eristyksessä viettäneen jääkäri Roni Ojala kertoo positiivisena puolena, että omat tupalaiset tulivat paremmin tutuksi ja ryhmähenki parani yhteisen kokemuksen myötä. 

Varusmiesjohtajien kersantti Halosen, alikersantti Yildirimin ja kokelas Heleniuksen näkökulmasta korona ei ole vaikuttanut kovin paljoa heidän vetämiinsä tai osallistumiinsa koulutuksiin. Luokkatiloissa on maskipakko ja turvavälejä noudatetaan. Koulutuksissa ollaan aina oman yksikön kanssa, etteivät osastot sekoittuisi. Sotilaskodin ja kuntotalon ollessa käytössä vain tiettyinä päivinä viikoissa, on koronatoimina myös suljettu muutamia aiemmin käytössä olleita tiloja. Aliupseerioppilas Vihavainen toivoisi myös soittotilojen ja muiden palvelujen aukeamista Säkylässä. 

Luokkatiloissa on maskipakko ja turvavälejä noudatetaan.

Pidempien lomien syödessä koulutusaikaa joitakin asioita on ymmärrettävästi jouduttu tiivistämään tai kokonaan jättämään pois koulutusohjelmasta. Sopimussotilaana työskentelevä kersantti Ahola näkee asian myös kouluttajan näkökulmasta.

– Muutaman viikon työputkissa henkilökunnan toiminnassa alkaa loppupuolella näkyä selvää väsymystä, joka sitten voi näkyä esimerkiksi koulutuksissa. En osaa vielä arvioida juuri voimaan astuneiden uusien käytäntöjen vaikutusta tulevaisuudessa koulutuksien järjestelyihin ja toteutuksiin. Varusmiehillekin pitäisi lomajakson jälkeen antaa myös hetki aikaa totutella kasarmielämään ennen maastoharjoitukseen lähtemistä. Olisi myös hyvä, jos viikko-ohjelmiin saataisiin mahtumaan enemmän monipuolista liikuntaa.

Kehitettävää löytyy aina, mutta yhdestä asiasta varusmiehet ovat yksimielisiä. Vaikka rajoitukset ovat määrittäneet arkea varuskunnissa jo pitkään, ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että toimet ovat täysin aiheellisia. 

– Porin prikaati on mielestäni onnistunut hyvin reagoimaan taudin leviämisen mukana. Suurilta jatkotartuntamääriltä on vältytty ja mielestäni käyttöön otetut menetelmät ovat toimivia ja hyviä, vaikka ne ovatkin muuttaneet arkea huomattavasti, sopimussotilas kersantti Ahola kehuu vielä lopuksi.


 

´