Maanpuolustustahto ja sen merkitys

Puolustusvoimissa varusmiesten maanpuolustustahtoa selvitetään kotiutuvien varusmiesten loppukyselyillä. Loppukyselyt ovat osoittaneet varusmiesten maanpuolustustahdon olevan hienoisessa nousussa. Vuonna 2015 maanpuolustustahto oli noussut 4,2:en, kun aikaisempina vuosina se on ollut 4.0.

Loppukyselyissä maanpuolustustahtoa mitataan niin yleisellä kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Yleistä maanpuolustustahtoa kartoitetaan kysymyksillä, joilla pyritään selvittämään mm. tulisiko suomalaisten puolustaa aseellisesti maataan kaikissa tilanteissa, tuleeko suomella olla suorituskykyiset puolustusvoimat tai ovatko kansalaiset velvollisia puolustamaan maataan. Henkilökohtaista maanpuolustustahtoa koskevissa kysymyksissä pyritään selvittämään yksilön asenteita maanpuolustusta kohtaan, kuten kokeeko henkilö olevansa velvollinen osallistumaan kertausharjoituksiin tai olisiko hän suorittanut varusmiespalveluksen vaikka se olisi ollut vapaaehtoista.

Maanpuolustustahdolla on merkittävä rooli joukkojen puolustuskyvyn muodostumisen kannalta. Esimerkiksi kenttäohjesäännön (v 2008) mukaan maanpuolustustahto luo sen perustan, jolla suorituskyvyt lepäävät. Suora lainaus ohjesäännöstä kuuluu: "Puolustusjärjestelmän ja puolustusvoimien suorituskyvyn keskeinen perusta on kansalaisten maanpuolustustahto." Varusmiesten maanpuolustustahto muodostuu rauhan aikana muun muassa palvelusmotivaatiosta ja asenteesta varusmiespalvelusta kohtaan. Varusmiespalveluksen myönteisillä kokemuksilla kyetään lisäämään varusmiesten maanpuolustustahtoa, mikä tuottaa motivoituneempia, osaavampia ja entistä suorituskykyisempiä joukkoja reserviin.

Varusmiesten maanpuolustustahdon lisäksi suomalaisten maanpuolustustahtoa mitataan vuosittain. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) mittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa kyselytutkimuksella, jonka mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla. MTS:n tutkimuksessa maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä: " Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?". Vuonna 2015 vastaajista 78 prosenttia vastasi kysymykseen myönteisesti ja koko 2000 -luvun ajan myönteisesti vastanneiden prosenttiosuus on liikkunut 71-81 prosentin välillä.

Länsi 2 -harjoitukseen osallistuvan reserviläisen näkemyksiä maanpuolustustahdosta

Reservin yliluutnantti Antti Siltanen on yksi neljästäkymmenestä reserviläisestä, joka on kertausharjoituksessa Länsi 2 -harjoituksessa. Varusmiespalveluksen Siltanen on suorittanut saapumiserässä 2/92 Karjalan prikaatin sissikomppaniassa Vekaranjärvellä.

Siltanen kertoo näkevänsä maanpuolustustahdon niin, että yksittäisellä taistelijalla on vahva tahto puolustaa maataan ja kyky ymmärtää, että mikäli me emme puolustaisi maatamme, tilanne voisi olla täysin toisenlainen kuin se tällä hetkellä on.

Hänen mielestään maanpuolustustahto syntyy omasta motivaatiosta ja halusta sitoutua puolustamaan isänmaata. Lisäksi hän kokee, että asioita tarkastellessa tulisi ottaa huomioon koko yhteiskunnan tilanne, eikä vain ajatella kapeakatseisesti omaa näkemystään. Siltanen kiteyttää tämän yhteen lauseeseen: "Jos et itse puolusta omaa maatasi, aina tulee joku muu, joka sen tekee sinun puolestasi."

Kun Siltanen miettii oman maanpuolustustahdon muuttumista varusmiespalvelusajasta tähän aikaan, hän toteaa, ettei itse maanpuolustustahto ole vuosien aikana muuttunut mihinkään. Elämän varrella kerätty kokemus on toki syventänyt ymmärrystä entisestään. Puhuttaessa siitä kuinka nuorien, jotka eivät varusmiespalvelustaan ole vielä suorittaneet, maanpuolustustahtoa voisi nostaa, hän mainitsee tietoisuuden lisäämisen puolustusvoimista ja kiinnostuksen herättämisen nuorten keskuudessa.