Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Viesti on taistelun selkäranka – "Ilman eivät tulikomennot pääsisi perille"

Maavoimat
26.11.2020 12.26
Uutinen
Kuva jossa pystytettynä antennimasto.
Viestiryhmien korkeille paikoille pystyttämät mastot ovat olennainen osa viestiverkkoa.

Viesti on taistelukentän toiminnalle välttämätön aselaji. Viestimiesten perustamat ja ylläpitämät viestiyhteydet ja -asemat ovat elinehto onnistuneelle taistelutoiminnalle. Salamahihaisten taistelijoiden toimintaan liittyy monia asioita, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. Kuten viestiaselajin alikersantti Lankinen Toholammilta sanoo: “Ilman meitä tulikomennot eivät pääsisi perille tai jääkärit hyökkäämään, mutta ilman jääkäreitä meidät olisi tuhottu jo ajat sitten.”

Viesti on aselaji, joka keskittyy huollon tavoin muiden joukkojen tukemiseen. Viestin tavoite on tuottaa johtamisen ja tulenkäytön kontrollointiin käytettäviä palveluita ja yhteyksiä. Aselaji kehittyy jatkuvasti teknologian mukana ja viestimiehiltä vaaditaankin uuden informaation ja taitojen nopeaa omaksumista.

Pohjois-Suomen viestipataljoonaa komentaa everstiluutnantti Samuli Terämä. Viestiaselajin parissa Terämä on työskennellyt jo varusmiesajoistaan lähtien eli neljällä vuosikymmenellä. Aselajissa kiehtoo erityisesti sen monipuolisuus.

– Viestistä löytyy paljon erilaisia tehtäviä. Erityisesti tehtävien painottuminen teknologiaan kiinnostaa itseäni. On mielenkiintoista, kuinka erilaisia laitteita ja järjestelmiä voidaan kytkeä suoraan joukkojen johtamiseen, Terämä kertoo. 


“Viesti tuo sekä johtajat että joukot saman verkon äärelle”, kiteyttää everstiluutnantti Terämä.

Viestin tärkein rooli on tukea muita joukkoja. Viestimiesten ensisijainen tehtävä ei ole vaikuttaa itse viholliseen, vaan luoda edellytykset omien joukkojen väliselle vuorovaikutukselle. Tykistöstä ei ole mitään hyötyä, jos kukaan tykkien äärellä ei tiedä, mihin putket tulisi suunnata.

– Tukevana aselajina pääpainomme on tuottaa johtamisen ja tulenkäytön yhteyksiä. Ilman viestiä armeija ei toimi, on oltava jonkinlainen tapa viedä käskyjä eteenpäin. Toki meillä on varmentavia menetelmiä, kuten kynä, paperi ja lähetti, mutta viestijärjestelmä on nopeampi, everstiluutnantti perustelee.

Tehtäviä löytyy kaikille

Moni on ehkä kuullut viestin olevan silkkaa kaapelikela selässä metsässä rämpimistä. Aselaji tarjoaa kuitenkin monipuolisia, haastavia ja erityistaitoa vaativia tehtäviä asepalvelustaan suorittaville. Parhaiten tehtävistä osaavat kertoa viestipataljoonan varusmiehet.

Viestin pääkomentopaikalta suunnitellaan taistelua eteenpäin laajassa mittakaavassa. Pääkomentopaikalla päivystäjänä toimivan viestimies Onni Ukkosen työnkuva on monipuolinen, parasta siinä on kuitenkin lämmin työtila.

– Tehtäviini kuuluu pääasiallisesti tilannekuvan seuranta ja päivittäminen sekä teknologian toiminnan varmistaminen. Jos teknologia ei toimi, alan selvittämään, miksi se ei toimi ja miten sen voisi korjata, Ukkonen tiivistää.

“Työni tarjoaa minulle riittävästi haasteita. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmät ovat monimutkaisia, mikä on kokonaisen armeijan johtamiseen suunnitellulta systeemiltä ymmärrettävää”, Ukkonen hymähtää.

Toisen komentojoukkueen varajohtaja, alikersantti Markus Lankinen, työskentelee taktisella komentopaikalla. Pääkomentopaikasta poiketen taistelusuunnittelu taktisella komentopaikalla elää taistelun mukana ja päivittyy hetkittäin. Taistelun kulku suunnitellaankin jopa minuutin tarkkuudella.

Viestin tärkeys aselajina on Lankiselle päivänselvää. Onko viesti ikään kuin taistelun selkäranka?

– Todellakin on! Kaikki aselajit toimivat yhtenäisesti, ilman yhtä ei ole toista. Ilman meitä tulikomennot eivät pääsisi perille tai jääkärit hyökkäämään, mutta ilman jääkäreitä meidät olisi tuhottu jo ajat sitten, perustelee Lankinen. 

Toholampilainen alikersantti Lankinen kertoo kuinka tärkeää aselajien yhteistyö on. Esimerkiksi pioneerit varmistavat viestiasemien turvallisen siirtämisen raivaamalla viestimiehille tietä.

Käskyjä, komentoja ja sanomia välitetään viestiasemien kautta. Viestimies Joonas Myllyojan tehtäviin kuuluu aseman perustaminen ja sen ylläpitäminen. Myllyoja kertoo tehtävän olevan rentouttavaa, kun kaikki toimii kuten pitääkin. Joskus aika viestikopissa käy kuitenkin pitkäksi, kun suosikkiradiokanava ei kuulukaan Lapin metsissä. Viestiasemalla ei saa pitää omaa kännykkää mukana, joten seurana on radio.

Työskentely viestiaseman sisällä on itsenäistä, mutta asema pystytetään tiiminä. Aseman perustaminen on monivaiheinen prosessi.

– Saamme käskyn mennä tietylle paikalle, jonka jälkeen määritämme ja suuntaamme radiot tietyillä asetuksilla. Vasta-asema tekee saman, ja kun yhteys on muodostettu, kaikki lähiympäristössä toimivat joukot voivat käyttää viestiasemaamme, kertoo Myllyoja.
 

“Tehtävässä pärjää hyvin maalaisjärjellä ja tietokoneenkäsittelytaidoilla. Suosittelen olemaan aselajin oppitunneilla hereillä, niin kaikki sujuu paremmin jälkikäteen”, Myllyoja kertoo.

Viestissä hahmottuu iso kokonaisuus

Pohjois-Suomen viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Samuli Terämä on varusmiesten kanssa samoilla linjoilla. Terämän mukaan viestissä täytyy osata hahmottaa isoja kokonaisuuksia. Viestiaseman ylläpidon lisäksi tulee viestimiehen hahmottaa, miten oma asema linkittyy koko viestiverkkoon.

Lisäksi Terämä nostaa esille tietotekniikkaosaamisen.

– Selvitämme esimerkiksi alokaskyselyn kautta asepalvelustaan aloittavien erityistaitoja. Tietojenkäsittelystä ja atk-taidoista on hyötyä. Järjestelmämme ovat kuitenkin pohjimmiltaan yksinkertaisia ja käyttäjäystävällisiä, joten varsinaista kokemusta tietotekniikasta ei vaadita, everstiluutnantti kertoo.
kuva jossa viestimasto

Viestiasemat naamioidaan maaston mukaan. Pohjois-Suomen viestipataljoonaan kuuluu myös esikuntapataljoona, jonka suojue ja sotilaspoliisivarusmiehet suojaavat viestiasemaa.

Maavoimien vaikuttamisharjoituksen yhteydessä Pohjois-Suomen viestipataljoona on testannut uuden M18-viestijärjestelmän ominaisuuksia. Viestijärjestelmä on määrä ottaa täysimittaisesti operatiiviseen käyttöön vuodenvaihteessa.

– Kenttätestauksessa pyrimme huomaamaan kaikki pienet bugit ja parannuskohdat, joista voimme sitten ilmoittaa valmistajalle. M18 on paras järjestelmä, jota olemme koskaan käyttäneet ja haluamme saada sen toimimaan mahdollisimman hyvin, Terämä toteaa.

Lopuksi Terämä rohkaisee tulevia varusmiehiä ja -naisia ryhtymään viestimiehiksi. 

– Tietoliikennetekniikan peruslainalaisuudet pätevät metsässäkin, vaikka meidän menetelmämme ja laitteemme poikkeavat hieman siviiliympäristöstä. Viesti on vaativa aselaji, mutta mikään ei ole ylitsepääsemätöntä. Kaikki koulutetaan ennen kuin sitä vaaditaan, Terämä päättää.