Viesti vain perille vietynä ratkaisee

Aselajina viesti on olemassa suurimmaksi osaksi muita varten. Tehtävämme on tukea johtamista, tiedustelua ja tulenkäyttöä koko vastuualueella.

Vain hyvin pieni osa aselajista on olemassa vain omia tehtäviämme varten. Hyvänä esimerkkinä on yksittäinen viestiasema ja sen masto. Aseman masto on perustettu, asema on naamioitu ja teltta on valmis. Onko asema täyttänyt oman tehtävänsä? Tehtävään kuuluu myös kaikkien asemalle käskettyjen viestiyhteyksien muodostaminen ja niiden tarjoaminen käyttäjiä varten. 

Yön hämärissä tunneissa saattaa myös tehtävän ydin hämärtyä. Koronapandemia on viime vuosina pakottanut meidätkin harjoittelemaan usein ilman muita joukkoja. Olemme olleet kirjaimellisesti omissa kuplissamme. Tämä on haitannut kokonaisuuden ymmärrystä. Voidaan jopa puhua, että olemme ajoittain unohtaneet tehtävämme perustan. Tämän saapumiserän harjoituksissa onkin tärkeää pitää mielessä perusasia: vain toimiva viestiyhteys ratkaisee.

Varusmiespalveluksessa katselemme asioita usein oman tehtävämme näkökulmasta. Tämä ei ole tietenkään väärin. Kunhan muistamme välissä kysyä itseltämme: miten minun tehtäväni vaikuttaa muiden toimintaan?

Aselajimme tehtävä on tuottaa palveluita operatiivisille käyttäjille. Nämä palvelut sisältävät monia asioita, kuten puhepalveluita, sähköposteja ja tilannekuvan siirtämistä. Näiden palveluiden avulla joukot kykenevät yhteensovittamaan toimintansa muiden kanssa. 

Jokaisen yksittäisen aselajimme edustajan on tärkeä muistaa tehtävämme. Miksi rakennan kaapelia suolla? Miksi tuijotan tietokonetta aamuyöllä? Emme rakentaneet sitä kaapelia itseämme varten. Samaan aikaan kun me ylläpidämme yhteyttä, joku muu käyttää sitä. Kun me olemme myöhässä, joku muu tarvitsee epätoivoisesti yhteyttä saadakseen viestin perille. Huolimaton kaapelinrakennus ja tuntien vikapartio voi tarkoittaa jonkun toisen tehtävän epäonnistumista.

Yhteistyö ruohonjuuritasolla

Taistelukenttä ei valitettavasti kysy meiltä missä haluamme sotia. Toimivat viestiyhteydet on saatava hankalaankin paikkaan. Jokainen rakennustehtävä tai viestiaseman siirto voi olla hyvinkin monimutkainen seikkailu. Tämä tosiasia on kuitenkin hyväksyttävä, koska meidän toimintamme ei saa sitoa tuettavan joukon toimintaa liikaa. Tehtävämme on tukea joukon johtamista, ei haitata sitä. 

Jääkärijoukkueen taistelijat ovat ammattilaisia monissa asioissa. Heidän koulutukseensa ei kuitenkaan yleensä kuulu viestiaseman paikan tiedustelu. Viestiaseman taistelijat ovat oman tehtävänsä asiantuntijoita. He eivät kuitenkaan välttämättä tiedä miten jääkärijoukkue yleensä ryhmittyy. Jotta johtamisyhteys saadaan parhaaseen mahdolliseen paikkaan, on eri ammattilaisen puhuttava toisilleen. 

Taisteluiden ratkaisuvaiheessa on kriittistä usein juurikin yhteistyö alimmilla johtamisen tasoilla. Tehtävätaktiikan hengessä ratkaisut tekevät viime kädessä tehtävän saaneet johtajat.

Viestiaseman saapuessa tuettavan joukon alueelle on uskallettava astua rohkeasti ulos omasta kuplasta. On saatava selville mitä joukko aikoo tehdä. Sen jälkeen on kerrottava, miten pystymme tukemaan heidän taisteluaan. 

Esimerkiksi jääkärijoukkuetta liittävän viestiaseman on tiedettävä, milloin aseman masto voidaan alkaa perustamaan hyökkäyksessä ja mihin kaapelit pitäisi rakentaa. Tämän käskeäkseen on tuettavan joukon tiedettävä miten kauan maston perustamisessa kestää ja mitä se tarkoittaa yhteyksien katkeamisen osalta. 

Olenko nyt siinä asemassa taistelun osalta, että voin ottaa riskin hetkellisestä yhteyskatkosta? Viestiaseman johtaja pystyy kertomaan hänelle, miten kauan siinä kestää. Taistelua johtavan on kyettävä tekemään näiden tietojen perusteella päätös. Tuettavan joukon on siis osattava kertoa viestiasemalle taisteluajatus ja miten viestiaseman toiminta on sidottu siihen. 

Viestitoiminta on otettava osaksi joukon omaa taistelusuunnitelmaa. Alueella olevan viestiaseman ei pitäisi olla ulkopuolinen elementti taistelussa. Viestiaseman jättäminen oman taistelusuunnitelman ulkopuolelle on yksinkertaisesti resurssien haaskaamista.

Harjoittele kuten sodit 

Kukaan ei opi yhteistoimintaan ilman harjoittelua. Varsinkin upseerikokelaiden, eli tulevien vänrikkien, on uskallettava keskustella keskenään. Aina kun kaksi joukkoa ryhmittyy samalle alueelle, on otettava yhteyttä naapuriin. 

Yhteistyöllä saavutetaan myös konkreettisia etuja, kuten vartioinnin ja huollon yhdistämistä. Yhteistoiminnan ydin luodaan varusmiespalveluksessa ja sen keskeisin kohderyhmä ovat eri aselajien johtajat. Loppusotaan mennessä on saatava kokonaisuus toimimaan luotettavasti ilman kouluttajien ohjausta. 

Mahdollisen kriisin sattuessa ei joukon mukana ole luonnollisesti kouluttajia ohjaamassa toimintaa. Sellaisessa tilanteessa yhteistoiminta rakentuu harjaantuneiden reserviläisen varaan. 

Kannustan kaikkien aselajien johtajia hyödyntämään toistensa vahvuuksia. Astukaa ulos koronan takia keinotekoisesti rakennetuista kuplista. Lisäksi kannustan etenkin oman aselajimme edustajia muistamaan oma roolimme yhteistoiminnan mahdollistajina. 

Tehtävämme on varmistaa viestin perillemeno kaikissa tilanteissa.

kirjoittaja on yksikön päällikkö kapteeni Eero Leinonen Pohjois-Suomen viestipataljoonasta.