Viestikoulu täyttää 80 vuotta vuonna 2021

Viestikoulu juhlii vuonna 2021, koska sen perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta. Juhlaa vietetään Riihimäellä 5. maaliskuuta viestiaselajin vuosipäivänä. Lue tästä Viestikoulun johtajan, everstiluutnantti Harry Kantolan kirjoitus aselajikoulun ja suomalaisen viestikoulutuksen historiasta.

Itsenäisen Suomen puolustusvoimien viestitoiminnan perusteet luotiin jo suomalaisten jääkäreiden keskuudessa. Jääkäripataljoonan viestikoulutus käynnistyi syksyllä 1915, kun eräille jääkäreille ryhdyttiin antamaan puhelin- ja viittoilulippukoulutusta. Vaativampaa viestikoulutusta ryhdyttiin antamaan huhti-toukokuussa 1916. Monenlaista viestikoulutusta annettiin noin 80 jääkärille. Heistä muodostui se kantajoukko, jonka turvin viestikoulutusta ryhdyttiin rakentamaan suomalaisten palattua takaisin Suomeen 1918. 

Itsenäisen Suomen viestikoulutusta ryhdyttiin antamaan Pietarsaaressa 23.2.1918, jolloin oululaisista vapaaehtoisista koulutettiin ensimmäinen kenttälennätinpataljoona ruotsalaisen sähköinsinöörin Sten Tennanderin johdolla. Kenttälennätinkoulutuksen sai yhteensä neljä osastoa. Osastoilla oli kuitenkin käytössään erittäin vähän kenttälennätinkalustoa, joten ne olivat lähinnä puhelinosastoja vaihtelevilla suorituskyvyillä. 

Jääkäreiden pääjoukon palattua Suomeen 25.2.1918 alkoi myös Päämajaa varten tarkoitetun viestijoukko-osaston perustaminen. Ylipäällikön 3.3.1918 antamalla käskyllä määrättiin valkoiselle armeijalle perustettavaksi saksalaisen mallin mukaisesti Kenttälennätinpataljoona. Käskyn mukaisesti aloitti Kenttälennätinpataljoona toimintansa 5.3.1918 Mikkelin työväentalolla. Sen mukaan nykyään vietetään viestiaselajin vuosipäivää 5. maaliskuuta.

Kuvassa viestikadetti maastoharjoituksessa tammikuussa 2020.

Yli puolet, eli 54 viestikoulutettua jääkäriä, määrättiin perustettavan pataljoonan kantajoukoksi. Pataljoonan kouluttaminen viestijoukoksi oli alusta alkaen vaikeaa, koska kalustopuutteiden lisäksi koulutettavilta puuttui sekä tarvittava viestialan että jalkaväkikoulutuksen alkeet. Tästä johtuen jouduttiin lyhyen koulutusjakson aikana kouluttamaan myös jalkaväkikoulutuksen perusteet.
Kenttälennätinpataljoonan jääkärit pelkäsivät, että joukosta muodostuisi vain rintamantakainen koulutuskeskus, puutteellisen välineistön vuoksi. Päällystö pyrki tämän vuoksi rintamalle haluten toteuttaa sitä tehtävää, jota varten jääkärit olivat alun perin Saksaan lähteneet, ja niin Kenttälennätinpataljoona muutettiin huhtikuun alussa tavalliseksi jalkaväkijoukoksi. 

Punakaartilaisilla ei ollut käytännössä varsinaisia viestijoukkoja, koska heidän hallussaan olleilla alueilla Etelä-Suomessa oli maan parhaat viestiyhteydet. Puhelinvälittäjinä ja lennätinvirkamiehinä toimi etupäässä laitosten vakinainen henkilökunta, minkä vuoksi punakaartilaisilla ei ollut tarvetta erikseen kouluttaa väkeä.  

Alkuaikoina jokaiseen divisioonaan ja prikaatiin perustettiin tiedonantokomppania. Koulutetusta kantahenkilöstöstä vallitsi suuri puute. Puutteen korjaamiseksi päätettiin perustaa tiedusteluosastoja. Annettiin ”Armeijan käsky n:o 11” (2.7.1918) silloisen käytännön mukaisesti sekä suomeksi että saksaksi. Saksan Nachricht-sana käännettiin välillä tiedusteluksi ja välillä tiedonannoksi, tästä syystä käskyn sanamuoto.  Käsketty toiminta ja sisältö viittasivat kuitenkin selkeästi nykyiseen viestitoimintaan, koska käskyn mukaan Helsingissä piti aloittaa koulutus ”telefonisteja ja merkinantajia varten” upseereille, aliupseereille sekä aliupseereiksi sopiville miehille.

Kuvassa viestikadetteja maastoharjoituksessa tammikuussa 2020.

Alkuaikoina viestikoulutusta ei annettu varsinaisella koululla, vaan se järjestettiin kurssiluontoisesti eri kursseilla. Riihimäelle keskitettiin kenttälennätinpataljoonan yhteyteen koulupaja, jossa ryhdyttiin antamaan myös mekaanikkokoulutusta. Radioalan koulutusta ryhdyttiin keskittämään Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen yhteyteen perustettavalle Sotalaitoksen Kipinälennätinkoululle, joka pääsikin aloittamaan 1.6.1918. Jo heinäkuussa yhdistettiin Kipinälennätinkoulu ja Kenttäradio-osasto Sotalaitoksen Radiolennätinosastoksi, jonka komentajaksi määrättiin Jääkärikapteeni Arthur Reinhold Stenholm.

Radiolennätinosasto oli varsin erikoinen laitos, sillä se huolehti sekä asevelvollisten kouluttamisesta, että puolustuslaitoksen hallussa olevien kiinteiden radioasemien toiminnasta. Osastolle alistettiin myös sota- ja siviilialusten sekä jäänmurtajien kiinteät radioasemat. Joukon toimintaa ja siellä annettavaa koulutusta pidettiin aluksi hyvin salaisena. 

Tiedonantokurssitoiminta

Ensimmäisen viestikouluttajakurssin avulla viestijoukkojen perustaminen ja koulutustoiminta oli saatu käyntiin välittömästi vapaussodan jälkeen. Organisaatioiden kehittyessä viestihenkilöstöä tarvittiin kuitenkin lisää eri aselajien joukko-osastoissa. Toinen tiedonantoupseerikurssi (= viestikouluttajakurssi) upseereille ja aliupseereille järjestettiin Mikkelissä 10.1. - 8.2.1919. Kurssi oli tarkoitus pitää kaksikuukautisena koulutuksena, mutta se jouduttiin lyhentämään neliviikkoiseksi kurssiksi. Tämän vuoksi ryhdyttiin järjestämään jatkokursseja yhteysupseerikurssi-nimellä. Tiedonanto- ja yhteysupseerikursseja järjestettiin vuosina 1919-1921 Santahaminassa. 
Nimestä huolimatta osallistui edellä mainituille kursseille sekä upseereita että aliupseereita.

Ensimmäinen yksinomaan upseereille tarkoitettu tiedonantokurssi järjestettiin noin kahden kuukauden pituisena Kenttälennätinpataljoonassa Riihimäellä 1.6.-5.8.1922. Kurssille osallistui 27 oppilasta kaikista joukko-osastoista. Kurssi sisälsi seuraavia aiheita: sähköoppi, kenttäjohdot, merkinantoa, radiolennätin, aparaatit, kirkkaat johdot ja morselennätin.

Kuvassa viestikadetti kurssilta 105 hiihtomarssilla helmikuussa 2021.

Teknillisten joukkojen tarkastajan kiinnitettyä huomiota myös kanta-aliupseerien kouluttamiseen ensimmäinen erityisesti aliupseereille tarkoitettu tiedonantoaliupseerikurssi järjestettiin Kenttälennätinpataljoonassa talvella 1923-1924 peräti viiden kuukauden pituisena kurssina. Jatkossa järjestettiin tiedonantoupseerikurssit Munkkiniemen Kadettikoulun tiloissa. Vuonna 1928 kurssin nimeksi oli muutettu viestiupseerikurssi. 

Satunnaisesti järjestetyistä viestiupseeri- ja aliupseerikursseista siirryttiin 1920-luvun lopussa jossakin määrin säännöllisempään koulutustoimintaan siten, että kursseja järjestettiin vuoteen 1934 saakka sekä Viestipataljoona 1:ssä Santahaminassa, että Viestipataljoona 2:ssa Riihimäellä. Tämän jälkeen järjestettiin koulutusta Viipurin Viestipataljoonassa. Viipurin Viestipataljoona muuttui vuonna 1938 Viestirykmentiksi ja organisaatioon kuului kiinteästi viestikurssi ja koulupaja. Tätä järjestelyä voidaan kutsua varsinaisen Viestikoulun edeltäjäksi.  

Viestikoulu perustetaan

Talvisodan jälkeen oli tarve omalle aselajikoululle ilmeinen. Pääesikunnasta annettiin esikäsky Viestikoulun perustamisesta loppusyksyllä 1940. Koulun tuli aloittaa toimintansa Hämeenlinnassa 1941 alussa. Varsinainen käsky koulun toiminnan aloittamisesta annettiin vasta 3.3.1941, jolloin toiminta esikäskyn perusteella oli jo täydessä käynnissä. Eversti Arthur Reinhold Saarmaa (ent Stenholm) ilmoitti allekirjoittamassaan Viestikoulun ensimmäisessä päiväkäskyssä 11.3.1941 lyhyesti ” Viestikoulu on aloittanut toimintansa 24.2.19141 ja on minut määrätty koulun johtajaksi, aihe: Pv PE:n kirj 455/Järj. 1/4b sal/3.3.1941”

Kuvassa viestikadetteja maastoharjoituksessa purkamassa viesimastoa tammikuussa 2020.

Jo perustamispäivänä koulussa alkoi viestikouluttajakurssi 2.  Viestikoulun perustamispäivänä 24.2. ja samalla viestikouluttajakurssin aloittamispäivä oli Viestikoulun vuosipäivä vuoteen 1956 saakka, jolloin kaikille Puolustusvoimien joukko-osastoille ja laitoksille määrättiin uudet perinteet. 

Jatkosodan alettua Viestikoulun toimintaan tuli lähes kahden ja puolen vuoden pituinen tauko. Viestikoulutusta annettiin kuitenkin Maasotakoulussa ja Upseerikoulussa käynnissä olleilla kursseilla. Sodan jatkuessa laajempi aselajikoulutus katsottiin jälleen tarpeelliseksi ja syksyn 1943 kuluessa ryhdyttiin valmistelemaan Viestikoulun toiminnan uudelleen käynnistämistä.

Pääesikunnan käskyn mukaan koulun toiminta käynnistettiinkin 1.10.1943, nyt Maavoimien Viestikoulun nimellä. Nimi muutettiin kuitenkin nopeasti takaisin Viestikouluksi 4.12.1944.

Päivämääräsekoilua

Viestikoululle määrättiin 1956 uudet perinteet osana Puolustusvoimien perinneuudistusta. Jo vuonna 1951 asetetun toimikunnan linjausten mukaisesti voitiin katsoa, että sotilasperinteet ulottuivat aina 1500-luvulle, eikä vain Suomen itsenäisyyden aikakaudelle. Tasavallan presidentin vahvistaman perinteen mukaisesti oli Viestikoulun vuosipäivä 12.7. ensimmäisen viestikouluttajakurssin alkamisen mukaisesti.

Samalla määrättiin Viestirykmentin vuosipäiväksi 5.3., ensimmäisen varsinaisen viestijoukko-osaston, Kenttälennätinpataljoonan, perustamispäivän mukaisesti. Vuodesta 1979 alkaen on 5.3. määrätty myös viestiaselajin vuosipäiväksi.

Viestikoululla on eri käsityksistä johtuen ollut aiemmin haasteita määrittää vuosijuhliensa pitopäivä. Tästä muutama esimerkki. Viestikoulu vietti 12.7.1958 viestikoulun 40-vuotisjuhliaan varsin näyttävin menoin. Juhlallisuudet perustuivat nimenomaan edellä mainitun ensimmäisen viestikouluttajakurssin, 12.7.1918 aloituspäivään ja vuoden 1956 käskyyn perustuen. Tämä juhlatilaisuus aiheutti jossakin määrin ihmetystä, koska Viestikoulu oli 7 vuotta aiemmin viettänyt 10-vuotisjuhliaan 24.2.1951. 

Kuvassa viestikadetteja purkamassa viestimastoa harjoituksessa tammikuussa 2020.

Kesällä 1968 vietettiin Viestikoulun uusien perinteiden mukaisesti koulun 50-vuotisjuhlia. Aikaisemmin samana vuonna, maaliskuun 5. päivänä oltiin vietetty viestiaselajin 50-vuotisjuhlia Riihimäellä. Tästä syystä todettiin vuonna 1971, että vaikka 24.2. tuleekin täyteen 30 vuotta Viestikoulun perustamisesta, ettei sillä kertaa ole syytä järjestää minkäänlaisia juhlallisuuksia. 

Heinäkuun 12. päivänä 1978 vietettiin koulun 60-vuotisjuhlia vuonna 1956 määrätyn perinteen mukaisesti hieman haikeimmin mielin. Tasavallan presidentti oli tehnyt päätöksen 24.2.1978, että jatkossa Viestikoulu viettää vuosipäiväänsä 5.3 Viestirykmentin vuosipäivän mukaisesti. 

Vuonna 1985 lakkautettiin Viestikoulu itsenäisenä osastona ja koulu liitettiin osaksi Viestirykmenttiä. Samalla liitettiin myös toinen Riihimäellä oleva koulu, Sähköteknillinen koulu osaksi rykmenttiä. Vastustuksesta huolimatta toteutettiin organisaatiomuutos ja koulut liitettiin 1.9.1985 osaksi rykmenttiä omina joukkoyksikköinä. Uudistuksen myötä oltiin jälleen saatu uusi päivämäärä, 1. syyskuuta, perinnepäivien jatkoksi. 

Vuonna 2001 vietti Viestikoulu jälleen kerran 60-vuotisjuhlia, tällä kertaa Viestikoulun Hämeenlinnaan perustamisen 24.2.1941 johdosta. Tapahtumaa muistettiin laajasti Riihimäellä ja Hämeenlinnassa 5.3.2001.

Viestikoulun lippu.

Vuonna 2003 lakkautettiin Riihimäellä olevat sotakoulut. Sekä Sähköteknillinen koulu että Viestikoulu lakkautettiin ja tilalle perustettiin Viesti- ja Sähköteknillinen koulu, jonka vuosipäiväksi määrättiin 1.9. Nimenmuutos jäi lyhytaikaiseksi ja nimi muutettiin jälleen kerran Viestikouluksi 1.6.2009.

Vuoden 2015 organisaatiouudistuksen myötä liitettiin Viestikoulu osaksi Maasotakoulua. Perinnepäiväksi määrättiin tuolloin edelleen pidettäväksi 1.9.

Juhlavuosi 2021

Koulu viettää 80-vuotissyntymäjuhlia vuonna 2021. Vuosipäiväjuhlan päivämäärää päätettäessä pohdittiin minäköhän päivänä juhlavuotta vietetään. Vaihtoehtoina tarjottiin 24.2. koulun varsinaisen toiminnan ja ensimmäisen kurssin aloittamispäivää tai 3.3. varsinaisen aloituskäskyn mukaisesti. Ehdotettiin myös, että pitäisikö koulun viettää vuosipäiväänsä 1.10. nykyisen nimensä Maavoimien (Maasotakoulun) Viestikoulun mukaan, tai käskettynä perinnepäivänä 1.9. Vuosipäiväehdokkaaksi tarjottiin myös 1.6 ensimmäisen varsinaisen tiedonantokurssin sekä vuosien 2009 ja 2015 organisaatiomuutoksen perusteluiden perusteella.  Tarjottiinpa vielä soppaan mukaan ensimmäisen viestikouluttajakurssin vuosipäivää 12.7, perusteluna vuoden 1956 päätös vuosipäivästä.

Viestikoulun johto päätyi kuitenkin siihen tulokseen, että Viestikoulun juhlapäivää vietetään 5.3, joka on kaikkien viestijoukkojen vuosipäivä. Näin säästytään päivämääräkiistoilta tällä kertaa.

Oli perustamispäivämäärä mikä hyvänsä, Maasotakoulu ylpeänä onnittelee tärkeää aselajikoulua. Aihetta juhlaan on moniksi päiviksi ja vaikka koko vuodeksi. 5. maaliskuuta 2021 Viestikoulu juhlii pienimuotoisesti ja sisäisesti, jotta vallitsevaa koronapandemiaa saadaan hillittyä ja tartuntoja ehkäistyä.

Onnea, 80-vuotias Viestikoulu!

Viestikadetti harjoituksessa tammikuussa 2020.

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Maasotakoulun joukko-osastolehdessä Maasoturi, numerossa 2/2020, joka ilmeistyi 6.12.2020.