Viestintä on tärkeä osa paikallispuolustusta

Tämän päivän konfliktit eivät ole enää samankaltaisia kuin Suomen edelliset sodat vuosikymmeniä sitten. Nykyään taisteluita käydään yhä enemmän muualla kuin taisteluhaudoissa.

Nykyaikaisissa konflikteissa viestintä on noussut aiempaa suurempaan rooliin. Mitään yhtenäistä rintamalinjaa on vaikea hahmottaa, sillä taisteluita käydään myös ihmisten mielissä. Puhutaan hybridisodankäynnistä, minkä yhtenä tärkeänä osana on informaatiovaikuttaminen.
Kriisitilanteessa vihollinen pyrkii kaikin mahdollisin keinoin kylvämään väärää tietoa konfliktin todellisesta tilasta. Nykyisellä nettiaikakaudella väärän tiedon syöttäminen on kohtuullisen helppo ja myös kustannustehokas tapa nakertaa uskottavaa puolustusta. 

Monenlaisia vääriä tietoja pystyy levittämään nopeasti, ja ihmisten luontainen uteliaisuus saa huhut liikkeelle. Väärä tieto suurista määristä kaatuneita sotilaita, tai taistelujen lomassa syntyneistä siviiliurheista on vain jäävuoren huippu. Informaatiovaikuttamisen keinoin puututaan myös kansalaisten arkisiin asioihin, kuten tietoon ruuan loppumiseen kaupasta tai juomaveden saastumisesta.

Väärä tieto ruokkii epävarmuutta, nakertaa kansalaisten uskoa puolustukseen ja siihen, että maamme selviää kriisistä. Ilman oikeanlaista ja totuudenmukaista viestintää hybridisodankäynti luo epävarmuutta myös taistelevissa joukoissa. 

Tehtävä on tukea pataljoonaa

Paikallispataljoonan viestintäryhmän tehtävä on tukea pataljoonaa sen tehtävissä. Ryhmän tehtävä on ennen kaikkea toteuttaa operatiivista viestintää, seurata mediakenttää tukea Maavoimien viestintää sekä torjua disinformaatiota eli virheellisen tiedon ja huhujen levittämistä. Viestintäryhmä toimii myös tiedustelun apuna.

Operatiivisella viestinnällä tarkoitetaan totuudenmukaista ja mahdollisimman reaaliaikaista viestintää liittyen operatiiviseen toimintaan. Kansalaisia voidaan esimerkiksi kehottaa välttämään tiettyjä kaupunginosia, missä on havaittu vihollistoimintaa, tai pyytää heiltä havaintoja epäilyttävästä toiminnasta. 

Operatiiviseen viestintään kuuluu myös kertoa totuudenmukaisesti mahdollisista välikohtauksista, jotta väärää tietoa ei pääse leviämään kansalaisten eikä myöskään paikallisjoukkojen keskuudessa. Totuuden kertominen on paras tapa torjua disinformaation leviäminen kansalaisten ja omien joukkojen keskuudessa.

Viestintäryhmän tehokas toiminta edellyttää jatkuvaa seurantaa, mutta myös yhteistyötä viranomaisten ja median kanssa. Paikallisella tasolla viestintäryhmä on työkalu viranomaisviestinnän ja tarvittaessa muiden toimijoiden viestinnän yhteensovittamiseen.

Viestintäryhmässä vain ammattilaisia

Paikallispataljoonan viestintäryhmään kuuluu viestintäalan ammattilaisia toimittajista tietoteknisiin osaajiin. Asiantuntijoista koostuvan ryhmän etu on se, että ryhmän jäsenillä on jo valmiiksi olemassa olevia kontakteja ennen kaikkea mediaan, mutta myös eri viranomaistahoihin. Myös jo valmiiksi harjaantunut tapa seurata mediaa sekä viranomaisviestintää nopeuttaa ja siten edesauttaa ryhmää tehtävässään.

Tietotekninen osaaminen nousee puolestaan arvoonsa siinä vaiheessa, kun tehdään kattavaa mediaseurantaa yli viranomaisrajojen. Tämän takia viestintäryhmässä on hyvä olla toimittajien lisäksi myös teknisiä osaajia, jotta ryhmä pystyy työskentelemään mahdollisimman tehokkaasti toimintaympäristössään.

Ammattitoimittajat ovat myös tottuneet työskentelemään vaihtelevissa, haastavissakin, olosuhteissa. He osaavat tuottaa tekstiä, valokuvata ja videoida. Myös verkkomaailma on tuttu toimintaympäristö ryhmän jäsenille, joten mediaseuranta ja myös sosiaalisen median seuranta onnistuvat suhteellisen helposti.

Tässä kuvastuvat Suomen asevelvollisuusarmeijan hyödyt. Sodanajan joukkoihin sijoitetaan alan ammattilaisia, jolloin kriisitilanteessa reservistä käskettävät henkilöt ovat jo valmiiksi harjaantuneita omaan tehtäväänsä. Tämä ei koske ainoastaan viestintää, vaan myös yleisellä tasolla reserviläisten käyttöön perustuvaa puolustustamme.