Hyppää sisältöön

Tykistökoulun harjoitus kokosi Pohjankankaalle 1 500 sotilasta

Maasotakoulu
29.10.2021 13.16
Tiedote
Tykkimies Valtteri Ahonen, 19, maastopuvussa ja kypärässä 122H63-haupitsin suuntaajaana katsoo suunnan linssistä.

Laaja ja monipuolinen, eri aselajien yhteistoimintaa mahdollistava harjoitus. Näin voi kuvailla Tykistökoulun ampumaharjoitusta, jonka pauketta kuului Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueelta 25.-29. lokakuuta 2021. Siihen osallistui yhteensä noin 1 500 sotilasta eri joukko-osastoista. Heistä yksi oli tykkimies Ahonen.

Tykkimies Valtteri Ahonen, 19, Vaasasta, toimi 122H63-haupitsilla suuntaajana Tykistökoulun ampumaharjoituksessa Pohjankankaalla 25.-29.10.2021.

Suuntaajan tehtäviin kuuluu tykin putken suuntaamisen lisäksi tykin laukaisu.

Ahonen olisi ennen inttiä halunnut ensin jääkäriksi, mutta hänet pistettiin tykistöön.

- Mutta näin jälkikäteen ajateltuna tykistö on parempi paikka. Monipuolisempi aselaji ja isot vehkeet. Onhan se komea tunne, kun kranaatin laukaisee taivaalle.

- Tätä tykkimallia aloitimme ampumaan tällä viikolla, mutta aiemmin olen käyttänyt isompaa mallia, 155-millistä tykkiä. Siinä on samanlaiset toimintaperiaatteet, Ahonen kertoo.

Porin prikaatin Satakunnan tykistörykmentin 1. patterin 1. tykin yhteishenki on hyvä, kertoo tykkimies Ahonen.

- Meillä kävi hyvä säkä, kun kemiat kohtaavat.

Mutta ei se pelkkää tuuria ole. Oma toiminta ja käyttäytyminen vaikuttavat myös.

- Kaikki tekevät omat hommansa ja ovat ahkeria. Kun vaan hoitaa oman tonttinsa kunnolla ja osaa toimia ryhmänä. Tämä on yhteispeliä.

- Yhdessä selvitään, vaikka on vaikeita hetkiä, että on nukuttu huonosti, on tehty kovasti hommia. Sitten alkaa vettä satamaan ja on märkää.

- Siinä hetkessä selviytyy vain hammasta purren. Mutta tietää, että jossain vaiheessa pääsee kasarmille lämpimään ja kuivattelemaan kamppeita. Silloin tulee tunne, että se oli sen väärti. Se rankka hetki jää muistoihin siistinä kokemuksena, tykkimies Ahonen pohtii.

Tykkimies Ahonen suorittaa armeijan puolessa vuodessa ja kotiutuu joulukuussa 2021. Hän on toiminut Vaasassa jalkapallovalmentajana ja aikoo jatkaa sitä reserviin siirtymisen jälkeenkin.

- Näillä näkymin haen opiskelemaan liikunta-alalle.

Tulenjohtopaikalla havaintoja

Varusmiehiä tapaamme myös tulenjohtopaikalla Pohjankankaalla. He tähystelevät maalialueelle, mittailevat välimatkaa ja laskevat koordinaatteja. Silloin tällöin kuuluu, kun joku heistä sanoo: "Ampuu!" Hetken päästä kuuluu: "Havaintoja!" Silloin näkyy pamahdus ja pöllähdys maalialueella.

Oppilas Frans Mörönen,19, Turusta, oppilas Iitu Kuusrainen, 23, Turusta, oppilas Akusti Aaltonen, 19, Salosta ja oppilas Eetu Oksanen, 21, Porista olivat tulenjohtotehtävissä Tykistökoulun ampumaharjoituksessa Pohjankankaalla. He ovat Porin prikaatin varusmiehiä, Satakunnan tykistörykmentin kranaatinheitinkomppanian tulenjohtoaliupseerilinjan oppilaita.

He aloittivat asepalveluksen heinäkuussa 2021 ja kotiutuminen reserviin koittaa kesällä 2022.

Tulenjohtopaikalta he lähettävät komentopaikalle koordinaatteja, joiden avulla tykit voivat ampua oikeaan maaliin.

Komentopaikalla keskitytään

Koordinaatit otetaan vastaan komentopaikalla. Siellä palvelee alikersantti Antti Grönstrand, 20, Ulvilasta. Hän suorittaa asepavelusta Porin prikaatissa Niinisalon varuskunnassa ja tällä viikolla hän osallistui Tykistökoulun ampumaharjoitukseen. Tehtävänä oli toimia tulitoiminta-aliupseerina. Se tarkoittaa sitä, että Grönstrand työskenteli komentopaikalla ja välitti tulenjohdosta saatuja koordinaatteja tykeille.

- Nyt olemme ammuttaneet 122H63-haupitsia, hän kertoo.

Tehtävässä auttaa hyvä keskittymiskyky ja myös tietotekninen osaaminen.

- Olen vapaa-ajalla ollut koneella ja pelannut, sekä tehnyt videoeditointia. Perustietokoneosaaminen riittää.

- Pitää pystyä keskittymään ja jaksaa pysyä paikallaan komentopaikalla. Tämä ei siis ole niin fyysistä, vaan enemmän pään sisäistä työtä, hän kertoo.

Hän aloitti intin tammikuussa 2021 ja kotiutuu joulukuussa 2021. Hän aikoo hakea opiskelemaan opettajaksi Turun yliopiston Rauman OKL:ään.

Armeijassa saadusta ryhmänjohtajakoulutuksesta ja aliupseerikurssista on hyötyä myös siviiliin, mahdollisesti myös opettajan ammattiin.

- Saa pidettyä porukan kasassa, Grönstrand toteaa.

Ketterä ja nopea raskas panssarihaupitsi

Tykistökoulun ampumaharjoituksessa 2/2021 eli lokakuussa 2021 ammuttiin myös muun muassa 155PSH K9:llä eli raskaalla panssarihaupitsilla. Sitä käyttivät Panssariprikaatin varusmiehet, viisi varusmiestä kussakin K9:ssä. Asetta kutsutaan joskus myös nimellä "Moukari".

Raskas panssarihaupitsi on vikkelä ja ketterä. Vauhdilla se siirtyy tuliasemiin, on laukaisuvalmis ja sen jälkeen K9 ehtii poistua paikalta pikaisesti. Ettei vastustaja ehtisi vastata tulitoimintaan. Tämä kaikki tapahtuu minuuteissa. Toki nopea ja oikea toiminta vaatii harjoittelua. Panssariprikaatin varusmiehet onnistuvat mainiosti.

RUK 258:n kasvatit harjoituksen tiedustelussa

Upseerikokelaat Juho Koivisto, 19, ja Christian Alanko, 20, ovat mukana Tykistökoulun ampumaharjoituksessa. He toimivat tiedustelupäällikön alaisina.

- Teemme arvioita vihollisen toiminnasta ja mahdollisista liikkeistä. Lisäksi olemme ryhmittäneet omia tiedustelujoukkoja, upseerikokelas Koivisto kertoo.

Harjoituksessa pelataan eri puolia, eli "keltaista" ja "sinistä" puolta. Upseerikokelaiden tehtävä on miettiä, miten sotilasalueen tiedustelu ryhmitetään, ja miten se vaikuttaa. Tässä pitää ottaa huomioon niin partiotiedustelu, lentotiedustelu kuin elektroninenkin tiedustelu.

- Tehtävämme vaatii paineensietokykyä, päättelykykyä ja sitä että pystyy ikään kuin "ennustamaan" vastustajan toimintaa. Pitää pystyä tekemään johtopäätöksiä, johtamaan tilanteen vaatimalla tavalla ja nivoa nippelitietoja yhteen, upseerikokelas Alanko pohtii.

- RUK:n johtajakoulutus on tuonut hyvät valmiudet toimia näissä tehtävissä, Koivisto sanoo.

He molemmat tietävät, mitä tiedustelu ja maastossa kulkeminen vaikeissakin oloissa on. RUK:n johtamisharjoitus ("JOHA") ja AUK:n eli aliupseerikurssin havumarssi opettivat esimerkiksi vesistön ylittämisen ja vaikeissa olosuhteissa toimimisen. Sieltä on saanut hyvän pohjan tiedustelussa toimimiselle.

- Tässä täytyy tietää, mitä tiedustelu on, sekä kuinka toimia ja selviytyä itsenäisesti pitkiäkin aikoja. Ja paljonko kestää siirtyä paikasta A paikkaan B, he kertovat.

Koivisto ja Alanko palvelevat nyt Porin prikaatissa ja kotiutuvat joulukuussa. He aloittivat varusmiespalveluksensa tammikuussa 2021 ja välissä molemmat suorittivat reserviupseerikurssin RUK258 Atlas tiedustelulinjalla Haminassa.

Reserviin siirtymisen jälkeen heillä molemmilla on korkeakouluopintojen vuoro. Koivisto aloittaa sähkötekniikan opinnot Tampereen yliopistossa, Alanko taas kemiantekniikan Turun ammattikorkeakoulussa.

Huoltokadetti Haapamäki suunnittelee huoltoreittejä

Kadetti Tuomas Haapamäki (kuvassa etualalla), 23, toimii Tykistökoulun ampumaharjoituksessa taisteluosaston huoltopäällikön eli yliluutnantti Jyri-Oskari Pätärin huollon suunnittelu-upseerina. 

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hän suunnittelee muun muassa huoltoreittejä ja tukeutumisverkostoja Tykistökoulun ampumaharjoituksessa, jossa on mukana 1 500 sotilasta eri joukko-osastoista.

Kadetti Haapamäki opiskelee sotatieteiden kandidaatiksi Maanpuolustuskorkeakoulussa, kadettikurssilla 106. Mutta nyt hän on Logistiikkakoulussa, joka sijaitsee Riihimäellä. Nyt hänellä on menossa aselajiopinnot, eli huollon ja logistiikan opintoja.

- Huolto ja logistiikka ovat käytännönläheinen ja monipuolinen aselaji. Jokaiselle löytyy tehtäviä, muun muassa varapäällikkönä, koulutusupseerina, kouluttajana.

- Huolto on kaiken perusta. Viisi päivää maastossa varusmiehelle on pitkä aika. Joukoilla voi olla tarpeet vuorokaudeksi tai kahdeksi, mutta sen jälkeen he tarvitsevat tukea. Jos huoltoa ei ole, harjoitus ei toimi, Haapamäki sanoo.

Huoltoon kuuluu useita eri aloja, jotka ovat ensihoito, kuljetus, kunnossapito, ampumatarviketäydennykset ja huoltopalvelu.

Harjoituksessa on mukana muun muassa Porin prikaatin varusmiehistä muodostettu huoltokomppania ja Panssariprikaatin varusmiehistä muodostettu logistiikkakomppania.

Ensi kesänä Haapamäen opinnot Logistiikkakoulussa päättyvät ja syksyllä koittaa valmistuminen sotatieteiden kandidaatiksi. Sen jälkeen kadetit työllistyvät Puolustusvoimiin eri joukko-osastoihin. Kadetti Haapamäki toivoo pääsevänsä Niinisalon varuskuntaan, koska se on lähellä hänen kotipaikkaansa. Hän asuu Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla.

Noin viiden vuoden työkokemuksen jälkeen kadetti Haapamäki jatkaa sotatieteiden opintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa maisterivaiheeseen.

Maisterivaihe alkaa Haapamäen esimiehellä, yliluutnantti Pätärillä ensi syksynä.

Sotatieteiden maisteriksi opiskelevat mukana harjoituksessa 

Maasotakoulun aselajikouluissa on alkanut tänä syksynä sotatieteiden maisterien opinnot, eli SM10-kurssin aselajiopinnot. Tykistökoulun ampumaharjoitukseen heitä osallistui 14 henkilöä. Tykistölinjalta eli Tykistökoulusta 11 henkilöä ja panssariopintosuunnalta eli Panssarikoulusta kolme.

Yliluutnantti Nico Lingman, 30, Hämeenlinnasta, opiskelee panssariopintosuunnalla sotatieteiden maisteriksi. Nyt hänellä on menossa opinnoissa vaihe, jossa hän osallistui Tykistökoulun ampumaharjoitukseen Pohjankankaalla. Hän toimi harjoituksessa jalkaväen suunnittelu-upseerina taisteluosaston esikunnassa. Lingman työskenteli esikunnassa yhdessä muiden maisteriksi opiskelevien yliluutnanttien kanssa. 

He kaikki tuntevat toisensa jo kadettiajoilta, koska he opiskelivat samalla kadettikurssilla numero 99 Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kadettikurssin jälkeen he valmistuivat sotatieteiden kandidaateiksi ja aloittivat työvaiheen Puolustusvoimissa. Noin viiden vuoden työkokemuksen jälkeen he jatkavat opintoja maisterivaiheessa, niin ikään Maanpuolustuskorkeakoulussa. Osa kandidaatti- ja maisteriopinnoista kuitenkin suoritetaan Maasotakoulussa ja Maaskiin kuuluvissa aselajikouluissa.

Maisteriopiskelijoiden aselajiopintojen jälkeen he tekevät Maanpuolustuskorkeakoululle gradun ja valmistuvat syksyllä 2022.

Yliluutnantti Lingman valmistelee graduaan jo. Aiheena hänellä on sosiaalisen median käyttö nuorten maanpuolustustietoisuudessa. Valmistumisen jälkeen hän jatkaa töitä ammattiupseerina Puolustusvoimissa. Opintojen jälkeen työllistyminen ja vakituinen virka on varma.

Yliluutnantti Christian Andersson, 31, on kotoisin Nauvosta, mutta asuu Hattulassa. Hän valmistelee gradua miehittämättömistä maastoajoneuvoista. Tykistökoulun ampumaharjoituksessa hän toimi vuoropäällikkönä taktisella komentopaikalla.

- Se on minulle aivan uutta, ja olen tässä tehtävässä täysin ummikkona. Kaikilla on omat vahvuudet, minun kiinnostukseni on tutkimus.

Yliluutnantti Oskari Taina, 31, Kouvolasta, toimi Tykistökoulun ampumaharjoituksessa tiedustelu-upseerina.

- Eli ylläpidän tietoa vihollistilanteesta taisteluosaston vastuualueella ja teen arvioita, yliluutnantti Taina kertoo.

- Hyvän sotilasjohtajan tuntee siitä, että hän pystyy tekemään nopeasti päätöksiä ongelmatilanteissa, hän pohtii.

Laaja harjoitus kokoaa 1 500 sotilasta Pohjankankaalle

Tykistökoulun ampumaharjoitukseen Pohjankankaalla 25.-29.10.2021 osallistui noin 1 500 henkilöä, mukaan lukien kadetteja, varusmiehiä ja ammattisotilaita. Lisäksi harjoituksessa oli mukana sotatieteiden maisteriksi opiskelevia yliluutnantteja, jotka ovat Puolustusvoimissa jo töissä.

Harjoitukseen osallistui sotilaita monista eri joukko-osastoista ja myös Ilmavoimista. Harjoituksessa oli ilmasta maahan -simulointi, eli Ilmavoimien kone lensi alueella ja simuloi pommitusta.

- Oli erinomaista, että sekin on mukana harjoituksessa. Tykistökoulun ampumaharjoitus on laaja-alainen ja erinomainen harjoitus, joka mahdollistaa eri aselajien yhteistoiminnan harjoittelun, tykistön tarkastaja, eversti Pertti Holma toteaa.

- Lisäksi harjoituksessa on tärkeitä tutkimustehtäviä, jotka luotaavat tulevaisuuteen ja jalkautuvat aikanaan.

Holma tarkasti harjoituksen torstaina 28. lokakuuta 2021.

- Pääsin keskustelemaan muun muassa tykistökadettien kanssa. Heillä on hyvä pilke silmässä ja aktiivinen ote.

Torstaina Pohjankankaalla vallitsi sankka sumu, joka heikensi näkyvyyttä pahasti ja esti tulitoiminnan muutamaksi tunniksi. Maali pitää nähdä tulenjohdosta käsin, jotta tykki saa sinne ampua.

- Harmillista, että tuli tällainen tymä. Mutta kehysharjoituksia voi tehdä tymästä huolimatta, eversti Holma sanoo.

Tymä tarkoittaa sotilasslangilla sumua tai usvaa.

Tymää eli sumua torstaina 28.10.2021 aamupäivällä Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella.

Harjoitus ja koko Tykistökoulu on eversti Holmalle tuttu, koska hän toimi Tykistökoulun johtajana 2012 -15. Välillä hän tosin kävi kriisinhallintatehtävissä ulkomailla.

Sumu hälveni ja harjoitus jatkui perjantaihin 29. lokakuuta saakka. Viimeiset ammunnat paukkuivat perjantaina päivällä.

Harjoituksen johtaja oli Tykistökoulun johtaja everstiluutnatti Antti Pirinen.

- Harjoitus sujui hyvin, on saatu paljon oppia ja kehitystä tapahtui viikon aikana. Sumu hidasti hetken aikaa ammuntoja, mutta muita toimintoja se ei estänyt, everstiluutnantti Pirinen kertoo.

Tykistökoulun ampumaharjoitus eli TYKK AH järjestetään kaksi kertaa vuodessa: huhtikuussa ja lokakuussa.

Tykistökoulu kuuluu Maasotakouluun.


 

Ampuma- ja harjoitusalue Joukko-osasto Niinisalo, Kankaanpää