Yhdessä olemme parempia

Maa-, meri- ja ilmavoimien joukkojen on kaikissa tilanteissa varauduttava ilma-aseen muodostamaan uhkaan. Ilmapuolustusharjoituksessa Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella voidaan kustannustehokkaasti harjoituttaa ja testata kaikkien ilmapuolustuksen eri toimijoiden yhteistoimintaa ilmapuolustustehtävissä, sekä kehittää kantahenkilökunnan, reserviläisten ja varusmiesten kykyä toimia poikkeusolojen tehtävissä.

Ilmapuolustusharjoitusta on kehitetty nykypohjalle yli 10 vuotta ja konsepti on osoittautunut erittäin toimivaksi. Harjoitus on ilmatorjunnan varusmiesten ja reserviläisten tärkein ampumakoulutus- ja taisteluharjoitus.

Harjoituksen johtaa ilmatorjunnan tarkastaja. Johto- ja valmisteluvastuu on Ilmasotakoululla, tukivastuu on kiertävä ja tässä ilmapuolustusharjoituksessa 2/2019 siitä vastaa Karjalan prikaati. Yhteistä ilmapuolustusta harjoittelevat tässä harjoituksessa kaikki Maavoimien ilmatorjuntakoulutusta antavat joukko-osastot ja Ilmavoimat.

Tärkeimpänä antina yhteistoiminta muiden joukkojen kanssa

Ilmasotakoulun Ilmatorjuntasektori vastaa ilmatorjuntakadettien, ilmatorjunnan maisteriopiskelijoiden ja ilmatorjunnan aliupseereiden aselajikoulutuksesta. Kaikki edellä mainitut henkilöstöryhmät ovat edustettuina myös Ilmapuolustusharjoituksessa.

– Ilmatorjuntaharjoituksen tärkeimpänä antina meille on ehdottomasti yhteistoiminta muiden joukkojen kanssa. Vuorovaikutus ja yhteistyö erityisesti ilmatorjunnan varusmieskoulutusta antavien joukko-yksiköiden kanssa on hedelmällistä, kertoo kurssinjohtaja kapteeni Maija Tomperi.

Sotakouluissa opetus perustuu varsin tiukasti virallisiin ohjesääntöihin ja käsikirjoihin, kun taas varusmieskoulutuksessa syntyy enemmän toimivia käytännön ratkaisuja.

– Kokemusten vaihto puolin ja toisin kehittää toimintatapoja entistä paremmiksi. Ilmapuolustusharjoituksen ampumavaiheessa kadetit ja aliupseerit toimivat ilmatorjuntakonekiväärin ja ilmatorjuntaohjus 05M:n aseen valvojaharjoittelijoina, ja saivat näin kallisarvoista kokemusta varusmiesten kanssa toimimisesta ja heidän kouluttamisestaan. Ilmapuolustusharjoitus on myös loistava tilaisuus esitellä Ilmasotakoulun opiskelijoille ilmatorjuntajärjestelmiä monipuolisesti ja parhaiden asiantuntijoiden toimesta, toteaa kapteeni Maija Tomperi.

Saumatonta toimintaa ilmapuolustuksen kokonaisuutena

Ilmavoimat osallistuvat harjoitukseen esikunnan ja kaikkien alajohtoportaiden joukoilla niin maalla kuin ilmassa. Ilmavoimien näkökulmasta Ilmapuolustusharjoitus on laadukas kaikki puolustushaarat ja yhteistoimintaosapuolet yhteen kokoava ilmapuolustuksen suorituskyvyn kehittämisen kokonaisuus. Harjoitus toteutetaan yhteisessä tilannekehyksessä, mikä mahdollistaa joukkojen kouluttamisen toimimaan saumattomana ilmapuolustuksen kokonaisuutena.

– Ilmapuolustusharjoitus on aito yhteistoimintaharjoitus, mikä rakennetaan yhteistyössä palvelemaan kaikkia puolustushaaroja yhdessä ja erikseen. Se rakentaa palkatun henkilöstön, varusmiesten sekä reserviläisten osaamista yksilöinä sekä joukkoina osana ilmapuolustusta. Jo harjoituksen suunnitteluvaihe syventää puolustushaarojen osaamista yhteistoiminnan suhteen, kertoo majuri Jyrki Sulasalmi.

Harjoituksessa kyetään myös testaamaan valittuja kokonaisuuksia ja näin tuottamaan joukkojen käyttöön uusia toimintatapoja ja -malleja. Yhteisellä harjoituksella mahdollistetaan myös resurssien tehokas käyttö, mistä kaikki osallistujat hyötyvät tahoillaan.

– Monipuolinen maalitoiminta ja kaikki taistelukentällä esiintyvät ilmiöt kyetään luomaan fyysisesti yhteiselle "pelikentälle". Lohtajan harjoituksen aikana myös parhaiden käytänteiden jakaminen joukosta toiseen puolustushaararajatkin ylittävästi on mutkatonta ja sujuvaa, toteaa Sulasalmi.

Ainutlaatuinen mahdollisuus yhteistoimintaan muiden ilmapuolustuksen toimijoiden kanssa

Jääkäriprikaati osallistuu Ilmapuolustusharjoitukseen Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston joukoilla ja muodostavat yhdessä muiden joukko-osastojen ilmatorjuntayksiköiden kanssa ilmatorjuntapatteriston.

– Ilmapuolustusharjoitus tarjoaa jokaiselle osallistujalle ainutlaatuisen mahdollisuuden yhteistoimintaan muiden ilmapuolustuksen toimijoiden kanssa sekä monipuolisen harjoitusympäristön, jossa oman toiminnan mittaaminen ja kehittäminen on mahdollista, kertoo Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Janne Kempas.

Ilmapuolustusharjoitus mahdollistaa laajuudessaan niin taktisten kuin taisteluteknisten toimenpiteiden harjoittelun aiempia harjoituksia suuremmassa mittakaavassa ja ennen kaikkea saumattoman yhteistyön hiomisen taistelua johtavien joukkojen sekä tuliyksiköiden välillä. Koulutuksessa olevat joukot pääsevät harjoittelemaan yhteistoimintaa muiden joukkojen kanssa haastavissa monimaalitilanteissa.

– Harjoitus antaa myös mahdollisuuden omaksua muilta harjoitusjoukoilta hyväksi havaittuja toimintatapoja sekä tarjoaa tilaisuuden hyödyntää yhdessä ilmavoimien kanssa tehtävää analyysi- ja simulaatiotoimintaa oman toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi, toteaa everstiluutnantti Kempas.

Jääkäriprikaatista harjoitukseen osallistuu myös huoltokomppania, joka pääsee harjoittelemaan omaa päätehtäväänsä. Huoltokomppania ylläpitää Ilmapuolustusharjoituksen harjoitusyksiköiden suorituskykyä toteuttamalla materiaalitäydennyksiä, kuljetuksia, kunnossapitoa, lääkintähuoltoa sekä huoltopalveluita. Harjoituksen aikana huoltokomppania toteuttaa useita kymmeniä, jopa satoja huollon tehtäviä. Huoltokomppania siirtyy Ilmapuolustusharjoituksesta suoraan Ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoitukseen, jossa yksikkö pääsee toimimaan Ilmavoimien taistelutukikohdassa.

Opittuja toimintamalleja sovitetaan yhteensopivaksi

Panssariprikaatista harjoitukseen osallistuu Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä varusmies- ja reserviläisjoukkoja, jotka pääsivät ampumaan kovapanosammuntoja sekä harjoittelemaan ilmatorjuntajoukkojen päätoimintaa eli torjumaan ilmavihollisen hyökkäyksiä todella haastavissa ja mielenkiintoisissa maalitilanteissa yhteistoiminnassa muiden ilmatorjuntajoukkojen kanssa.

– Joukkojen henki, osaaminen ja innostus ovat olleet erittäin korkealla tasolla. Mielenkiintoinen ja hyvin rakennettu harjoitus kannustaa näyttämään ja tekemään parhaansa, toteaa Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentaja, everstiluutnantti Mano-Mikael Nokelainen.

Ennen ilmapuolustusharjoitusta joukot ovat pääsääntöisesti harjoitelleen omissa joukko-osastoissaan, joten ilmapuolustusharjoitus antaa monelle joukolle mahdollisuuden ensimmäistä kertaa yhteistoimintaan.

– Yhteistoiminnan kautta opitaan toisiltamme ja sovitetaan opittuja toimintamalleja yhteensopivaksi. Tämä tapahtuu jo kovapanosammunnoissa, joissa joukot pääsevät näkemään toistensa ammuntoja ja jopa ampumaan samaan maalitilanteeseen yhdessä. Taisteluvaiheessa joukot istutetaan samaan harjoituskehykseen, jossa testataan niin tekninen kuin toiminnallinen yhteensopivuus yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, jatkaa Nokelainen ja toteaa, että harjoituksen teemana voisikin olla "yhdessä olemme parempia".

Kaikille löytyy tärkeä tehtävä

Karjalan prikaatista harjoitukseen osallistuvat Salpausselän ilmatorjuntapatteriston joukot. Harjoitus on Salpausselän ilmatorjuntapatteriston varusmiesten saapumiserän tärkein harjoitus, jossa varusmiehet pääsevät testaamaan osaamisensa sekä oppimaan lisää yksilön ja joukon taitoja yhteistoiminnassa eri joukko-osastojen ja puolustushaarojen kanssa. Joukot saivat myös kertausta elektronisen sodankäynnin ilmiöihin ja kuinka oma tehtävä saadaan suoritettua myös elektronisen häirinnän vaikutuksen aikana.

– Ilmatorjuntaohjuspatteri 05M aloitti ohjusammunnoilla, joissa osa toimijoista pääsi ampumaan kovia ohjuksia. Lukemattomat simulaattorilla suoritetut laukaukset kantoivat hedelmää ja ampujat suoriutuivat ammunnoissa erinomaisesti. Tykkijaos pääsi osoittamaan hankitun osaamisen ilma-ammunnoissa, tuli oli tarkkaa. Osa ohjuspatterin ja johtokeskusyksikön varusmiehistä ampuivat ilmatorjuntakonekiväärillä ilma-ammunnat. Aiemmin pinta-ammunnoissa saatu kokemus näkyi kaikilla ja ilma-ammunnat sujuivat ilman turhaa jännitystä, kertoo Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Tero Koljonen.

– Siitä oli hyvä aloittaa taisteluvaihe. Itseluottamus on kunnossa, totesi Koljonen ja kertoi, että taisteluvaiheen parasta antia ovat olleet oikeat lentokoneet lukemattomien simulaattorikoneiden jälkeen. Koko johtamisen ketju yksittäisestä ampujasta johtokeskukseen saakka saadaan harjoitettua ja testattua. Viestiyhteyksien rakentaminen, maalin löytäminen tutkilla, ennakkovaroituksen saaminen ampuville joukoille, maalin havaitseminen ja siihen vaikuttaminen kehittävät joukkojen suorituskykyä entisestään. Kaikille löytyy tärkeä tehtävä. Taisteluvaihe on onnistunut hyvin ja monta onnistunutta suoritusta on nähty. Osaaminen on kehittynyt kaikilla niin yksilötaidoissa kuin joukon suorituskyvyn osalta. Joukot ovat valmiina saapumiserän viimeiseen harjoitukseen (KAAKKO19) ja sen jälkeen kotituvat suorituskykyisenä joukkona reserviin.