Yhteistoiminta ilmauhkan torjunnassa

Valtakunnallisen ilmapuolustusharjoituksen toinen on harjoituksen taisteluvaihe, jonka aikana harjoitellaan niin maalla kuin ilmassa tappioiden tuottamista vastustajan ilma-aseelle haastavissa maalitilanteissa. Operaattoreiden harjaantumisella kyetään kehittämään ilmapuolustuksen tulenkäyttöä kokonaisuudessaan.

Torjuntaharjoituksen suunnittelu

Ilmapuolustusharjoituksen torjuntaharjoitusten suunnittelu toteutetaan yhteistoiminnassa harjoituksen valmisteluvastuussa olevan joukon, Ilmavoimien esikunnan ilmaoperaatiokeskuksen, osallistuvien ilmatorjuntajoukkojen ja lentotoiminnan toteuttavan lento-osaston kanssa. Suunnitteluun liittyy myös oleellisesti elektronisen vaikuttamisen suunnittelu. Torjuntaharjoitukselle luodaan yhteiset tavoitteet ja reunaehdot kuinka harjoitus toimeenpannaan siten, että kaikki ilmapuolustuksen eri toimijat saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti yhteen. Harjoituksen suunnittelu aloitetaan hieman yli puoli vuotta ennen harjoitusta.

Suunnittelussa otetaan huomioon harjoitukseen osallistuvien joukkojen erilaisuus. Kaikille harjoitukseen osallistuville joukoille suunnitellaan torjuntaharjoitukseen nousujohteinen ja haastava toimintaympäristö, joka kehittää joukon suorituskykyä. Voidaankin todeta, että yhden noin puolentoista tunnin torjuntaharjoitukseen tehdään ajallisesti lähes satakertainen suunnittelutyö. Hyvällä suunnittelulla saadaan aikaan tehokas harjoitus ja joukkojen suorituskyvyn kehittyminen voidaan todentaa seuraavassa torjuntaharjoituksessa, joka alkaa jo muutaman tunnin kuluttua.

Yhdessä laadittu suunnitelma luo hyvät edellytykset yhteistoiminnalle aina Ilmavoimien esikunnan ilmaoperaatiokeskuksesta tulta käyttävälle operaattorille, oli kyseessä sitten merivoimien aluksen operaattori, ilmavoimien hävittäjäohjaaja tai maavoimien ilmatorjunnan ohjusmies.

Merivoimat harjoittaa aluksiensa ilmapuolustusjärjestelmiä osana Lohtajan harjoitusta.

Simulaatiot ja lennokit tukevat torjuntaharjoituksen toimeenpanoa

Torjuntaharjoitukset aloitetaan useimmiten Ilmavoimien tuottamilla simulaatiolla, joilla kuvataan vastustajan ilmaiskun käynnistyminen. Tilannetietoa luodaan ja tuotetaan ennen ensimmäisenkään ilma-aluksen ilmaannousua. Simulaatioiden ansiosta kyetään harjoitukset tuottamaan kustannustehokkaasti reaalimaailmaa suurempina.

Ennen varsinaisten miehitettyjen ilma-alusten tuloa alueelle, kuvataan miehittämättömillä ilma-aluksilla osaa ilmaiskun elementeistä. Samoin torjuntaharjoitusta edeltävä koulumainen kaksintaisteluharjoitus liitetään osaksi torjuntaharjoitusta. Kaksintaisteluharjoituksessa ei ole mukana omaa hävittäjätorjuntaa, vaan ilmatorjunta ja vastustajan ilma-ase ottavat mittaa toisistaan.

Lennokit valmiina laukaistaviksi.

Simulaatioiden ja torjuntaharjoitukseen liitettävien suoritusten pohjalta toteutetaan niin ilmavoimien tukikohdissa kuin ilmatorjunnan johtoportaissa valmiuden kohottaminen. Tarkalla tilannekuvalla mahdollistetaan oikea aikainen ennakkovaroitus ja valmiuden kohottaminen, jotka luovat edellytykset torjuntaoperaation onnistumiselle. Tämän mahdollistamiseksi on toimintamallien ja yhteistoiminnan Ilmavoimien pääjohtokeskuksen ja ilmatorjunnan johtoportaiden välillä oltava saumatonta. Kaikilla tasoilla on valmistauduttava itsenäiseen ja saarekkeiseen toimintaan. Tällöin ennakkovaroituksen saamiseen tulee käyttää joukon omia sensoreita ja seurata aktiivisesti ilmavalvontaselostetta.

Kaikkia näitä toimintatapoja harjoitellaan ilmapuolustusharjoituksessa. Kun tähän lisätään vielä nykyaikaiset ja haastavat elektronisen sodankäynnin elementit, voidaan todeta, että kaikilla harjoitukseen osallistuvilla on haastava koulutusympäristö, joka varmasti antaa mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoa.

Onnistunut torjuntaharjoitus

Simulaatioiden perusteella toteutettu ennakkovaroitus ja valmiuden kohottaminen mahdollistavat hävittäjätorjunnan kustannustehokkaasti oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan harjoitusalue ja ilmatilavaraukset huomioiden. Samanaikaisesti ilmatorjuntayksiköt nostavat valmiuttaan. Tällä mahdollistetaan taistelu itselle edullisella alueella edulliseen aikaan.

ITO12

Kaiken toiminnan päämääränä on tuottaa vastustajan ilma-aseelle merkittävät tappiot. Toiminnan suunnittelulla ja taisteluajatuksella sekä ilmatilanhallinnalla pyritään siihen, että mahdollisimman pienellä ohjuskulutuksella kyetään tuottamaan maksimaaliset tappiot välttäen omat tappiot ja säilyttäen oma toimintavapaus.

F/A-18 monitoimihävittäjä

Torjuntaharjoitukseen osallistuu noin 20 F/A -18 -monitoimihävittäjää ja 4-6 kappaletta muita ilma-aluksia, kaupallinen häirintäkone ja elektronisen sodankäynnin keskuksen resurssit, eri toimintaympäristöjen ilmatorjuntayksiköt ja -johtoportaat. Tämän kaiken yhteensovittaminen ja aikauttaminen on suunnittelun suurin haaste, jossa tulee kyetä ennakoimaan myös tilanteet, jolloin kaikki ei mene ihan niin kuin on suunniteltu.

Ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisella käsketään perusteet ja johdetaan tai tuetaan alueellista taistelua aina ilmaoperaatiokeskuksesta ilmatorjunnan johtoportaaseen tai hävittäjäparveen. Ilmatorjunnan johtoportaasta johdetaan ilmatorjuntayksiköiden taistelua. Ilmatorjunnan taistelun johtamisesta torjuntaharjoituksissa kyetään tehokkaasti harjoittelemaan tilannekuvan muodostamista ja jakamista sekä tulenkäyttöä. Samoin pääjohtokeskus johtaa hävittäjien taistelua. Pääjohtokeskuksessa ilmatorjunnan taistelunjohtaja sekä hävittäjätorjunnan taistelunjohtaja tekevät konkreettisen yhteistoiminnan. Yhteistoiminnan tulos eli taisteluajatus käsketään eri toimijoille.

Nykyiset tiedonsiirtojärjestelmät ja tilannekuvaa tukevat järjestelmät mahdollistavat tehokkaan toiminnan samalla alueella ja tulenkäytön ulottamisen samalle alueelle välttäen omia tappioita. Sama tilannekuva kyetään tuottamaan niin maassa kuin ilmassa oleville järjestelmille. Ilmatorjunnan asejärjestelmä ja ilmassa oleva hävittäjä kykenevät tarvittaessa välittämään tilannekuvaa toisilleen. Myös Merivoimien alukset kyetään liittämään osaksi samaa tilannekuvaa.

Onnistunut, kehittävä torjuntaharjoitus vaatii useamman liikkuvan elementin saumatonta yhteistyötä, joten suunnittelulla tulee kyetä vastaamaan moninaisiin tilanteen muutoksiin. Kaiken toiminnan päämääränä on kuitenkin luoda kehittävä, realistinen ja turvallinen toimintaympäristö kaikille toimintaan osallistuville joukoille.

Toiminnan laadukas analysointi tuo esiin kehitystarpeet

Jokainen torjuntaharjoitus kohdennetaan tietyn toimintaympäristön joukoille. Toimintaympäristöittäin kohdennetut torjuntaharjoitukset mahdollistavat laadukkaan avustetun analyysitoiminnan jokaisen torjuntaharjoituksen päätteeksi. Avustetulla tarkoitetaan harjoitustilanteesta irti olevien henkilöiden analyysiä toiminnasta ja tietoteknisten ohjelmistojen hyödyntämistä. Ohjelmistojen avulla kyetään toistamaan koko torjuntaharjoitus kaikkien toimijoiden tehtyjen päätösten ja suoritusten osalta. Näin ollen kyetään vuorovaikutteisella keskustelulla löytämään syyt ja seuraukset sekä kehittämään toimintaa kaikilla toimialoilla. Tilaisuuteen osallistuvat asevelvolliset ja palkattu henkilökunta. Kaikilla on oikeus ja velvollisuus tuoda omat näkemykset ja kokemukset esiin avoimesti. Se edesauttaa laadukkaan analyysin aikaan saamista.

Joukkokohtainen analyysi käynnissä.

Analyysitilaisuuksista saadaan todellinen kuva joukon tehtävän toteuttamisesta ja selvitetään syyt onnistumisien tai epäonnistumisien takana. Myös elektroninen vaikuttaminen ja siihen liittyvät vastatoimenpiteet analysoidaan jokaisen torjuntaharjoituksen osalta. Tämän lisäksi torjuntaharjoituksen kohteena oleva joukko analysoi itse oman taistelunsa, kuten tekisi poikkeusoloissakin. Analyysitoiminnan merkitystä harjoituksen toimeenpanossa ei voida liikaa korostaa.

Torjuntaharjoituksen purkutilaisuus.