Ylikersantti Stefan Peltonen palasi Ruotsiin Maasotakoulusta vaihdon jälkeen
Ylikersantti Stefan Peltonen Ruotsista Norrbottenin rykmentistä oli Maasotakoulussa vaihdossa noin kolme vuotta. Hän tuli Lappeenrantaan Pioneerikouluun syyskuussa 2018 ja jatkoi myöhemmin vaihtoa Jalkaväkikoulussa, niin ikään Lappeenrannassa. Loppukesällä 2021 hän palasi Ruotsiin, kun vaihto päättyi.
Mitä kaikkea teit? Mitä työtehtäviä sinulla oli?
- Seurasin koulutusta Pioneerikoulussa ja Jalkaväkikoulussa. Olin kouluttajana ja tutkin Suomen ja Ruotsin aliupseerijärjestelmää, ylikersantti Stefan Peltonen Ruotsin puolustusvoimista sanoo.
- Opin miten Suomen Maavoimassa toimitaan, yksittäisen sotilaan taidoista taisteluosastoon asti.
Suoritin Pioneerikoululla ECCMO-kurssin, eli komppaniatason koulutuksen, muitten kansainvälisten opiskelijoitten kanssa.
ECCMO (Engineer Company in Counter-Mobility Operations) on Pioneerikoulussa joka vuosi järjestettävä kansainvälinen kurssi, johon osallistuu noin 12 sotilasta useasta eri maasta. Kurssi kestää pari viikkoa ja keskittyy erityisesti suluttamiseen. Suluttaminen on Suomen vahvuus myös kansainvälisesti.
- Suomella on erittäin hyvä perinne suluttamisesta. Ruotsissa ollaan vuosien aikana unohdettu, miten massamaista miinoittamista suoritetaan. Tässä on paljon kehitettävää. Toivon, että Suomen ja Ruotsin Pioneerikoulujen hyvä yhteistyö jatkuu ja edistää näitä asioita, Stefan Peltonen sanoo.
Pioneerikoulu joutui perumaan ECCMO-kurssin vuosina 2020 ja 2021 koronapandemian jyllätessä maailmalla, mutta vuoden 2022 kurssi on valmisteilla.
Kielitaito tärkeää
Ylikersantti Stefan Peltonen osaa sekä ruotsia, että suomea. Hän on syntynyt ja asunut Ruotsissa, mutta hänellä on suomalaisia juuria. Kielitaito oli ratkaiseva asia myös aliupseerivaihtoon pääsyssä.
- Jos lähtee Suomeen tai Ruotsiin vaihtoon, kuuluisi puhua kieltä. Englannilla pärjää, mutta ei pysty tarttumaan ja ymmärtämään kaikkia yksityiskohtia.
Hänellä ei ollut erityisiä odotuksia ennen lähtöä.
- En tiennyt yhtään minkälainen vaihto olisi ja saisinko tehdä minulle mielenkiintoisia tehtäviä. Vaihto oli kuitenkin aivan loistava. Ei tarvitse jälkeenpäin haikailla yhtään.
Parasta kansainväliset harjoitukset
Peltosen mielestä parasta vaihdossa olivat harjoitukset Suomessa, johon osallistui myös ruotsalaisia joukkoja. Yksi näistä oli Northern Forest 21 Pohjois-Suomessa toukokuussa 2021.
- On erittäin motivoivaa ja kiinnostavaa nähdä kaksi eri organisaatiota kahdesta eri maasta toimivan yhdessä.
- Myös jalkaväkikadettien harjoitus Ruotsin Maasotakoululla (Marksstridskolan) Kvarnissa on hyvä esimerkki siitä, miten voimme tehdä yhteistyötä.
- Ruotsin Kvarnissa sijaitseva valtava "harjoituskylä" eli TRA-kylä (taistelu rakennetulla alueella) tarjottiin Maasotakoulun käyttöön vuonna 2020, jolloin suomalaiset kadetit ja opettajat suorittivat osan opintojaksoa yhden viikon ajan Ruotsissa, Peltonen kertoo.
Kvarniin suunnitellaan harjoituksia myös vuodelle 2022, jolloin Suomen maavoimat ja myös Maasotakoulu ja Jalkaväkikoulun kadetit menevät sinne kouluttautumaan.
Mitkä ovat suurimmat erot ja yhtäläisyydet maidemme välillä?
- Sotilaissa ei ole paljon eroa. Heidän koulutuksensa voivat erota toisistaan, mutta lopputulos ja koulutustaso on aika sama.
- Eroavaisuudet maiden puolustusvoimissa liittyvät enemmän eroihin itse organisaatiorakenteissa. On vaikeata sanoa, toimiiko yksi paremmin kun toinen.
- Meillä on aikalailla samat arvot ja ajatusmaailma, joka tekee yhteistyöstä helppoa. Myös taktiikka ja pedagogiikka ovat samankaltaisia. Se mahdollistaa meidän yhteistyön myös sodanajan tehtävissä.
Pitäisikö mielestäsi Suomessakin sallia sotilaille parta ja pitkät hiukset, kuten on Ruotsissa?
- Puolustusvoimien kuuluisi peilata yhteiskuntaa, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisiä on eri näköisiä, eri kulttuureista ja eri sukupuolisia. Myös meidän naamamme ovat erilaisia ja jos henkilöllä on siisti parta ja tekee työnsä hyvin niin mikäs siinä, kunhan ei näytä joulupukilta. Suomea kykenee varmasti puolustamaan, vaikka olisi parta, Peltonen pohtii.
Mitä haasteita tai ongelmakohtia huomasit vaihdon aikana?
- Suomessa ja Ruotsissa on suuri haaste, joka on aliupseerijärjestelmä ja sen kehitys seuraavien vuosien aikana. Suomen ja Ruotsin aliupseerijärjestelmä on melko uusi. En usko, että olemme vielä löytäneet hyvää, hiottua rakennetta, jossa aliupseerit voivat tehdä uraa ja päästä haastaviin tehtäviin korkealla tasolla, Peltonen pohtii.
Millainen työpaikka Maasotakoulu ja Suomen puolustusvoimat oli?
- Minut vastaanotettiin Maaskille ja Suomeen erittäin hyvällä tavalla. Ei mennyt päivääkään, että olisin tuntenut, että en kuulu joukkoon. Työpaikkana Maask on hyvä paikka. Opiskelijoiden kouluttaminen ja huolenpito heistä tulee ensimmäiseksi. Ymmärsin, että opiskelijatkin viihtyivät hyvin, kun oppimisympäristöissä ja opettajilla on korkea taso.
Miten viihdyit Lappeenrannassa?
- Viihdyin erittäin hyvin Lappeenrannassa. Kaupunki on etenkin kesällä erittäin kiva ja talvellakin löytyy paljon tekemistä. Kaupunki on myös täynnä ruotsalaista historiaa vuodelta 1741, kun Ruotsi ja Venäjä taistelivat Lappeenrannan ja linnoituksen alueella.
- Vapaa-aikana vietin paljon aikaa salilla ja muitten harrastuksien äärellä kuten musiikki ja frisbeegolf.
Kuvassa Maasotakoulun johtaja eversti Kari Pietiläinen antaa muistoesineen Peltoselle hänen läksiäiskahvitilaisuudessaan.
Millä mielin palasit takaisin Ruotsiin?
- Hyvillä mielin palasin Ruotsiin, mutta tällä kertaa en lähtenyt takasin Norrbottenin rykmenttiin Pohjois-Ruotsiin. Työtehtävät veivät minut Tukholman alueelle, Ruotsin Kriisinhallintakeskukseen.
Mitä vinkkejä annat muille vaihtoon tuleville tai lähteville?
- Olkaa avoimia uusiin menetelmiin ja ajatustapoihin. Ne voivat olla vieraita ensin, mutta kun alkaa paremmin ymmärtää kokonaisuutta, niin nämä menetelmät voi ottaa itse käyttöön. Ja soveltaa omassa toiminnassa. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta kun sekoittaa molemmista maista vähän eri yksityiskohtia, niin tulos voi olla loistava, Stefan Peltonen sanoo.
Jatkoa vaihdolle selvitetään
Vaihdolle kaavaillaan jatkoa, mutta käytännön toteutusta selvitetään, kertoo koulutusosaston päällikkö majuri Antti Vasara Maasotakoulun Koulutuskeskuksesta.
- Maasotakoulun ja Ruotsin Markstridsskolanin välisissä neuvotteluissa syyskuussa 2021 keskusteltiin opettajavaihdosta. Molemmat osapuolet olivat sitä mieltä, että opettaja- ja opiskelijavaihtoa tulee jatkaa. Esillä oli muun muassa vaihtoehto, jossa opettajavaihtoa toteutetaan kevyellä mallilla, yksittäisen kurssin tai opetustilaisuuden ajaksi eli muutamaksi viikoksi. Keskustelua opettajavaihdosta jatketaan MAASK-MSS -esikuntaneuvotteluissa tammikuussa 2022, Vasara kertoo.
FISE-yhteistyö on Suomen (FI) ja Ruotsin (SE) välistä puolustusyhteistyötä. Maasotakoulu on vahvasti mukana "FISE:ssä".
Maasotakoulun pääasiallinen FISE-yhteistyökumppani eli ruotsalainen kumppani on Marksstridsskolan. Heidän kanssaan on sovittu seuraavia askelmerkkejä: Marksstridskolan selvittää mahdollisuuksia tuoda vuoden 2022 Maasotakoulun esikunta- ja johtamisharjoitukseen ruotsalainen esikuntaosa. Lisäksi jalkaväkikadettien harjoitusta Ruotsin Kvarnissa keväällä 2022 suunnitellaan.
- Harjoitukseen halutaan mukaan myös Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkijoita. Tarkka ajankohta on vielä selvityksessä, majuri Antti Vasara sanoo.
Maasotakoulu - kuten koko Maavoimatkin- jatkaa yhteistyötä Ruotsin ja muiden kansainvälisten kumppanien kanssa. Yhteisiä harjoituksia suunnitellaan ja valmistellaan.
- Kansainvälisen toiminnan paluuta normaaliin arkeen jatketaan usealla eri taholla. Ensi vuoden harjoituksiin on kutsuttu kansainvälisiä joukkoja ja tarkkailijoita. Samalla erilaiset vierailut Maasotakoululle ja Maasotakoululta jatkuvat. Koulutuskeskuksen alaisilla aselajikouluilla on lisäksi omia opetustilaisuuksiaan, joihin on tarkoitus jatkossakin saada kansainvälisiä osallistujia, Vasara sanoo.
- Koronan vuoksi suurin osa suunnitelluista, kansainvälisiä osallistujia mukaan ottavista opetustilaisuuksista jouduttiin perumaan. Lisäksi neuvotteluja ja vierailuja ei voitu toteuttaa paikan päällä, vaan ne toteutettiin sähköpostien vaihdolla ja etätilaisuuksina. Koronan vuoksi kansainvälinen yhteistyö ei kehittynyt suunnitellulla tavalla. Olemme lähinnä ylläpitäneet yhteyksiä.
