Hyppää sisältöön

Maavoimista reserviin noin 7 800 asevelvollista
Alokkaasta joukkueenjohtajaksi: Markus Lautala luottaa saamiinsa valmiuksiin

Army
Julkaisuajankohta 20.6.2019 8.09
Uutinen
Upseerikokelas Markus Lautala johtamassa joukkuettaan Haminassa.

Upseerikokelas Markus Lautalan varusmiespalvelus on päättymässä. Hänellä on takanaan 347 päivää palvelusta Haminassa. Lautala toivoi kohtaavansa armeijassa haastavia tehtäviä ja onnistui hakeutumaan niihin. Tänään hän kotiutuu mukanaan vankka luottamus intissä oppimiinsa taitoihin ja valmiuksiin. Tulevaisuudessa tavoitteenaan hänellä on päästä sotilasuralle.

Markus Lautalan varusmiespalvelus alkoi hänen kotikaupungissaan Haminassa heinäkuussa 2018. Lautala oli valmistautunut ja motivoitunut suorittamaan velvollisuutensa mahdollisimman hyvin sekä menemään omalle epämukavuusalueelleen. Kavereilta oli tullut runsaasti tietoa palveluksen kulusta, ja kiinnostusta johtajakoulutukseen riitti.

Lautalan tie vei Maasotakouluun ja Jääkärikomppaniaan, jossa hän menestyi hyvin ensin peruskoulutuskaudella ja myöhemmin aliupseerikurssilla. Lautala valikoitui aliupseerikurssilta jatkamaan johtajakoulutustaan Reserviupseerikouluun. Kerroimme Lautalan palveluksen aloittamisesta viime heinäkuussa, lue aiheesta täältä.

Markus Lautala aloitti palveluksensa viime heinäkuussa.Markus Lautala aloitti varusmiespalveluksensa Haminassa viime heinäkuussa. –Uskon, että palvelus haastaa minut ja on välillä rankkaakin. Se on yksi asia, jota odotan. Myös johtajakoulutus kiinnostaa ehdottomasti, sotilaspoliisilinjalle tähtäävä Lautala kertoi tuolloin.

Lautalan toivomaa vastuuta tarjosivat eniten reserviupseerikurssi ja sitä seurannut johtajakausi. Opettavaisimpana koettelemuksena on säilynyt RUK:n johtamisharjoitus.

– Johtamisharjoituksessa pääsin todella haastamaan ja oppimaan lisää itsestäni, sekä tuntemaan omat rajani, kertoo Lautala.

Hän harjaantui koulutuksessa jatkuvasti taitavammaksi johtajaksi ja kokee saaneensa RUK:sta tarvittavat ensi eväät omaan sodanajan tehtäväänsä. Lautalalle on ollut hyötyä myös aiemmasta siviiliosaamisesta urheiluvalmentajana ja opettajan sijaisena.

– Taidosta esiintyä ihmisten edessä on ollut runsaasti etua johtamisessa, Lautala toteaa.

RUK:sta valmistuttuaan Lautala siirtyi aliupseerikurssin apukouluttajaksi.

Varusmiespalvelus antaa lopulta todella paljon, vaikka välillä mukavuusalueelta poistuttaessa voi tuntua rankalta. Niistä raskaimmista hetkistä syntyvät kuitenkin parhaat muistot, Lautala kertoo.

Tavoitteena sotilasura

Varusmiespalvelus on innostanut Lautalaa hakeutumaan sotilasuralle Maanpuolustuskorkeakoulun kautta. Hän kertoo pyrkineensä sopimussotilaaksi saatuaan palveluksesta positiivisia kokemuksia.

– Ajattelin sotilasuraa vaihtoehtona jo ennen palveluksen aloittamista, mutta täällä ajatus siitä on vahvistunut. Aion myös hakea seuraavassa yhteishaussa Maanpuolustuskorkeakouluun, toteaa Lautala.

Paljon intistä irti saanut Lautala kannustaa kaikkia tulevia varusmiehiä haastamaan itsensä palveluksen aikana.

– Varusmiespalvelus antaa lopulta todella paljon, vaikka välillä mukavuusalueelta poistuttaessa voi tuntua rankalta. Niistä raskaimmista hetkistä syntyvät kuitenkin parhaat muistot, Lautala kertoo.

Lautalan halu puolustaa Suomea kumpuaa historiasta. Hän kokee varusmiespalveluksen tärkeänä osana suomalaisuutta ja maanpuolustustahtoa kasvattavana tekijänä.

– Suomen puolustus kuuluu kaikille suomalaisille. Vaikea kuvitella parempaa järjestelmää, varsinkin kun asevelvollisuus toimii niin hyvin, Lautala ilmaisee.

Turvallisen Suomen, mahdollisen urapolun ja uusien kokemusten lisäksi varusmiespalvelus on tarjonnut Lautalalle mahdollisuuden saada uusia, jopa elinikäisiä ystäviä.

– Aika lailla sitä sain, mitä odotinkin ja vielä vähän enemmän, tiivistää Lautala tyytyväisenä.

Aika lailla sitä sain, mitä odotinkin ja vielä vähän enemmän.

Reservissä on monia mahdollisuuksia

Lautala siirtyy reserviin iloiten mutta myös hieman haikein mielin.

– On harmi, kun niin hyvä porukkaa nyt lähtee eri suuntiin, Lautala sanoo.

Mikäli Lautalan suunnitelmat sotilasuran suhteen muuttuvat, hän toivoo pääsevänsä pian kertausharjoituksiin ja mukaan maanpuolustuskoulutusjärjestöiden toimintaan. Suoritettu varusmiespalvelus mahdollistaa asevelvollisen hakeutumisen myös kriisinhallintatehtäviin ja sotilasammatteihin niin upseeriksi kuin aliupseeriksi.

Lautalan kanssa samaan aikaan Maavoimien kahdeksasta joukko-osastosta kotiutuu n. 7 800 asevelvollista. Tästä joukosta naisia on 333. Eniten varusmiehiä kotiutuu Kainuun, Karjalan ja Porin prikaateista (kustakin noin 1 500) sekä Panssariprikaatista (noin 1 200). Nyt reserviin siirtyvät varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa pääosin saapumiserissä 2/2018 ja 1/2019. He ovat suorittaneet varusmiespalvelustaan 347 tai 165 päivää.

Reserviin kuuluu noin 900 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on noin 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä. Puolustusvoimat huolehtii reserviläisten osaamisesta poikkeusolojen tehtävissä ja kouluttaa asevelvollisia kertausharjoituksissa.

Puolustusvoimat huolehtii reserviläisten osaamisesta poikkeusolojen tehtävissä ja kouluttaa asevelvollisia kertausharjoituksissa.

Reserviläisille järjestetään myös vapaaehtoisia harjoituksia ja koulutuksia omien maanpuolustustaitojen ylläpitämiseksi. Reserviläisen tulee myös itse huolehtia omasta toimintakyvystään. Toimintakykyään voi ylläpitää kuntoilemalla. Urheiluun kannustaa Puolustusvoimien MarsMars-sovellus, jonka avulla voi suunnitella itselleen kunto-ohjelman ja jolla on helppo seurata oman kunnon kehittymistä.

Reserviläisen asioita hoitavat Puolustusvoimien 12 aluetoimistoa. Aluetoimistoista voi käydä kysymässä esimerkiksi tietoa omasta sodan ajan sijoituksesta, kertausharjoituksista ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Aluetoimistosta saa myös tarvittaessa otteen omista asevelvollisrekisteritiedoista.

Maavoimat kiittää kaikkia nyt kotiutuvia varusmiehiä palveluksesta.

´