FI SV EN

Monimuotoista taistelijan ampumataitokoulutusta Karjalan prikaatissa

Karjalan prikaati 3.7.2018 18.25
Tiedote
Monimuotoista taistelijan ampumataitokoulutusta Karjalan prikaatissa

Karjalan prikaatin ampumakoulutus järjestetään puolustusvoimissa annettavaa koulutusta säätelevien normien mukaisesti. Ase- ja ampumakoulutusta ohjataan pääesikunnan koulutusosaston määräyksellä, jossa määritetään kaikille varusmiehille yhteisesti koulutettavat asiat. Määräys sisältää ase- ja ampumakoulutuksen osalta koulutuskausikohtaiset (Peruskoulutuskausi, erikoiskoulutuskausi ja joukkokoulutuskausi) päämäärät, osaamistavoitteet sekä ampumakoulutukseen varattavat tuntimäärät.

Ampumakoulutuksen perusta

Maavoimien ampumaohjelmisto määrittää maavoimissa eri koulutuskausilla suoritettavat ammunnat, niiden tavoitteet sekä toteutuksen. Ammunnat jakaantuvat ampumaradalla suoritettaviin niin sanottuihin perusammuntoihin, ampumaharjoituksissa toteutettaviin taisteluammuntoihin sekä koulutushaarakohtaisiin erikoisammuntoihin. Prikaatin ampumaradat ja Pahkajärven ampumakenttäalue soveltuvat hyvin eri ammuntojen toteuttamiseen.

Sotilaan perusampumataito luodaan ase- ja ampumakoulutuksen harjoitteissa. Varusmiesten ampumakoulutus suunnitellaan perusyksiköissä koulutuskausittain nousujohteiseksi kokonaisuudeksi, johon kuuluvat oppitunnit, harjoitukset, perusammunnat kuivaharjoitteluineen sekä taisteluammunnat. Koulutus etenee muodollisesta koulutuksesta sovellettuihin harjoitteisiin ja tilanteenmukaisiin ammuntoihin.

Ampumakoulutuksen toteuttamisen periaatteet (Ampumakoulutusopas 2018).

Ampumakoulutus peruskoulutuskaudella

Peruskoulutuskauden ase- ja ampumakoulutuksen päämääränä on, että sotilas osaa annetun koulutuksen jälkeen ampua rynnäkkökiväärillä sekä käsitellä asettaan turvallisesti.

Koulutuskaudelle asetettujen ampumakoulutusta koskevien tavoitteiden mukaisesti sotilaan tulisi:

  • muistaa rynnäkkökiväärin toimintaperiaate
  • osata käyttää ja käsitellä rynnäkkökivääriä turvallisesti
  • osata hyvän laukauksen perustekijät ja ampumaharjoittelun periaatteet
  • osata ampua rynnäkkökiväärillä vähintään tyydyttävästi (ATT hyväksytty tulos, III – lka)
  • osata käsitellä rynnäkkökivääriä yksinkertaisissa taistelutilanteissa
  • hallita rynnäkkökiväärin käyttäjähuolto (puhdistus ja käsittely suoja-ainein)
  • osata perusammuntaa koskevat turvallisuusmääräykset
  • osata toiminta ja tulenkäyttö yksittäisenä taistelijana sekä osana partiota henkilökohtaisella aseella

Peruskoulutuskaudella ampumakoulutuksen oppitunnit, asekäsittelyharjoitukset, ampumaradalla suoritettavat perusammunnat, simulaattori- ja taisteluharjoitukset luovat riittävän perustan ja valmiudet tilanteenmukaisille taisteluammunnoille. Taisteluammunnat toteutetaan jokaiselle prikaatin perusyksikölle kolmipäiväisenä taistelu- ja ampumaharjoituksena, joka jakaantuu taistelukoulutuksen ohessa annettavaan ammuntaan valmentavaan koulutukseen sekä päivän kestäviin ammuntoihin. Partiokokoonpanossa kovin ampumatarvikkein suoritettava ammunta on ampumakoulutuksen osalta koulutuskauden loppuhuipennus, jossa mitataan koulutuksen päämäärän ja tavoitteiden saavuttamista.

Taistelija peruskoulutuskauden taisteluammunnoissa valmiina syöksymään seuraavaan tuliasemaansa.

Taistelukentän olosuhteissa suoritettavaan ammuntaan liittyy monia uusia elementtejä verrattuna ampumaradalla suoritettaviin perusammuntoihin. Maalit ovat vaikeammin havaittavissa, tuliaseman valinta korostuu ja ampuma-asento on rakennettava vaihtuvan tuliaseman mukaisesti siten, että laukaukset saadaan vaikuttamaan maalissa. Uutena tekijänä on myös muiden partion jäsenten toiminta ja oma toiminta osana partiota.

Palaute on tärkeää, jotta suoritus saadaan kehitettyä taistelukentän vaatimusten mukaiselle tasolle. Partio ja sen muodostavat taistelijat saavat palautteen suorituksensa jälkeen ammunnan johtajalta. Palautteesta oppiminen näkyy usein seuraavan suorituksen aikana, jolloin myös liika jännitys on hävinnyt.

Perusampumataidon kehittäminen jakautuu peruskoulutuskauden eri viikoille (Ampumakoulutusopas 2018).

Ampumakoulutus erikois- ja joukkokoulutuskaudella

Erikoiskoulutuskauden ase- ja ampumakoulutuksen päämääränä on, että annetun koulutuksen jälkeen sotilas osaa rynnäkkökiväärin käytön taistelussa turvallisesti ja osaa käsitellä ryhmä- ja joukkokohtaisia aseita oman tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Erikoiskoulutuskauden käytyään sotilaan tulisi osata käsitellä rynnäkkökivääriään hyvin eli käsittelyn tulee olla turvallista ja mahdollisimman tehokasta. Peruskoulutuskaudella hankittua perusampumataitoa pyritään ylläpitämään suorittamalla edelleen vaativampia perusammuntoja.

Perusammunta taisteluvarustuksessa.

Perusampumataidon ylläpitämisen lisäksi kohennetaan taistelijan ampumataitoa, eli liitetään ampumakoulutus taistelukoulutukseen siten, että opittua aseenkäsittely- ja ampumataitoa osataan käyttää hyväksi taistelutilanteen mukaisissa olosuhteissa.

Erikoiskoulutuskauden alussa joukko rakennetaan koulutuskokoonpanoksi ja ryhmän johtajat saavat ryhmän johdettavakseen. Erikoiskoulutuskauden ammunnat asettavat siten haasteen ryhmän johtajan taistelunjohtamiselle ja ovat tärkeitä koulutustapahtumia niin johtajan kuin joukon näkökulmasta.

Taistelija hakee tukea ja näkösuojaa reitilleen osuneesta puusta.

Joukkokoulutuskauden ase- ja ampumakoulutuksen päämääränä on, että taistelijat hallitsevat rynnäkkökiväärin käytön taistelussa turvallisesti ja harjaantuvat ryhmä- ja joukkokohtaisten aseiden käyttöön joukkotuotantokokoonpanossa. Vain osa prikaatin joukkoyksiköistä ampuu jalkaväkiammuntoja joukkuekokoonpanossa.

Tekniset oppimisympäristöt taistelijan ampumataidon rakentamisen tukena

Tämän päivän koulutuksessa Karjalan prikaatissa hyödynnetään perinteisten koulutusmenetelmien rinnalla erilaisia teknisiä sovelluksia. Tällaisia ovat esimerkiksi EKO-AIMS, jossa rynnäkkökiväärin replikaan on rakennettu laseriin perustuva simulaattorilähetin ja signaalin vastaanottava maaliprisma sekä NOPTEL-ampumalaite, jossa rynnäkkökiväärin piippuun kiinnitetään laserlähetin ja maaliprisma. Edellä mainittujen simulaattoreiden ominaisuudet tukevat ampumakoulutusta, sillä kouluttaja kykenee simulaattorin avulla näkemään mihin ja miten koulutettava tähtää ja korjaamaan ampumateknisiä virheitä suorituksen eri vaiheissa, kuten vaikkapa jälkipidossa. Tulevaisuudessa tähän simulaattorijoukkoon tulee laajennus uuden sisäampumalaitesimulaattorin muodossa. Tämän simulaattorin mahdollisuudet ovat entistä laajemmat ulottuen aina taistelu- ja asekäsittelyammuntoihin verrattaviin ammuntoihin.

Sotilaan ampumataidon saavuttamista voidaan siis tukea ammunnan harjoitteluun tarkoitettujen simulaattoreiden avulla. Ampumataito mitataan lopulta kuitenkin taistelukentän muuttuvissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. KASI-simulaattorijärjestelmä (kaksipuoleisen taistelun simulointi) tukee kouluttamista taistelukentän kaltaisissa olosuhteissa kaksipuoleisissa taisteluharjoituksissa.

Joukko on saamassa simulaattoriavusteisen palautteen suorituksestaan.

KASI-simulaattoria käytettäessä kunkin taistelijan päälle puetaan laukauksen yhteydessä lähtevän lasersäteen tunnistava prismoilla varustettu liivi ja aseeseen kiinnitetään laserlähetin. Tällä yhdistelmällä laukaus osuu sinne mihin taistelija ampuu. Vastapuolen liivi tunnistaa osuman ja ilmoittaa taistelijan kaatumisen tai haavoittumisen. KASI-järjestelmä sisältää myös panssarintorjunta-aseiden, panssarivaunujen sekä eri jalkaväen aseiden simulaattorit. KASI-järjestelmä mahdollistaa myös koulutuksellisesti tehokkaan palautteen antamisen aina joukon toiminnasta yksittäisen taistelijan toimintaan saakka, sillä tapahtumat tallentuvat järjestelmään ja ne voidaan jälkikäteen käsitellä kouluttajan johdolla.

Virtuaalinen koulutusympäristö harjoittelun tukena.

Virtuaalinen koulutusympäristö (VKY) on Karjalan prikaatissa otettu koulutuskäyttöön vuonna 2017. Virtuaalisessa koulutusympäristössä ei sinällään voida antaa ampumakoulutusta, mutta erilaiset harjoitteet tukevat sen ympäristön hahmottamista, jossa fyysisellä koulutuksella saavutettua ampumataitoa on käytettävä. Aseiden ballistiset ominaisuudet on mallinnettu yksityiskohtaisesti mm. eri materiaalien läpäisykyvyn osalta. Näitä ominaisuuksia ei kyetä mallintamaan esimerkiksi KASI-simulaattorilla, joten virtuaalinen koulutusympäristö mahdollistaa kustannustehokkaalla tavalla aseen vaikutuksen havainnollistamisen eri kohteissa. Merkittävä koulutustuloksiin vaikuttava osatekijä on myös se, kuinka erilaisia koulutusympäristöjä käyttämällä kyetään hyödyntämään erilaiset tavat oppia ja kuinka mielekkäänä koulutettavat kokevat koulutustapojen vaihtelevuuden. Pääasiassa koulutettavat kokevat hyvin toteutetun tavoitteellisen virtuaaliympäristössä tapahtuvan koulutuksen motivoivana ja palkitsevana. Ympäristön mahdollistama palautteen tehokkuus ja välittömyys ovat kiistatta tekijöitä, jotka parantavat koulutustuloksia. Yhteiset, jaetut onnistumiset myös synnyttävät positiivisen kierteen koulutukseen ja tukevat näin uuden oppimista.

Ampumakoulutus perusyksikön näkökulmasta (1. Pioneerikomppania)

Tärkeintä peruskoulutuskauden ampumakoulutuksen näkökulmasta on saada ammunnan perusteet koulutettua kaikille heti palveluksen alussa. Kun riittävät perusteet on luotu, siirrytään ampumaradalle harjoittelemaan. Ensimmäisenä ratapäivänä harjoitellaan vielä perusteita kuten aseen kohdistaminen, mutta samalla ammutaan jo ensimmäiset makuuammunnat. Kaikki aika ampumaradalla tulisi käyttää tehokkaasti jokaisen ampumavaiheen kuivaharjoitteluun ja sitten itse ammuntaan. Myös palautteen antaminen osumien tarkastamisen yhteydessä on tärkeää ja ampumasuorituksen korjaaminen oikeanlaiseksi korostuu. Meillä palautetta ampumaradalla antaa niin henkilökunta kuin varusmiesjohtajat.

Miten ampumakoulutus toteutetaan yksikössänne käytännössä?

Pääpaino ampumakoulutuksessa on ollut peruskoulutuskaudella kun luodaan ampumataidon perustaa. Yleensä jo kolmannesta ratapäivästä lähtien on siirrytty ampumaan kääntyviin tauluihin, koska näiden ammuntojen kautta saavutettu osaaminen on edellytys peruskoulutuskauden taistelu- ja ampumaharjoituksen tilanteenmukaisiin ammuntoihin osallistumiselle. Ampumaradalla suoritettaviin perusammuntoihin pyritään asettamaan kouluttajia mahdollisimman paljon, jotta palaute ja koulutus olisi mahdollisimman henkilökohtaista. Ryhmänjohtajille pidetään ennen peruskoulutuskauden alkua kautta kahden päivän tiivis koulutus ampumakoulutuksesta, jossa heille koulutetaan heidän tehtävänsä ammunnoissa.

Erikois- ja joukkokoulutuskaudella on ollut vain yksittäisiä ylläpitäviä ja tasoa nostavia ampumaratapäiviä jolloin on ammuttu hieman tilanteenmukaisempia ammuntoja. Muuten erikois- ja joukkokoulutuskauden ammunnat ovat taisteluammuntoja, joissa harjaannutetaan yksittäistä ampujaa toimimaan tehokkaasti joukon osana ja johtajaa johtamaan joukkoaan.

Miten simulaattoreita hyödynnetään yksikön ampumakoulutuksessa?

1. Pioneerikomppaniassa otetaan käyttöön Noptel-ampumalaitteet heti asekäsittelyn perusteiden opettelun jälkeen, toisen palvelusviikon aikana. Kerrallaan yksikön simulaattoreilla mahtuu ampumaan noin ryhmän verran koulutettavia, eli laitteet ovat vuorollaan pataljoonan yksiköiden käytössä lähes joka ilta aina peruskoulutuskauden ampumataitotestiin saakka. Harjoittelu tapahtuu yleensä iltaisin varusmiesjohtajien johdolla. Joskus Noptel-ampumalaitteita on käytetty myös päiväkoulutuksessa esimerkiksi yksikön tiloissa tapahtuvan rastikoulutuksen yhteydessä. Laitteet ovat meillä käytössä pääsääntöisesti peruskoulutuskaudella ja niillä saadaan tehostettua yksikön ampumakoulutusta ja helpotettua yksilön suorituskyvyn luomista.

Kaarti päälle!

Joukko-osasto Kouvola, Vekaranjärvi