FI EN

Palautteen saaminen osana johtajana kehittymistä

Maasotakoulu 13.7.2018 13.24 | Julkaistu suomeksi 13.7.2018 klo 13.26
Tiedote
Palautteen saaminen osana johtajana kehittymistä

Kaikki tietävät Full Metal Jacketin aloittavan kohtauksen, jossa R. Lee Emeryn esittämä kersantti pitää yksipuoleisen palautetilaisuuden joukkueensa jäsenille. Usein Internetin erilaisilla keskustelupalstoilla ymmärretään palautteen antaminen puolustusvoimissa vielä nykyäänkin samanlaiseksi. Panssarikoulun toimeenpaneman Panssarireserviupseerikurssin yksi suuri kirjoittamaton päätavoite on tämän harhaluulon kumoaminen.

 

Panssarireserviupseerikurssilla (PSRUK) koulutetaan maavoimien operatiivisten joukkojen joukkueen johtajia.

PSRUK:n tärkein anti on analyyttisen asenteen omaksuminen ja esimerkiksi PSRUK251:llä, jolla oli 77 oppilasta, tehtiin arvioituja johtaja- ja kouluttajasuorituksia yli 500 kappaletta. Tällä panostuksella annetaan oppilaille mahdollisuus jatkaa itsensä kehittämistä PSRUK:n jälkeen.

Ei ihmetekoja

Johtajana kehittyminen ei ole ihmetekoja, vaan pieni pala kerrallaan oman toiminnan kehittämistä, mutta ilman palautetta tätä kehittymistä ei tapahdu. Palautteen kerääminen, käsittely ja kehittymispäätösten teko on pitkälti asennekysymys ja tämä asennekasvatus on PSRUK:n tehtävä.

Joukkueen johtajan kasvutarina alkaa alokaskaudelta, joka käsittää varusmiespalveluksen kahdeksan ensimmäistä viikkoa. Tämän jälkeen parhaiden ja sopivimpien palvelus jatkuu aliupseerikurssilla kahdentoista viikon ajan. Näiden ensimmäisten kahdenkymmenen palvelusviikon jälkeen tehdään vielä kerran valinta ja taas parhaat jatkavat Panssarireserviupseerikurssille, joka kestää 14 viikkoa.

Nousujohteinen palvelus

Palvelusajan on tarkoitus olla nousujohteinen: Alokaskaudella opitaan yksittäisen sotilaan taidot, aliupseerikurssilla ryhmän johtaminen ja reserviupseerikurssilla joukkueen johtaminen. Loppupalvelusaika, noin kolme ja puoli kuukautta, joukkueen johtaja harjaantuu omaan sodan ajan tehtäväänsä harjoituksissa ja kasarmilla oikean sodan ajan joukkueensa kanssa.

Varusmiespalveluksen jälkeen, mahdollisen kriisin aikana operatiivisia joukkoja valmistaudutaan käyttämään koko valtakunnan alueella taisteluiden ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa yleensä hyökkäystehtävää vaikeissa olosuhteissa ja tätä tehtävää varten operatiiviset joukot on varustettu parhaalla materiaalilla.

Valmiutta kohotettaessa rauhan ajan kouluttajajärjestelmä poistuu ammattisotilaiden aloittaessa omassa sodan ajan tehtävässään, joten joukkueen johtaja ottaa täyden johtamis- ja kouluttamisvastuun joukkueestaan heti joukon perustamisesta alkaen.

Kaikki tämä vaatii toimintakykyisen johtajan, joka kykenee paitsi kouluttamaan ja johtamaan joukkuettaan niin myös kehittämään itseään ja alaisiaan. Jotta joukkueen johtaja kykenee tähän, on hänen opittava keräämään palautetta ja käsittelemään se.

Jotta joukkueen johtaja kykenee tähän, on hänen opittava keräämään palautetta ja käsittelemään se.

Puolustusvoimien johtamiskäyttäytymisen viitekehys johtajan käsikirjan mukaan on esitetty alla olevassa kuvassa. Siinä palaute on jaettu sisäiseen palautteeseen ja ulkoiseen palautteeseen. Johtaja saa toiminnastaan ulkopuolelta (alaiset, vertaiset ja esimiehet) palautetta, jonka hän sitten käsittelee sisäisesti. Tämän palautteen sisäisen käsittelyn jälkeen johtajan olisi tarkoitus tehdä henkilökohtainen kehittymispäätös ja tehdä seuraavalla kerralla suoritus paremmin. Palautteen vastaanottaminen, jos siihen ei ole totuttu, ei ole helppoa, vaan palautteen käsittelyn sijaan saattaa tulla torjuntareaktio ja kehittymistä ei tapahdu ja tästä syystä palautteen saamista täytyy harjoitella.

PSRUK:n aikana jokainen oppilas pääsee tekemään kolme itsenäistä valvottua johtamissuoritusta ja yhtä monta koulutussuoritusta. Jokainen koulutussuoritus alkaa oman kouluttajan antamilla ohjeilla. Tämän jälkeen upseerioppilas valmistelee harjoituksen ja tekee harjoitussuunnitelman, jonka palauttaa harjoituksen valvojalle. Tästä suunnitelmasta saadaan henkilökohtainen palaute. Koulutussuoritus pidetään ja välittömästi sen jälkeen käydään noin 15 minuutin palautekeskustelu, jossa oppilaana harjoituksessa olevat pääsevät antamaan palautetta ja harjoituksen pitäjä avaa omia tuntemuksiaan. Lopuksi harjoituksen valvoja vetää yhteen keskeiset asiat, joista on jokaiselle upseerioppilaalle opittavaa.

Lopuksi harjoituksen valvoja vetää yhteen keskeiset asiat, joista on jokaiselle upseerioppilaalle opittavaa.

Muutaman päivän päästä harjoituksen pitäjä ja valvoja käyvät henkilökohtaisen palautekeskustelun, johon mennessä on koulutukseen osallistuneelta ryhmältä kerätty anonyymi kirjallinen palaute. Henkilökohtaisessa palautekeskustelussa käsitellään juuri kyseiselle henkilölle kuuluvat henkilökohtaiset vahvuusalueet ja kehittymiskohteet. Johtamissuorituksissa palautekeskustelut käydään samalla tavalla.

Asiat sanotaan suoraan ja rehellisesti

Panssarimiesten perinteenä on ollut jo vuosia sanoa asioista suoraan, mutta rehellisesti. Palaute on ollut perinteisesti sellaista, että jokaisen suorituksen jälkeen on mahdollista tehdä käytäntöön sidottu yksinkertainen kehittymispäätös. Henkilökohtainen palautekeskustelu saattaa kestää 15 minuuttia tai tunnin riippuen asioista, joista palautteen saaja haluaa keskustella.

Jokainen oppilas pääsee itse pitämiensä suoritusten lisäksi olemaan läsnä jonkun toisen pitämissä noin 25 koulutussuorituksessa ja 25 johtamissuorituksessa ja antamaan näistä palautetta sekä kuulemaan ammattisotilaan antaman palautteen.

Palaute kehittyy ja syvenee

Alkuvaiheessa kurssia oppilaiden palautteessa kyetään erottamaan toisistaan hyvä ja huono suoritus, mutta syvällisemmin miksi suoritus oli hyvä, ei onnistuta löytämään. Jo puolessa välissä kurssia palautteessa on havaittavissa selvää syvenemistä ja loppukurssia kohden ymmärrys oikeanlaisesta palautteesta alkaa olla kohtuullisen hyvin hallussa - löydetään myös syy miksi joku suoritus onnistui.

Esimerkkinä voisi olla vaikka panssarijääkärijoukkueen johtaminen. Joukkue on levittäytynyt ja jalkautunut ja lähtenyt hyökkäämään kohti vihollista. Yksi joukkueen ryhmistä joutuu omaan epäsuoraan tuleen ja ryhmälle tulee tappioita. Joukkueen hyökkäys pysähtyy ja jatkuu vasta pitkän ajan kuluttua. Tänä aikana vihollinen irtautuu ja ammuttaa irtautuessaan pysähtyneen joukkueen päälle epäsuoraa tulta, joka tuo lisää tappioita.

Alkuvaiheessa kurssia upseerioppilaat kykenevät tulkitsemaan, että suoritus oli huono, koska ryhmä joutui omaan epäsuoraan tuleen. Syytä tälle ei oikein osata ilmoittaa, epäillään ryhmän johtajan olleen liian innokas. Myöhemmin kurssilla palautteessa kyetään arvioimaan, että kukaan ei oikeastaan tiennyt oman epäsuorantulen varmuusetäisyyttä. Tästä vielä vähän myöhemmin havaitaan, että joukkueen johtaja yritti kertoa etäisyyden ja pysäyttää ryhmän, mutta oli itse jäänyt liian kauas taakse, jotta keskellä taistelua olisi tieto mennyt jokaiselle sotilaalle.

Loppukurssista palautteessa oppilaat kykenevät jo pureutumaan syyhyn, eli joukkueen johtaja oli yhdessä taistelun vaiheessa jäänyt puhumaan radioonsa paikalleen, unohtanut ympäröivän maailman ja joukon karkaaminen tapahtui nopeasti hänen huomaamattaan. Tästä on helppoa tehdä henkilökohtainen kehittymispäätös, että johtamispaikka on pidettävä taistelussa jatkuvasti, ja jotta siinä onnistutaan, on joukkueen johtajan osattava käyttää johtamisvälineitään sujuvasti myös liikkeen aikana. Jatkossa tämä johtaja pitää tarkkaan huolen omasta paikastaan ja hetken päästä samankaltainen suoritus onnistuu tämän seikan huomioimisen takia huomattavan paljon paremmin.

Esimerkissä mainitun ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen pidettiin palautetilaisuus, jossa mainitut asiat käsiteltiin. Alkuvaiheessa kurssia kouluttaja joutuu tuomaan suurimman osan palautteesta esiin, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä paremmin oppilaat alkavat tulkita omia ja toisten toimintaa ja johtamista ja löytää siitä keskeiset kehittämiskohteet.

Alkuvaiheessa kouluttaja johdattelevilla kysymyksillä etsii oikean tiedon joukosta, loppuvaiheessa joukko oma-aloitteisesti nostaa oikeita asioita keskusteluun. Samalla kyky oppia toisen suorituksesta paranee. PSRUK:n aikana tehtävät kolme omaa johtamissuoritusta eivät ole riittävät oppimisen kannalta, vaan laadukas palautekeskustelu auttaa muidenkin oppimista. Tästä syystä PSRUK:n aikana kaikissa palautekeskusteluissa pyritään keskittymään johtamiseen ja johtajan suoritukseen ja löytämään johtamisen vaikutus joukon toimintaan. Yksittäisen sotilaan taidot on opittu jo aikaisemmin.

Avoin ja analyyttinen henki

Jokainen palautteen vastaanottaja on yksilö. Tästä syystä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa antaa palautetta. Pääsääntöinä kuitenkin pyritään kurssilla opettamaan, että palautteen on oltava käytäntöön sidottua ja yksilöityä. Henkilökohtaisuuksiin ei saa mennä, mutta osa asioista on persoonaan liittyviä. Yhdellä palautteella ei saada kaikkea korjattua, vaan aina on pyrittävä löytämään yhdestä kolmeen keskeisintä kohtaa, jotka käsitellään ja joiden perusteella jokainen voi löytää oman kehittymiskohteensa. Rohkeus antaa palautetta kasvaa kurssin edetessä, kun joukko havaitsee, että tavoitteena ei ole oppilaan mollaaminen vaan syyn löytäminen epäonnistuneeseen tai onnistuneeseen suoritukseen. Palautetilaisuuksissa henki on yleensä loppukurssista hyvinkin avoin ja analyyttinen.

Ihminen oppii onnistumisista

Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu omalla tavallaan negatiivisen ajattelun korostaminen. Kysyttäessä oppilaalta itseltään palautetta, yleensä se alkaa sanoilla "seuraavissa kohdissa epäonnistuin…". Samoin toisen suorituksia arvioidessa ensimmäisenä löydetään aina epäonnistumiset. Palautteen tarkoituksena on huonojen suoritusten parantamisen lisäksi löytää myös henkilökohtaiset vahvuusalueet. Löytämällä niitä kohtia, jotka onnistuvat hyvin, saadaan paitsi parannettua johtajana harjoitelleen itseluottamusta, niin jäämään myös positiivinen muistijälki suorituksesta - ihminen oppii paremmin onnistumisista kuin epäonnistumisista.

Yksi PSRUK:n toimintamalleista on ollut se, että jokainen pyrkii löytämään ainaisten epäonnistumisten lisäksi oman johtamisensa hyvät puolet ja pitämään niistä kiinni tiukasti. Jos joka tilanteessa käsitellään vain epäonnistumisia, niin motivaatio heikkenee ja suorituksen painottuvat epäonnistumisten välttelyyn rohkean yrittämisen sijaan.

Jos joka tilanteessa käsitellään vain epäonnistumisia, niin motivaatio heikkenee ja suorituksen painottuvat epäonnistumisten välttelyyn rohkean yrittämisen sijaan.

Palautetilaisuuksien tarkoitus ei ole vain moittia johtajina siipiään kokeilleita oppilaita, vaan esittää johtamiskäyttäytymisen hyviä ja huonoja seurauksia ja antaa työkaluja johtajana kehittymiseen.

PSRUK:n jälkeen palautteen malli muuttuu. Enää ei joka vedon jälkeen välttämättä kysytä alaisilta palautetta johtajan toiminnasta, vaan nyt johtaja joutuu itse analysoimaan alaistensa toiminnan perusteella oman johtamiskäyttäytymisensä vaikutuksen joukkueen toimintaan: Miksi tuo ryhmä toimi niin kuin se toimi ja miten minun johtamiseni siihen vaikutti.