Urheilukoulun alokkailla kiireinen viikko takana

Kaartin jääkärirykmentti 25.4.2016 18.39
Tiedote

Puolustusvoimien Urheilukoulun talvilajien saapumiserä III/16 aloitti palveluksensa 18.4.2016.

Kainuun prikaatissa palveluksensa aloittivat ampumahiihtäjät, hiihtosuunnistajat ja maastohiihtäjät. Muut saapumiserään III/16 valitut urheilijat aloittivat palveluksena Kaartin jääkärirykmentissä.

Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli varusteiden hakeminen ja sotilaskoulutus alkoi ensimmäisestä aamusta.

- Aika kiirettä on ollut koko ajan ja tekemistä on löytynyt. Aamu kuudelta on herätys ja päivät ovat loppuneet kahdeksan tai yhdeksän aikaan, kertaa turkulainen alokas Sami Tuominen.

Maanantaina alokkaat pääsivät ensimmäisen kerran ampumaan kovilla patruunoilla. Muita koulutusaiheita maanantaina olivat kevyt kertasinko, telamiina ja yksittäisen taistelijan etenemismuodot.

- Hyvin on mennyt, eikä mitään ongelmia ole ollut. Kaikille meille tämä on paras paikka harjoittaa lajia varusmiespalveluksen ohessa. Suurin osa meistä on täällä vuoden verran. Kyllähän näitä kivoja päiviä vielä paljon tulee, ennakoi salibandyä pelaava Tuominen.

Ensimmäisen palvelusviikon kuvia löydät Maavoimien Facebookista.

Suurin osa johtajakoulutukseen

Urheilijoiden kouluttaminen tiedusteluaselajiin on Suomessa jo sodanaikainen perinne. Valmiiksi erinomaisessa fyysisessä kunnossa olevat urheilijat on perusteltua kouluttaa tehtäviin, jotka vaativat poikkeuksellisen hyvää fyysistä suorituskykyä. Tätä tukee myös urheilijoiden fyysisen suorituskyvyn pysyminen korkeana keskimääräistä pidempään varusmiespalveluksen jälkeen. Toiminta tiedustelutehtävässä mahdollisesti pitkiäkin aikoja eristettynä muista omista joukoista asettaa vaatimuksia myös psyykkiselle toimintakyvylle, joka on myös urheilijoiden vahvuuksia.

Urheilukoulun tärkein tehtävä on kouluttaa tiedusteluryhmiä poikkeusolojen tarpeisiin. Palvelusajat määrätään varusmiehille peruskoulutuskauden jälkeen joukkotuotantovelvoitteiden mukaisesti. Noin kolmannes Urheilukoulun varusmiehistä koulutetaan miehistötehtäviin, joko tiedustelumiehiksi tiedusteluryhmiin tai muihin tiedustelukomppanian miehistötehtäviin, kuten taisteluläheteiksi.

Yli puolet Urheilukoulun varusmiehistä koulutetaan aliupseereiksi. Aliupseerikurssilla jokainen urheilija saa koulutuksen johonkin tiedusteluryhmän erikoistumistehtävään. Erikoistumistehtäviä ovat tarkka-ampuja-aliupseerin, tiedustelutulenjohtoaliupseerin, radistialiupseerin ja tiedustelulääkintäaliupseerin tehtävät.

Noin 15 prosenttia Urheilukoulun saapumiserästä saa koulutuksen reserviupseeriksi joukkoyksikön omalla reserviupseerikurssilla. Pääosa vänrikkeinä kotiutuvista urheilijoista sijoitetaan tiedusteluryhmiin ryhmänjohtajan, ryhmän varajohtajan tai tiedustelutulenjohtajan tehtäviin. Lisäksi jokaisesta saapumiserästä muutama urheilija saa joukkueenjohtajan tai tiedustelu-upseerin koulutuksen.

Urheilukoulun varusmiesten koulutustaso arvioidaan samoilla testeillä ja mittareilla kuin muidenkin suomalaisten varusmiesten. Miehistökoulutuksen saavien sotilaiden koulutustason arvioinnin tärkeimpiä mittareita ovat sotilaan perustutkinto ja koulutushaarakoe. Johtajakoulutuksen saavia arvioidaan edellä mainittujen lisäksi aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin kokeilla sekä ryhmätaitokisassa.