Uudenmaan jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Annukka Ylivaara kirjoittaa rykmentin huhtikuun blogissa siitä, mitä erityispiirteitä rakennetun alueen taistelu tuo varusmieskoulutukseen.

- Räjäytetään yksi panos – palaa! kajahtaa Santahaminan ampuma-alueen hyökkäysuralla ja 50 gramman panos räjäyttää reiän oveen. Kaupunkijääkäriryhmän kärkipartio syöksyy oviaukosta sisään ja etsii rakennukseen ryhmittynyttä vihollista. Muutama tarkka laukaus, maalitauluihin kiinnitetyt ilmapallot poksahtavat ja ”vihollinen” on tuhottu. Samanaikaisesti ulkona kumpareella tukipartion konekivääri 7.62 PKM laulaa pakottaen seuraavan rakennuksen kulmalle ryhmittyneen "vihollisen" pysymään matalana. Hetken aikaa tilanne näyttääkin olevan ryhmän hallussa, mutta pian taistelukentältä alkaa kuulua telaketjujen kolinaa.
- Panssarihälytys!
Nyt ryhmälle tulee kiire. Onneksi varustukseen kuuluvat myös kevyet kertasingot, joiden läpäisy riittää ainakin rynnäkkövaunun pysäyttämiseen. Sinko suojassa ampumakuntoon, etäisyyden säätäminen, nopea vilkaisu takavaara-alueelle, varmistus pois, tähtäys ja puristava laukaus.
- Hienoa, täysosuma! kuuluu kannustava palaute ja ryhmän tehtävä voi jatkua kohti tavoitetta. 
Edellä oleva kertomus ei ole pätkä viimeisimmän televisiosarjan kuvauksista, vaan osa Uudenmaan jääkäripataljoonan taisteluammuntaa – ryhmän hyökkäys rakennetulla alueella. Kyse on siis tavanomaisesta varusmieskoulutuksen harjoitteesta, joka tulee eteen vajaan neljän kuukauden palveluksen jälkeen. Eikä tätä ammuntaa suorita vain jääkärikomppaniat, vaan ammunnan pääsevät toteuttamaan sovelletusti myös Esikunta- ja viestikomppanian varusmiehet. Koulutetaanhan pääsääntöisesti jokainen Uudenmaan jääkäripataljoonassa palvelustaan suorittava varusmies taisteluun rakennetulla alueella.  

Rakennetun alueen taistelun erityispiirteet liittyvät nimenomaan taistelutilan moniulotteisuuteen. Taisteluita on valmistauduttava käymään niin maanpinnalla, maanpinnan yläpuolella kuin maan alla, vaihtelevissa valaistusolosuhteissa, vuoden- ja vuorokaudenajasta riippumatta. Joukon on huomioitava vastuualueellaan sekä rakennusten ulkotilat, kattotilat, sisätilat, ilmatilat että maanalaiset tilat eivätkä rakennetut alueet ole yhteismitallisia. Keskusta- ja taajama-alueet, kerrostalo- ja pienalueet tai teollisuusalueet poikkeavat rakennuskannaltaan ja muulta infrastruktuuriltaan huomattavasti toisistaan. 

Rakennukset muodostavat katvealueita niin tulenkäytölle kuin viestiliikenteelle ja erilaisille mittauslaitteille. Toisaalta suora-ammuntatuli voidaan ulottaa jopa parin kilometrin päähän, jos aseet kyetään sijoittamaan edullisesti. Tulenkäyttö, niin oma kuin vihollisen, muovaa taistelutilaa. Joukon tehtävästä riippuen romahtaneet rakenteet voivat samanaikaisesti sekä edistää että hidastaa toimintaa. Väestön mahdollinen läsnäolo, muut viranomaiset ja yhteiskunnan kannalta kriittiset rakenteet on aina huomioitava sotilaallista toimintaa suunniteltaessa.

Rakennetun alueen erityispiirteistä huolimatta pääosa suomalaisesta maastosta on kuitenkin metsää tai peltoa, myös Uudellamaalla. Näin ollen kaupunkijääkäreidenkin koulutukseen sisältyy keskeisesti taistelun harjoittelu metsämaastossa. Toimintaympäristöstä huolimatta nimittäin yleiset taktiset periaatteet - esimerkiksi aktiivisuus, olosuhteiden hyväksikäyttö ja voimien vaikutuksen keskittäminen - pätevät sekä rakennetulla alueella että metsämaastossa.  Tästä syystä Uudenmaan jääkärin voi löytää harjoittelemasta yhtä lailla kantakaupungin kauppakeskuksesta kuin Hälvälän tai Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueilta. ”Enpä olisi heti uskonut, että kaupunkijääkärinä kaivan maaliskuussa lumipoteroa Hälvälässä”, ihmetteli eräs kaartinjääkäri koulutushaarajakson päättävässä taisteluharjoituksessa. Vastasin ihmettelyyn, että kaupunkijääkärin tulee valmistautua yllättäviin tilannekehityksiin. 

 

Blogin kirjoittaja, everstiluutnantti Annukka Ylivaara on toiminut Uudenmaan jääkäripataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä toukokuusta 2022. Sotilasuransa aikana hän on palvelut muun muassa Jääkäriprikaatissa, kriisinhallintatehtävissä ja Pääesikunnassa.