Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut sotilaan ammatista. Jossain vaiheessa ajatus hiipui taka-alalle, kun kilpaurheilu judon parissa vei mennessään. Varusmiespalvelus Puolustusvoimien urheilukoulussa herätti kiinnostuksen kuitenkin uudestaan. Palveluksen loppupuolella totesin, että tämä on mun juttu, ja marssin yksikön päällikön puheille hakemaan lisätietoa sopimussotilaan tehtävästä. Halusin nähdä, millaista on työskennellä Puolustusvoimissa, enkä ole joutunut katumaan päätöstä. Oma tavoitteeni on saada seuraavaksi aliupseerin virka, josta olisi hyvät mahdollisuudet jatkaa eteenpäin. Kadettikoulukin voisi olla tavoitteena.
Sopimussotilaaksi hakeminen oli helppoa. Ilmoitin yksikköni päällikölle mielenkiinnostani sopparin tehtäviä kohtaan. Taisin tokaista: ”Puolustusvoimien hommat kiinnostavat.” Tähän kapteeni vastasi, että tässä tuolissa niitä riittää. Kuitenkin nöyränä kokelaana kohteliaasti kieltäydyin yksikön päällikön tehtävistä. Ehkä joskus myöhemmin voisin siihen istahtaa. Itse hakuprosessi on yksinkertainen. Täytetään työnhakulomake ja toimitetaan se yksikön päällikölle. Edellytyksinä sopparin tehtäviin vaaditaan peruskoulun käyminen ja vähintään aliupseerikoulutuksen suorittaminen varusmiespalveluksen aikana. (Blogin alla on tarkempaa tietoa sopimussotilaaksi hakeutumisesta.)
Oman aselajin hyvä hallinta ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat kullanarvoiset
Sopimussotilaana saa erittäin hyvän läpivalaisun sotilasvirasta. Itse olen esimerkiksi saanut tehdä erilaisia toimisto- ja suunnittelutöitä sekä toimia kouluttajana varusmiehille. Olen nauttinut erityisen paljon kouluttajan hommista, sillä on erittäin palkitsevaa nähdä oman tyylin ja tavan opettaa toimivan ja varusmiesten kehittyvän päivä päivältä. Oman näkemykseni mukaan sopimussotilas on linkki henkilökunnan ja varusmiesten välillä sekä esikuva siitä, mitä Puolustusvoimissa voi tehdä palveluksen jälkeen. Jos yksikin varusmies alkaa pohtia, että voisi hakea soppariksi oman esimerkkini vuoksi, koen onnistuneeni työssäni.
Olen töissä kuin kotonani. Työympäristö on monipuolinen ja antaa haasteita juuri sopivasti. Varusmieskoulutuksella pärjää pitkälle, kunhan ymmärtää sanoa, kun omissa taidoissa on puutteita tai jokin asia ei lähde ihan apteekin hyllyltä. Parhaita päiviä töissä ovat ehdottomasti ne, kun varusmiehet ovat kympillä mukana koulutuksessa, esittävät hyviä kysymyksiä ja saan jakaa omia taitojani sekä kokemuksiani, joista he oppivat. Näissä hommissa jokainen päivä on erilainen ja se on pelkkää plussaa. Tämä työ sopii minulle kuin nenä päähän.
Omat johtamistaitoni ovat kehittyneet roimasti täällä ollessani. On aivan varmaa, että siitä on hyötyä tulevaisuuden työelämää ajatellen. Olen myös saanut huomata, että kykenen lyhyessäkin ajassa koostamaan koulutuksia ja sisäistämään uusia asioita, joita en välttämättä itse ole aiemmin tehnyt. Ykköstavoitteenani on päästä soveltamaan oppimaani jatkossakin Puolustusvoimien palveluksessa, ja näin jalostaa omia taitojani eteenpäin.
Lopuksi muutama vinkki tuleville sopimussotilaille. Ihan ensimmäiseksi: ole oma itsesi. Ei pidä ottaa mitään ihmeellistä roolia. Jokainen pärjää täällä ilman sitä. Oma aselaji kannattaa hallita hyvin, ja jos jotain ei muista tai ei osaa, niin ei hätää, kerro siitä vain rohkeasti. Puhumalla asiat selviävät. Puolustusvoimissa ollaan paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa – sopimussotilaalle hyvät vuorovaikutustaidot ovat kullanarvoiset. Jos vielä muutaman vitsin osaa murjaista niin hyvin menee.
Tietoa sopimussotilaaksi hakeutumisesta:
sopimussotilaita palkataan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa: tammikuun saapumiserälle ja heinäkuun saapumiserälle
hakuaika on periaatteessa jatkuva, mutta käytännössä haku / valinnat tehdään noin 1,5 kk ennen uuden saapumiserän sisään tuloa
sopimussotilaaksi voi hakeutua reserviupseeri- tai aliupseerikoulutuksen saanut kotiutuva tai kotiutunut henkilö, erityistapauksissa palvelukseen voidaan ottaa miehistön erikoiskoulutuksen saanut
ensisijaisesti palkataan omista perusyksiköistä niitä, jotka suunnittelevat sotilasuralle lähtöä
sen jälkeen tarkastellaan muut halukkaat tarvittavan koulutushaaran mukaan
yhteyshenkilönä on oman perusyksikön päällikkö, ulkopuolelta hakeutuvat voivat ottaa yhteyttä rykmentin henkilöstöosastolle
paikkaa tarjotaan ensin 6 kuukaudeksi, jonka jälkeen on mahdollista saada jatkoa toiset 6 kuukautta
peruspalkka on 1718,36 euroa/kk
21-vuotias vänrikki Markus Lambacka on maajoukkuejudoka Rovaniemeltä. Hän on työskennellyt tammikuusta 2021 Kaartin jääkärirykmentissä sopimussotilaana. Varusmiespalveluksen hän suoritti Puolustusvoimien urheilukoulussa Santahaminassa.
