"Metallinen nakutus kaikuu pitkin Marjoniemen terveysaseman käytäviä Kouvolan keskustassa. Ilmeet ovat keskittyneitä ja meteli hurja, kun neljä rauniopelastajaa piikkaa betonista väliseinää auki. Kiire on kova. Tuntia aiemmin 19 henkilöä jäi satimeen terveysaseman sisälle, kun kaasupullo räjähti ja rakennus osittain romahti. Seinät on saatava auki ja lohkareiden takana olevat henkilöt ensihoitoon."
"Puolustusvoimien pelastajat ovat selvittäneet pelastettavien sijaintia muun muassa kuuntelulaitteilla, joilla pystyy erottamaan seinien läpi ihmisten sydämenlyönnit tai jopa perhosen siiveniskut."
Kouvolan käytöstä poistettu terveyskeskus rauniopelastusharjoituskohteena.
Tällainen oli tilanne keskiviikkona 8. maaliskuuta, kun Kymenlaakson pelastuslaitos ja Puolustusvoimat harjoittelijat rauniopelastamista osana Kymi23-paikallispuolustusharjoitusta. Monelle kouvolalaiselle tuttu entinen ja purettavaksi määrätty terveysasema toimi erinomaisesti näyttämönä.
Ukraina toi uhat lähelle
Harjoituksen johtajan, Karjalan prikaatin apulaiskomentajan Petri Ollin mukaan rauniopelastaminen on arkipäivää maailman kriisialueilla. Sen on jokainen voinut viime kuukausina nähdä, kun televisiouutiset ovat välittäneet kuvaa sodan runtelemasta Ukrainasta.
Kuvassa vasemmalla Karjalan prikaatin pelastusupseeri kapteeni Riku Hämäläinen ja oikealla palopäällikkö Asko Rouhiainen.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen palopäällikkö Asko Rouhiainen ja Karjalan prikaatin pelastusupseeri, kapteeni Riku Hämäläinen alkoivat suunnitella rauniopelastamisharjoitusta viime vuonna. Kumpikin miehistä kehuu vuolaasti viranomaisten välistä yhteistyötä.
–Rauniopelastamista tarvitaan normaalioloissa vähän mutta poikkeusoloissa paljon. Nämä ovat erinomaisia harjoituksia.
Rauniopelastusharjoitukseen osallistui noin 35 Kymenlaakson hyvinvointialueen pelastajaa ja ensihoitajaa sekä saman verran Puolustusvoimien väkeä. Tällä kertaa mentiin pelastustoimet edellä. Oikeassa poikkeustilanteessa kohde pitäisi ensin todennäköisesti varmistaa ja suojata Puolustusvoimien ja poliisin voimin.
Paikalla oli myös reserviläisiä, kuten järvenpääläinen korpraali Ville Mattinen, 50. Hän osallistui rauniopelastusharjoitukseen osana Kymenlaakson paikallisjoukkoihin kuuluvaa maakuntakomppaniaa. Paikallispuolustuksessa alueen tuntevilla ja osaavilla reserviläisillä on keskeinen rooli.
–Viime vuosina olen ollut kertaamassa kolmesti. Hyvillä mielin tulin taas.
Paikallisturvallisuus on viranomaisten yhteispeliä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut puheissa läpi Kymi23-harjoituksen. Sen yhtenä teemana on ollut Puolustusvoimien paikallisjoukkojen ja eri viranomaisten välinen yhteistyö.
Viranomaiset ovat harjoitelleet yhdessä ennenkin. Nyt Ukrainan sodan ja koronapandemian yllyttäminä keskustelu yhteistyön tavoista on kuitenkin edennyt ylätasolta käytännön yksityiskohtiin.
Kaakkois-Suomen aluetoimiston päällikön, everstiluutnantti Aki Hotin mukaan viranomaisten yhteistyöllä on keskeinen merkitys mahdollisten poikkeusolojen tilannekuvan luomisessa ja toimivaltuusrajojen pohdinnassa. Viranomaisyhteistyö on siis tärkeä osa kokonaisvaltaista maanpuolustusta.
Kaakkois-Suomen aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Aki Hotti.
Miten Kaakkois-Suomen tienhoito järjestettäisiin, jos iso joukko tienpidon aliurakoitsijoista käskettäisiin poikkeusoloissa reservistä Puolustusvoimien palvelukseen? Milloin Puolustusvoimilla olisi valtuus tyhjentää vaikkapa koulurakennus, jos sitä tarvittaisiin joukkojen käyttöön?
Tällaisia kysymyksiä viranomaiset kuten Kouvolan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ely -keskus ovat pohtineet ja ratkoneet Puolustusvoimien kanssa.
Oikeusvaltiossa kaikki perustuu lainsäädäntöön
Harjoitusviikon kuluessa on käynyt selväksi, että viranomaisten yhteistoiminta poikkeusoloissa vaatii Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa mielettömän määrän suunnittelua. Kansalaisten arkeen vaikuttavat päätökset on perusteltava ja kaikessa on nojattava lainsäädäntöön. Esimerkiksi koulurakennuksen valjastaminen Puolustusvoimien käyttöön tulisi kyseeseen vain äärimmäisessä tilanteessa, koska opetus on turvattava kaikissa oloissa. Sen sanoo laki.
Viranomaisten on kyettävä jakamaan keskenään myös salaista tietoa ilman, että tietoturvallisuus vaarantuu. Yksinkertaiselta kuulostava tietojen vaihto muuttuu hetkessä monimutkaisemmaksi, kun jokainen yhteydenpito on salattava. Työmäärä tämän kaiken yhteensovittamisessa on suuri, mutta harjoitusviikon (5.3–10.3) perusteella Kouvolan viranomaisilla on tehtäviin hyvät valmiudet.
Kymenlaaksossa luonteva turvallisuuskulttuuri
Etelä-Suomen aluehallintoviraston projektipäällikkö Markku Hutka vastaa valtakunnallisesta valmiusharjoitusten kehittämisprojektista. Hänen mukaansa Kymenlaaksossa on ollut jo vuosikausia innokas ja kannustava kulttuuri yhteisharjoitteluun.
Kuvassa vasemmalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston projektipäällikkö Markku Hutka ja pelastusylitarkastaja Kristiina Kapulainen Karjalan prikaatin reserviläisyhteistoimintaryhmän kanssa.
–Ukrainan sodan myötä kaikki viranomaiset haluavat entistä enemmän omia edustajiaan yhteistyöelimiin. Yhteistoiminnasta on tullut entistä tärkeämpää, hän sanoo.
Paikallista turvallisuutta uudella verkkosivustolla
Paikallispuolustusharjoitusviikkojen myötä Suomessa lanseerattiin käyttöön uusi ja kiinnostava paikallisviranomaisten tiedotteita kootusti keräävä ja julkaiseva verkkosivusto Paikallisturvallisuus.fi. Sen avulla paikallista viranomaistyötä tai turvallisuuspolitiikkaa harrastavat henkilöt voivat helposti seurata, mitä tällä sektorilla eri puolella Suomea tapahtuu. Kanavaa voi seurata myös pikaviestipalvelu Twitterillä tunnisteella @PAIKTURV.
Karjalan prikaatin reservin tiedottajat raportoivat kertausharjoituksessaan viranomaisharjoitustilanteesta Kymi 23 -paikallispuolustusharjoituksessa Kouvolan seudulla 5.-10.3.2023.
