"Jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa."

Pave Maijasen otsikon mukaisessa laulussa on osuva viesti, joka kuvaa hyvin kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön tarkoitusta ja sisältöä. Erityisesti tämä koskee Suomen ja Ruotsin välistä kehittyvää sotilaallista yhteistyötä, jolla on pitkät perinteet. Poliittinen ohjaus Suomi–Ruotsi-yhteistyölle on kirjallisessa muodossa viimeisimmässä puolustusselonteossa; "Kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita".

Ilma- ja merivoimilla on hienohko etumatka sotilaallisessa yhteistyössä Ruotsin kanssa. Maavoimat on ajamassa etumatkaa kiinni hyvää vauhtia. Yhteistyö kattaa koko maavoimallisen repertuaarin ja painottuu käytännön yhteistyöhön joukkojen kesken. Molemmat osapuolet, Suomi ja Ruotsi, pitävät luonnollisesti huolta kansallisesta puolustuksesta, molemmat omista lähtökohdistaan. Yhteistyön, joka tarvittaessa konkretisoituu tueksi toiselle osapuolelle, tarkoituksena on antaa lisäarvoa omille kansallisille ponnisteluille. Vastavuoroinen maavoimien harjoittelu lisää molempien maiden edellytyksiä antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua, jos sitä tarvitaan ja pyydetään.

Ruotsalaiset maavoimajoukot ovat harjoitelleet Suomessa lukuisia kertoja viime vuosina, etupäässä Pohjois-Suomessa. Suomalaiset ovat järjestäneet harjoituksia Kvarnissa Ruotsissa asutuskeskustaisteluympäristössä jo pariinkin otteeseen. Kokemukset ovat yksinomaan hyviä. Tänä syksynä osallistumme maavoimajoukolla Ruotsin kansallisen puolustuksen harjoitukseen Gotlannissa. Mitä sitten hyödymme osallistumalla harjoitteluun Gotlannin puolustuksesta? Edelleen laulun sanoihin viitaten, jos apua itse haluaa, on sitä myös kyettävä antamaan. Tähän velvoittaa myös Puolustusvoimien uusi tehtävä avunannosta.

Maavoimat katsoo yhteistyökuvioita käytännönläheisesti. Harjoittelu lisää osallistuvien joukkojen suorituskykyä ja motivaatiota sekä antaa ulkopuolisille hyvän kuvan asevelvollisuusarmeijamme suorituskyvystä. Se on siis osa ennaltaehkäisykykyä. Varusmiehemme ja reserviläisemme toimivat täysin yhdenvertaisesti ruotsalaisten ammattisotilaiden kanssa – osoitus sekin yleisen asevelvollisuuden toimivuudesta.

Yhteistyö ei perustu sopimuksiin ja niiden sitoumuksiin. Hyvät ystävät eivät välttämättä sellaisia edes tarvitse. Yhteinen arvopohja, historiallinen tausta ja puolustusratkaisujemme samankaltaisuus antavat luontevan pohjan jatkaa yhteistyön syventämistä. Ruotsalainen panssarivaunu Suomen maan kamaralla tai suomalainen vaunu Ruotsissa ovat käytännön esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä, joka ei ole suunnattu ketään vastaan. Yhteistyö antaa molempien maiden puolustukselle merkittävän lisäarvon poistamatta kuitenkaan otsikon mukaista välttämättömyyttä pitää huolta kansallisesta uskottavasta puolustuksesta. Ja on hyvä muistaa, että tyhjää saa pyytämättäkin ja sitä emme tietenkään tahdo.

 

Maavoimien komentajan terveiset Aurora 17 -harjoituksesta: