Suorituskykyä rakennetaan yhdessä

Entistä suurempi osa yhteiskunnan kriittisistä voimavaroista ja maapuolustukseen liittyvistä tukitoiminnoista on tulevaisuudessa yksityisen sektorin omistuksessa ja vastuulla.

Selkeä työnjako jo normaalioloissa luo edellytykset toimivalle yhteistyölle myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyötä kaikkien maapuolustukseen liittyvien toimijoiden kesken. Huoltovarmuuden kannalta keskeistä on varmistaa osaaminen, puolustusmateriaalin saatavuus sekä materiaalin huolto-, ylläpito- ja korjaustoiminta kaikissa olosuhteissa.

Kumppanuudella valmiutta 2030-luvulle – Millog Oy

Kumppanien käyttö Maavoimien tukitehtävissä mahdollistaa tukeutumisjärjestelmän nopean laajentamisen ja siten nopean reagointikyvyn mahdollisen sotilaallisen kriisin kehittyessä. Valmius on huomioitava kumppanien jokapäiväisessä toiminnassa, jotta myös kumppanit kykenevät vastaamaan joustavasti uhkan muutoksiin tarkoituksenmukaisesti tilanteen niin vaatiessa.

Puolustusvoimien strategisista kumppaneista Millog Oy vastaa Maavoimien kaluston kunnossapidosta ja kunnossapidon suunnittelusta sekä normaali- että poikkeusoloissa. Kaluston koulutuskäyttö, varastointi ja kunnossapito suunnitellaan ja toteutetaan Maavoimien antamien käyttövarmuusvaatimusten mukaisesti. Poikkeusoloissa Millog Oy tukee kenttähuollon joukkoja kunnossapito- ja varaosapalveluilla. Lisäksi yhtiö vastaa oman teollisen alihankkijaverkon johtamisesta myös poikkeusoloissa.

Poikkeusolojoen toimintaan varautuminen edellyttää kumppaneilta osallistumista poikkeusolojen toiminnan suunnitteluun ja oman poikkeusolojen organisaationsa rakentamista. Kumppanit vastaavat oman henkilöstönsä kouluttamisesta ja osallistuvat osaltaan Maavoimien joukkojen koulutukseen ja harjoitteluun.

Lisäksi Millog Oy:n vastuu kattaa poikkeusoloissa tarvittavien suomalaisten kunnossapidon toimijoiden tunnistamisen sekä heiltä tarvittavien tuotantovarausten määrittämisen. Millog Oy:n alihankkijoita koulutetaan kertausharjoituksissa poikkeusolojen tehtäviin. Ulkomaiset järjestelmätoimittajat on sidottu mahdollisuuksien mukaan varmentamaan järjestelmien suorituskykyä huoltosopimuksilla sekä tarvittaessa valtioiden välisillä sopimuksilla.

Millog Oy:n henkilöstöstä osa on sijoitettu kenttähuollon tehtäviin sekä kunnossapidon asiantuntijatehtäviin. Muu yhtiön henkilöstö on kokonaisuudessaan varattu Millog Oy:n omaan kunnossapitotyöhön. Yhtiön osaajia koulutetaan jatkuvasti, jotta he kykenevät osallistumaan Puolustusvoimien valmiussuunnitteluun.

Osaamisen huoltovarmuus 2030-luvulla – INSTA Group

Maavoimien kriittisiä suorituskykyalueita ovat johtaminen ja verkostotoiminta, tiedustelu, valvonta ja maalittamistuki, vaikuttaminen sekä suoja. Poikkeusoloissa ei voida täysin luottaa siihen, että kriittinen osaaminen olisi riittävän nopeasti saatavilla maamme rajojen ulkopuolelta. Tämän vuoksi tulisi varmistua siitä, että kriittisten teknologioiden osaaminen ja elinjakson hallinta säilyvät kotimaassa.

Tulevaisuudessa järjestelmät ovat teknisesti nykyistä monipuolisempia, monimutkaisempia ja verkottuneempia. Suurimmat suorituskyvylliset hyödyt saadaan, kun eri aselajien järjestelmiä pystytään käyttämään verkottuneena kokonaisuutena. Uusien järjestelmien tuottamien suorituskykyjen tehokas käyttö edellyttää niiden integrointia olemassa oleviin järjestelmiin. Teknisesti tietoliikenne- ja ohjelmistotekniikan sekä kansainvälisten standardien osaaminen tulee yhä tärkeämmäksi perinteisen huoltotoiminnan rinnalle. Onnistunut järjestelmäintegraatio edellyttää teknologiaosaamisen lisäksi Maavoimien toimintatapojen ja taistelutavan ymmärtämistä.

Järjestelmien pitkät elinkaaret tuovat oman haasteensa osaamisen hallintaan. Järjestelmät voivat olla käytössä jopa kymmeniä vuosia. Tästä johtuen joitain huoltovarmuuskriittisiä osaamisalueita, kuten esimerkiksi tiettyjä ohjelmointikieliä ylläpidetään vain Puolustusvoimien tarpeisiin. Toisaalta uusia teknologioita otetaan käyttöön ja niiden lukumäärä kasvaa tulevaisuudessa aiempaa nopeammin. Ylläpitoresurssien optimointi edellyttää aktiivista tiedonvaihtoa Maavoimien ja kumppanien välillä.

Digitalisaation edetessä suurin osa laitteista sisältää erilaisia sensoreita. Pääkäyttötarkoituksen lisäksi niillä on rooli tilannekuvan tuottajana. Kokonaissuorituskyvyn vahvistamiseksi ja informaatioylivoiman saavuttamiseksi eri järjestelmien ja organisaatioiden tuottamaa tietoa on voitava yhdistää valtakunnalliseen tilannekuvaan. Nykyisten johtamisjärjestelmien ja niissä olevan informaation rajat hämärtyvät tulevaisuudessa. Tällainen järjestelmien yhteenliittymä tulee olemaan monimutkainen, ja näin ollen sen huoltovarmuus on turvattava ja integrointi on suunniteltava keskitetysti. Tietoturva, tietosuoja ja yksityisyyden suoja edellyttävät tarkoin hallittuja huoltovarmuuteen liittyviä toimenpiteitä sekä tarvittavien varajärjestelmien ylläpitoa.

Uusista teknologioista erityisesti koneoppiminen ja erilaiset keinoälyteknologiat yleistyvät ohjelmistoissa ja järjestelmissä. Huoltovarmuuden kannalta tämä saattaa olla haasteellista kahdesta seikasta johtuen. Koneoppimisen äly sijaitsee yleensä sellaisessa matemaattisessa rakennelmassa, josta ei ulkoapäin tarkastelemalla voi päätellä mitä se tekee. Lisäksi koneoppimisratkaisut ovat riippuvaisia ympäristöstä, jossa niitä käytetään ja datasta, joilla ne on opetettu. Tulevaisuudessa on varmistettava riittävä huolto- ja muuttamiskyky näille järjestelmille, mikäli paikalliset olosuhteet muuttuvat.

Osaamisen huoltovarmuutta ei voida jättää markkinoiden varaan, vaan sen keskeisistä toimijoista on varmistuttava etukäteen. Mikäli osaaminen hajautuu liian laajalle, on riittävien osaamiskeskittymien ylläpitäminen kallista. 2030-luvulle siirryttäessä huoltovarmuuden järjestelmäintegraattoriroolit ovat todennäköisesti muodostuneet tärkeiden järjestelmäkokonaisuuksien ympärille samaan tapaan kuin Millogille ulkoistettu huolto ja logistiikan toiminnot. Näiltä organisaatioilta vaaditaan erityistä sitoutumista Maavoimien toimintaan ja tavoitteisiin.

Yritykset yhdessä muodostavat ekosysteemin, jossa eri yrityksillä on omat roolinsa. Toiset varmistavat huoltovarmuutta, järjestelmien suorituskykyä ja kokonaisjärjestelmän integroituvuutta ja toiset taas tuovat erikoisosaamista tai edustavat uusinta teknologiaa. Osaamisen huoltovarmuusketjussa toimivan yrityksen tärkein tehtävä on tukea Maavoimia suorituskykyjen jatkuvuuden turvaajana ja auttaa uusien teknologiaratkaisujen mahdollistajana tehokkaasti ja luotettavasti.

Yhdessä kohti 2030-lukua

Kehittyvän kumppanuuden edellytyksenä on, että kaikilla toimijoilla on yhteinen ymmärrys tavoitteista ja toiminnan kehittämisestä. Kumppanien osallistuttaminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä valmiussuunnitteluun antaa perusteet ymmärtää 2030-luvun taistelukenttää ja kehittää omia valmiuksiaan osana kokonaismaanpuolustusta. Riittävän kriittisen teknologiaosaamisen ylläpitäminen kansallisesti tukee maapuolustuksen rakenteiden kehittämistä. Suorituskykyä rakennetaan yhdessä ja on muistettava, että suorituskykyisillä Maavoimilla on tukenaan suorituskykyiset kumppanit.