”Vain harjoittelemalla voi kehittyä”

Maavoimien joukoista koottu noin 1 500 sotilaan taisteluosasto harjoittelee toimintaa osana ruotsalaista prikaatia Ruotsin maavoimien järjestämässä Northern Wind 2019 -harjoituksessa Norrbottenissa Pohjois-Ruotsissa. Yhdessä harjoittelemalla lisäämme suomalaisten ja ruotsalaisten joukkojen yhteistoimintakykyä, saamme valmiuksia kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen sekä kehitämme kansainvälisten harjoitusten suunnittelu- ja valmisteluprosessia.

Northern Wind 2019 -harjoitus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden suuren kotimaisen joukon kouluttamiselle varsin kustannustehokkaasti. Erittäin hyvää oppia saadaan myös suurten joukkojen siirtoihin ja liikuttamiseen, haasteita ja kitkaa on huomattavasti enemmän kuin pienemmissä harjoituksissa.

– Kaikissa asioissa täytyy huomioida luonnonvoimien ja joukkojen määrän tuottamat haasteet. Harjoitusalueelle on satanut merkittävästi lunta, mikä on haaste erityisesti eteläisestä Suomesta tulleille joukoillemme. Kokonaisuutena lumen määrä vaikuttaa kaikkien joukkojen toimintaan. Joukoillamme on kuitenkin monipuoliset varusteet ja erinomainen kyky liikkua hankalissakin olosuhteissa ja pystymme tekemään itsellemme tarvittavat taisteluasemat lumesta huolimatta, toteaa everstiluutnantti Ville Valkeinen.

Suurin osa suomalaisen taisteluosaston joukoista on aloittanut varusmiespalveluksen vasta tammikuussa 2019. Harjoitukseen osallistuminen on huomioitu joukkojen koulutuksessa jo peruskoulutuskaudesta alkaen. Valmiusyksikköjen suorituskyky on jo nyt käsketyn mukainen, ja joukolta edellytetään täysin taistelukykyistä toimintaa.

– Kansallinen koulutusjärjestelmä on kyennyt keskittymään oleelliseen, mutta joukkojen suorituskyky on ihan uudella tasolla touko-kesäkuun vaihteessa ja joukot ovat valmiita vasta siirtyessään reserviin, kertoo everstiluutnantti Ville Valkeinen ja lisää, että harjoittelun ja muita joukoilta oppimisen lisäksi voimme tässä harjoituksessa näyttää kansainvälisille kumppaneille ja myös ulospäin Maavoimien joukkojen suorituskykyä ja osaamista.

Harjoituksen tulosten todentamisessa on käytössä simulaattorijärjestelmä, josta saadaan palautetta taistelujen onnistumisesta. Järjestelmä mahdollistaa palautteet esimerkiksi yksittäisistä tulitaisteluista ja joukkojen suuntaamisesta taisteluun kaikilla tasoilla, yksittäisestä taistelijasta aina ylempiin johtoportaisiin asti.

– Taisteluosastomme on koottu nopeasti usean joukko-osaston sotilaista. Harjoittelemalla yhdessä saamme tärkeää kokemusta nopeasti koottujen ja erilaisia suorituskykyjä omaavien joukkojen toiminnan yhteensovittamisesta ja harjaannumme eri suorituskykyjen optimaalisessa käytössä osana taisteluosastoa. Samalla tunnistamme omia kehittämisalueitamme tälläkin saralla, kuvaa everstiluutnantti Valkeinen.

Harjoituksen kansainvälisyys tarjoaa kokemusta suuren suomalaisjoukon yhteistoiminnasta muiden kansallisuuksien kanssa. Suomalainen taisteluosasto harjoittelee osana ruotsalaista prikaatia, ja kaikki tehtävät tulevat taisteluosastolle ruotsalaiselta prikaatin komentajalta. Tehtävässä onnistuminen edellyttää molemminpuolista ymmärrystä siitä, kuinka toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan sekä minkälaisia suorituskykyjä "taistelijaparilla" on omassa joukossaan.

– Harjoituksen tässä vaiheessa voin jo todeta, että yhteistyö ruotsalaisen prikaatin komentajan kanssa on ollut erittäin toimivaa. Viime syksynä toteutetut suunnittelutilaisuudet antoivat hyvän käsityksen molemmille osapuolille toistemme tavoista suunnitella operaatioita. Harjoituksen taisteluvaiheen käynnistyessä saamme lisää kokemuksia myös tavoista johtaa joukkoja ja reagoida nopeisiin tilanteisiin. Tehty suunnitelma ei kuitenkaan toteudu sellaisena vaan vastustajan toimiin joudutaan reagoimaan ja yllätyksiin tulee varautua, toteaa everstiluutnantti Valkeinen.

Isommassa kuvassa harjoitus kehittää Suomen ja Ruotsin maavoimien kykyä toimia yhteistyössä sekä lisää molemminpuolista osaamista. Joukko-osastojen kannalta harjoitus antaa merkittävän mahdollisuuden kehittää joukkojen kansallista suorituskykyä ja tuottaa reserviin entistä parempia joukkoja. Harjoituksessa saatuja oppeja voidaan käyttää myös myöhempien saapumiserien koulutuksessa.

– Parhaimmat ja samalla kivuliaimmat opit tulevat harjoituksen aikana tapahtuneista epäonnistumisista. Opimme, mitä toimintatapoja tulee välttää tulevaisuudessa. Vain harjoittelemalla voi kehittyä ja tuottaa suorituskykyisempiä joukkoja, toteaa everstiluutnantti Valkeinen.