Jääkäriprikaatin sotilaspalokunta – omatoimista varautumista ja valmiutta

Sotilaspalokunnat varautuvat puolustusvoimien pelastustoimintaan erilaisissa onnettomuustilanteissa ja ovat valmiina antamaan virka-apua muille viranomaisille. 

Pelastuslaki edellyttää eri toimijoilta omatoimista varautumista mahdollisten toimintaan liittyvien riskien realisoituessa. Puolustusvoimissa on varauduttu onnettomuuksiin omilla pelastusorganisaatioilla ja sotilaspalokunnilla. Puolustusvoimien pelastustoimen tavoitteena on suojata puolustusvoimien henkilöstöä, omaisuutta ja tietoaineistoa erilaisilta onnettomuuksilta sekä edesauttaa nopeaa toimintakyvyn palauttamista.

Jääkäriprikaatin sotilaspalokunnan henkilöstö on Jääkäriprikaatin palkattua henkilökuntaa ja sotilaspalokunta toimii Sodankylässä ja Rovaniemellä. Sotilaspalokunnan koulutuksessa noudatetaan Pelastusopiston hyväksymää opetussuunnitelmaa ja koulutus on yhtenevä sopimuspalokuntien kanssa. 

– Sotilaspalokuntien kalusto on ajanmukaista ja erittäin suorituskykyistä varauduttaessa erilaisiin onnettomuuksiin, esimerkiksi tulipaloihin, liikenneonnettomuuksiin tai vaarallisen aineen onnettomuuksiin. Suorituskyvyllä kyetään vastaamaan myös erilaisiin henkilöonnettomuuksiin, sillä sotilaspalokunnalla on myös ensiapu- ja ensivastesuorituskykyä, kertoo pelastusmestari, ylivääpeli Toni Huhtamella.

Lapin maakunnan alueella, jossa kaikkien viranomaisten resurssit ovat hyvin rajallisia, on kaikilla tasoilla toimivalla viranomaisyhteistoiminnalla hyvin suuri merkitys. 

– Kyseessä ei ole sinänsä mikään uusi asia, vaan käytännön, eli ns. "kenttätason" yhteistoimintaa on toteutettu jo useiden vuosien ajan. Sotilaspalokunnan yhteistoiminta Lapin pelastuslaitoksen sekä Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon kanssa on hioutunut erittäin toimivaksi, joka heijastuu muun muassa tämän viikon harjoitusten valmistelutyöskentelyyn. Henkilöiden välinen sujuva yhteistoiminta mahdollistaa asioiden sopimiset suoraan nopeillakin aikatauluilla, eikä kaikissa asioissa tarvitse odotella erillisiä valmistelutilaisuuksia, toteaa ylivääpeli Huhtamella.

Paikallispuolustusharjoituksissa harjoiteltava viranomaisyhteistoiminta on erittäin suuressa roolissa, vaikka sotilaspalokuntien toiminnan pääpaino on luonnollisesti puolustusvoimien omassa toiminnassa.

– Tämän viikon harjoituksessa harjoittelemme erilaisia onnettomuustilanteita lentokenttä- ja suurteollisuusympäristössä. Harjoituksissa on mukana myös siviilitoimijoiden omia pelastusryhmiä, joiden rooli mahdollisten onnettomuuksien ensitoimenpiteissä on merkittävä. Näiden toimijoiden kanssa toteutettavat yhteisharjoitukset antavat sotilaspalokunnille ja pelastuslaitoksille erittäin paljon näkemystä mm. suurteollisuuden toimintaympäristöihin, joihin muuten ei välttämättä olisi päässyt tutustumaan, kertoo ylivääpeli Huhtamella. 

– Lisäksi tärkeässä roolissa on myös toinen toisiltamme oppiminen ja tiedon sekä hyvien toimintamallien jakaminen. Tämä näkyy konkreettisesti harjoitusten yhteydessä kouluttajavaihtona eli erilaisissa harjoitustilanteissa kouluttajina käytetään pelastuslaitoksen ja siviilitoimijoiden asiantuntijoita, toteaa Pohjoinen 1/2022 -paikallispuolustusharjoituksen johtaja, eversti Jukka Kotilehto.

Viranomaisten ja muiden siviilitoimijoiden yhteistoimintaharjoittelun lisäksi viikon aikana tullaan harjoittelemaan toimintaa erilaisissa onnettomuustilanteissa myös sotilaspalokunnan sisäisissä koulutustilaisuuksissa. Näihin harjoituksiin kuuluu mm. suojelutoiminta, tieliikennepelastaminen, ensiapu ja savusukellus.

Pohjoinen 1/2022 –paikallispuolustusharjoituksessa harjoitellaan yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautumista