Keskusteluja taktiikasta -webinaarisarja päättyi, kirja ilmestyy myöhemmin
Maavoimien tutkimuskeskus päätti Puolustusvoimien sisäisen Keskusteluja taktiikasta -webinaarisarjan aiheeseen "Autonomian taktiikkaa" syyskuussa. Viimeisen alustuksen, jonka aiheena olivat autonomiset asejärjestelmät ja niiden taktiikka, piti erikoistutkija Tatu Tahkokallio Maavoimien tutkimuskeskuksesta.
- Autonomiaan liittyviä ajankohtaisia teemoja ovat muun muassa autonomisten piirteiden "hiipiminen" eri asejärjestelmiin, näiden sotilaalliset soveltamiskohteet sekä erityisesti tappavien autonomisten asejärjestelmien (Lethal Autonomous Weapon Systems, LAWS) kehittämistä ja soveltamista sääntelevän kansainvälisen lainsäädännön puute, erikoistutkija Tatu Tahkokallio Maavoimien tutkimuskeskuksesta kertoo.
- Viimeisen kahden vuoden aikana julkisuuteen tulleet uutiset autonomisten asejärjestelmien käytöstä kansainvälisissä konflikteissa ovat viimeistään avanneet sekä suuren yleisön että sotilaiden silmät, hän sanoo.
Tatu Tahkokallion mukaan trendi toimii Maavoimille vahvana perusteena osaamisen kartuttamiselle sekä uusille tutkimuksille.
- Niillä kartoitetaan autonomisiin asejärjestelmiin liittyviä uhkakuvia sekä luodaan tietopohjaa puolustuksellisten suorituskykyjen kehittämiselle. Maavoimien tutkimuskeskus soveltavan operaatiotaidon ja taktiikan erityisosaajana haastaa Maavoimien aselajeja tarkastelemaan omaa tulevaisuuttaan säännöllisin väliajoin.
Maavoimien tutkimuskeskuksen johtajan, everstiluutnantti Jukka Saarelan mukaan viime vuosina on kiihtyvällä tahdilla saatu lukea uutisia maailmalta, joissa entistä autonomisempia asejärjestelmiä on käytetty sotilasoperaatiossa.
- Yksi tällainen esimerkki on puolustusselonteossakin mainittu Armenian ja Azerbaidžanin välinen konflikti. Asejärjestelmissä on ollut autonomisia piirteitä jo vuosia, esimerkiksi ilma- ja meritorjuntaohjuksissa loppuhakeutuminen tapahtuu useissa järjestelmissä automaattisesti. Autonomisen hakeutumisen etuja ovat mm. nopeus ihmisohjaukseen verrattuna, Saarela sanoo.
Yksi sodankäynnin muutoksen megatrendeistä on autonomian lisääntyminen hyvin erilaisissa järjestelmissä.
- Ja puhuttaessa autonomiasta kääntyy katseet hyvin usein myös tekoälyyn, minkä hyödyntäminen on korkeampiasteisten autonomisten järjestelmien edellytys, Saarela toteaa.
Autonomisia järjestelmiä käytetään jo maailman sotanäyttämöillä mm. tiedusteluun, valvontaan ja maalittamiseen sekä myös tappavan voiman käyttämiseen.
- Tilannetta hankaloittaa autonomisia asejärjestelmiä koskevan sopimuspohjan puuttuminen. Näitä sopimuksia on yritetty saada aikaan jo vuosia, mm. Yhdistyneiden kansakuntien kautta. Osittain tästä syystä on useita maita ottanut jo nyt tappavaa voimaa käyttäviä asejärjestelmiä operatiiviseen käyttöön, Saarela sanoo.
Puolustusselonteko linjaa, että Puolustusvoimien tulee seurata teknologian kehitystä ja käyttöä. Maapuolustuksesta vastaa Maavoimat ja luontevasti Maavoimien tutkimuskeskus onkin yksi toimija autonomisten asejärjestelmien tutkimusrintamalla. Maavoimien tutkimuskeskus tutkii autonomisia asejärjestelmiä uhkan ja mahdollisuuksien kautta. Tutkimustyö tapahtuu yhteistoiminnassa muiden Puolustusvoimien tutkimuslaitosten (ja vastaavien) kanssa.
- Toivottavasti saataisiin pian yleisesti hyväksytty sopimus selkeyttämään autonomisten asejärjestelmien kehittämistä ja käyttöä, näin kyettäisiin myös tutkimusta suunnittelemaan pitkän aikavälin tueksi, everstiluutnantti Saarela pohtii.
Ote uudesta puolustusselonteosta:
"Teknologinen kehitys erityisesti digitalisaation, tekoälyn, koneautonomian, sensoriteknologioiden sekä uusien operatiivisten toimintaympäristöjen osalta vaikuttaa ratkaisevasti sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. Autonomiset ja osittain autonomiset järjestelmät sotilaallisen suorituskyvyn osana lisääntyvät, mikä korostaa ihmisen ja koneen välistä yhteistoimintaa. Uuden teknologian mahdollisuudet on kyettävä hyödyntämään, mutta samalla on otettava huomioon niihin liittyvät eettiset haasteet ja juridiset rajoitteet, ja voitava vastata niiden mukanaan tuomiin uhkiin." Lähde: Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021, linkki 9.9.2021 julkaistuun Valtioneuvoston puolustusselontekoon, 61 sivua:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_8+2021.pdf)
Kirja Keskusteluja taktiikasta ilmestyy vuonna 2022
Maasotakoulu julkaisee Keskusteluja taktiikasta -seminaarisarjassa käydyt keskustelut vuoden 2022 alussa toimitettuna ja julkisesti saataville tulevana teoksena.
Webinaarisarja alkoi tammikuussa 2021 ja se kokosi Puolustusvoimien henkilökuntaa sekä sotilaita keskustelemaan eri teemoista kerran-kaksi kuukaudessa. Aiheita webinaarisarjassa olivat, ja tulevassa kirjassa ovat:
• Operaatiotaito, taktiikka ja taistelutekniikka - suomalaista sotataitoa etsimässä
• Yleinen taktiikka - millaista on taktiikka 2030-luvulla
• Ilmatorjuntataktiikka - tappioita tuottamassa
• Tykistötaktiikka - tulella taistelua ja tuhovoimaa
• Pioneeritaktiikka - ylimenoista älymiinoihin
• Viestitaktiikka - johtamisen tukena
• Huoltotaktiikka - kenttähuollosta logistiikkaan
• Informaatiotaktiikka - taktiikkaa tiedolla
• Taktiikkaa tietoverkoissa
• Tiedustelu - tiedon määrän ja laadun haasteet
• Autonomian taktiikkaa
