Kouluttajalla on keskeinen rooli varusmiesten motivaation rakentamisessa

Miten koulutuskulttuuri vaikuttaa varusmiesten sisäiseen motivaatioon? Tätä kysymystä pohtii kapteeni Vesa Lassila pro gradu -tutkielmassaan.

Kapteeni Vesa Lassilan mukaan yksilön kykyjä ja autonomiaa tukeva koulutuskulttuuri antaa hyvät eväät varusmiehen motivaation säilymiseen ja kehittymiseen myös jatkossa. Kapteeni Lassila selvitti pro gradussaan, miten varusmiesten sisäiseen motivaatioon ja sen muodostumiseen voidaan vaikuttaa Puolustusvoimien koulutuskulttuurissa. Tutkimus toteutettiin Reserviupseerikoulussa vuosina 2018–2019, ja siihen osallistui reserviupseerioppilaita sekä heidän kouluttajiaan. Upseerioppilaat vastasivat kyselyyn kurssin alussa ja lopussa.

Kolmea eri motivaatiota

Tutkimus perustui Decin & Ryanin itseohjautuvuusteoriaan (Self-Determination Theory, SDT), jonka mukaan motivaatio jaetaan

1) sisäiseen motivaatioon,

2) ulkoiseen motivaatioon ja

3) epämotivaatioon.

Sisäinen motivaatio on spontaania, vapaaehtoista ja luontaisesti tyydyttyvää toimintaa. Tekeminen itsessään tuntuu palkitsevalta. Sisäisesti motivoituneet ovat innostuneita. Ulkoinen motivaatio voidaan määritellä tekemiseksi, jonka tavoitteena ovat myönteiset vaikutukset, kuten aineelliset palkkiot tai negatiivisten seurausten välttäminen, esimerkiksi rangaistuksen välttäminen. Epämotivaatio on passiivista ja täyttä haluttomuutta.

Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta:

1) autonomia,

2) kompetenssi ja

3) yhteenkuuluvuus.

Se, missä määrin nämä tarpeet on tyydytetty, määrittää yksilön motivaation ja sen vaihtelun. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten näillä kolmella tarpeella voidaan edistää varusmiesten sisäistä motivaatiota.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Puolustusvoimien koulutuskulttuuria everstiluutnantti, KT Pekka Halosen (2007) väitöstutkimuksen "Puolustusvoiminen koulutuskulttuurin rakentuminen" perusteella. Koulutuskulttuurin vaikutusta varusmiehiin tarkasteltiin yksikön henkilökunnan eli kouluttajien kautta. Kouluttajan katsottiin toimivan varusmiesten ja koulutuskulttuurin rajapinnassa eli toimintakulttuurissa, sillä koulutus- ja opetustilanteiden tunnistettiin vaikuttavan keskeisesti varusmiesten motivaatioon. Koulutus ymmärrettiin prosessina tai muutoksena, jolla pyritään vaikuttamaan koulutettavien arvoihin, asenteisiin, tietoihin, taitoihin ja motivaatioon.

Sopivan haastava työ tuo nautintoa

Tutkimuksen tilastollisissa testeissä havaittiin, että perustarpeiden tyydyttyminen selitti varusmiesten motivaatiota. Yleishavaintona voidaan todeta, että varusmiesten motivaatio säilyi verrattain korkealla, mutta motivaatiota ylläpitävät tekijät muuttuivat varusmiespalveluksen aikana. Kompetenssiin, eli kyvykkyyteen ja osaamiseen, liittyvät tekijät selittivät sekä sisäistä motivaatiota että motivaation vaihtelua selvästi eniten. Autonomiaan liittyvät tekijät selittivät toiseksi eniten sisäistä motivaatiota, mutta eivät enää selittäneet motivaation vaihtelua. Yhteenkuuluvuuteen liittyvillä tekijöillä oli selvästi muita tarpeita pienempi selitysosuus.

Merkittävä havainto oli se, että muihin tarpeisiin verrattuna kompetenssiin liittyvien tekijöiden merkitys kasvoi huomattavasti palveluksen aikana.

Mitä tämä kompetenssi sitten on? Kompetenssi on henkilökohtaista osaamista ja kyvykkyyttä sekä niiden tunnistamista. Kyvykkääksi itsensä tunteva henkilö uskoo suorittavansa tehtävät menestyksekkäästi ja nauttii työstä, jossa kokee pärjäävänsä. Kyvykkyyden kannalta sopivan haasteelliset tehtävät pitävät yllä motivaatiota. Liian haasteelliset tehtävät sen sijaan laskevat motivaatiota. Samoin tapahtuu yksinkertaisilta tuntuvia tehtäviä suoritettaessa.

Tutkimuksen avoimissa vastauksissa korostuivat yksittäisinä kompetenssin motivaatiotekijöinä varusmiesten halu oppia ja kehittyä sekä haasteiden etsiminen ja halu menestyä. Tämän perusteella varusmiehet ovat aktiivisia ja oppimishaluisia, ja etsivät itselleen merkityksiä sekä yksittäisistä koulutustapahtumista että koko varusmiespalveluksesta. Tämä näkyi muun muassa siinä, että tyytyväisyydellä koulutusvalintaan oli merkittävä vaikutus sisäiseen motivaatioon.

Ilmapiiri ja yhteishenki tärkeää

Vaikka tilastollisissa testeissä autonomia ja yhteenkuuluvuus eivät olleet merkittäviä sisäisen motivaation tai motivaation muutoksen ennustajia, niihin liittyvät avoimet vastaukset olivat huomionarvoisia. Varusmiehiä pyydettiin ilmaisemaan keskeisin motivaatiota ylläpitävä tai lisäävä tekijä. Vastauksissa yhteenkuuluvuuteen liittyvien ilmausten määrä kasvoi merkittävästi alku- ja loppukyselyiden välillä. Loppukyselyssä ilmapiiri ja henki palvelustoverien kesken oli noussut suurimmaksi yksittäiseksi motivaatiotekijäksi. Autonomiaa koskevia avoimia vastauksia oli vain kourallinen, vaikka vapauden voisi kuvitella merkittävämmäksi varusmiehiä motivoivaksi tekijäksi.

Perustele, ole empaattinen ja tarjoa valintoja

Kouluttajalla on keskeinen vaikutus varusmiesten motivaatioon ja sen muuttumiseen. Kyse on kontrolloivan koulutusotteen ja autonomiaa tukevan koulutusotteen tunnistamisesta. Kouluttaja voi toimia joko kontrolloivana ja vaikuttaa varusmiesten motivaatioon negatiivisesti, tai autonomiaa tukevana ja vaikuttaa varusmiesten motivaatioon positiivisesti. Kyse ei ole tasapainoilusta tiukan valvonnan ja täydellisen vapauden välillä, vaan toimintaan pakottamisen ja valintojen tarjoamisen välillä. Vaikka konteksti olisi kontrolloiva, voidaan yksittäisissä tilanteissa vaikuttaa kontrolloivan tunteen vähenemiseen ja siten lisätä yksilöiden kokemusta autonomiasta.

Kompetenssin näkökulmasta kouluttaja voi toimia autonomiaa tukevalla otteella eli
1) tarjoamalla tekemiselle merkitykselliset perustelut,

2) hyväksymällä toisen henkilön näkökulman ja

3) tarjoamalla valintoja kontrollin sijaan.

Perusteluilla tarkoitetaan rationaalisen ja hyväksyttävän syyn kertomista. Toisen henkilön näkökulman hyväksymisellä tarkoitetaan tiettyä empaattisuutta, jossa ymmärretään ja hyväksytään se, etteivät toiset kenties näe asioita samasta näkökulmasta kuin itse ne näkee. Varusmiesten epämieluisiksi kokemille tehtäville tulee myös osoittaa arvostusta. Valintojen tarjoaminen ei välttämättä tarkoita aina faktisesti eri vaihtoehtojen tarjoamista vaan esimerkiksi kielenkäyttöä. Sen sijaan, että sanavalinnoilla pakotetaan toinen henkilö joko - tai -tilanteeseen käskevillä sanoilla ("pitää", "on pakko"), voidaan vaihtoehtoisesti käyttää esimerkiksi konditionaalia tai pyyntöä ("voisitko"), jolloin henkilölle saattaa tulla tunne valinnan olemassaolon mahdollisuudesta.

Toiminnan merkityksellisyys ja tunne vapaudesta

Sisäisen motivaation edistämisessä ei siis ole kyse niinkään vain mielenkiintoisten ja motivoivien tehtävien löytämisestä, vaan kontrolloivan tunteen vähenemisestä ja autonomisuuden tunteen lisääntymisestä. Keskeistä on, että henkilö tunnistaa toiminnan merkityksellisyyden hänelle itselleen. Varusmiehille tulisi antaa koulutustilanteissa sellaiset perustelut ja tekemisen syyt, jotka he voivat itse hyväksyä, ja joiden avulla heillä on mahdollisuus yhdistää käsillä oleva toiminta heille merkitykselliseen tai tärkeään kontekstiin.

Vaikka koulutustilanteet ovat varusmiehille yhteisiä, ne koetaan yksilöllisesti. Kouluttajan kyky huomioida erilaiset varusmiehet, huolehtia jokaisen mahdollisuuksista osallistua käynnissä olevaan koulutustapahtumaan ja antaa osaamistasot huomioivaa palautetta, edistää jokaisen varusmiehen motivaatiota. Mitä merkitystä varusmiehen motivaatiolla on? Motivaatio on se, jolla sitoudutaan tiettyyn käyttäytymiseen ja suunnataan toiminta organisaation kannalta keskeisiin tavoitteisiin. Sillä, jos jollakin, on sotaväessä käyttöä. Varusmiespalveluksen momentumia motivaation luomiselle ja kasvattamiselle ei kannata hukata.

Ohessa psykologisiin perustarpeisiin sidottuja teemoja motivaation edistämiseksi:

Autonomian tukemiseksi:

- Tunnista mitä oppijat haluavat

- Tarjoa erilaisia lähestymistapoja oppimiseen

- Anna arvoa epämiellyttäviin tehtäviin

- Kannusta aktiiviseen osallistumiseen

- Anna mahdollisuuksia

- Anna oppimisen vastuuta

- Vältä ulkoisia palkkioita

Kompetenssin tukemiseksi:

- Tarjoa optimaalisia haasteita

- Tarjoa rakentavaa ohjausta

- Arvosta oppijoiden töitä

- Anna positiivista ja rakentavaa, osaamistason huomioivaa palautetta

Yhteenkuuluvuuden tukemiseksi:

- Arvosta oppijoita.

- Hyväksy ja ymmärrä oppijoiden negatiivisiakin ilmauksia.

- Anna henkistä tukea.

- Edistä ryhmäkiinteyden syntymistä.

Kirjoittaja: Kapteeni Vesa Lassila, Maasotakoulu, Reserviupseerikoulu.

Kapteeni Lassila teki pro gradu-tutkielman Lappeenrannan - Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kauppakorkeakoululle. Hänen pääaineenaan oli tietojohtaminen ja johtajuus. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi lokakuussa 2019. Gradu hyväksyttiin arvosanalla laudatur. Se on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.