Hyppää sisältöön

Suomen kansainvälisen valmiusjoukko - 25 vuotta korkean tason osaamista ja valmiutta

Porin prikaati
9.12.2021 16.14
Uutinen
Suomalaisia, norjalaisia, ruotsalaisia ja isobritannialaisia sotilaita käskynjaossa kansainvälisessä harjoituksessa.

Suomen kansainvälisen valmiusjoukon (SKVJ) koulutus antaa asevelvollisille monipuoliset valmiudet tehtäviin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kriisinhallintaoperaatioista, kansainvälisistä harjoituksista sekä Nato-arvioinneista saadut kokemukset auttavat kehittämään koulutusta ja ylläpitämään korkeaa osaamistasoa.

Varusmiehille suunnattu kansainvälinen valmiusjoukkokoulutus käynnistyi Porin prikaatissa vuonna 1996. Neljännensvuosisataisen taipaleen aikana valmiusjoukkokoulutus on nähnyt eri muotoja ja painotuksia päämäärän kuitenkin ollessa sama: vaativan kriisinhallintakoulutuksen tarjoaminen varusmiehille. 

Nykyinen erikoisjoukkokoulutukseen pohjautuva SKVJ-koulutus tuottaa reserviin osaavia ja motivoituneita taistelijoita, joita voidaan käyttää erityisesti Puolustusvoimien laissa määrätyn neljännen tehtävän täyttämiseen, eli kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi on esimerkiksi suunnitelmallisesti osallistunut Naton nopean toiminnan joukkopooliin (NRF), Euroopan Unionin taisteluosastoihin (EUBG) ja YK:n valmiusjärjestelmään kehittääkseen joukkojen valmiutta, kansainvälistä yhteensopivuutta sekä yhteisoperointikykyä. SKVJ:n joukkotuotanto tarjoaakin tähän hyvät edellytykset, ja tarvittaessa kriisinhallintatehtäviin koulutettuja sotilaita voidaan lähettää maailmalle lyhyelläkin varoitusajalla. 

Suomalaisia YK:n rauhanturvaajia toimialueellaan Etelä-Libanonissa.

Tavallista varusmiespalvelusta haastavampi koulutus sekä kriisinhallintatehtäviin liittyvät erityisvaatimukset edellyttävät koulutettavilta paljon. Tästä syystä SKVJ-koulutukseen hakeudutaan vapaaehtoisesti ja valintakokeiden kautta, siis vastaavasti kuin kriisinhallintatehtäviinkin. Hakijoilta edellytetään muun muassa hyvää kuntoa ja terveyttä, paineensietokykyä, kielitaitoa sekä halukkuutta lähteä ulkomaille varusmiespalveluksensa jälkeen.

Valmiusjoukon 347 päivää kestävä palvelus sisältää monipuolista koulutusta.

Tyypillisesti koulutukseen hakeutuvat  ovat jo lähtökohtaisesti olleet kiinnostuneita kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä ja lähes kaikki ovat hakeutuneet niihin pian reserviin siirryttyään.  

Kansallista ja kansainvälistä koulutusta

Valmiusjoukon 347 päivää kestävä palvelus sisältää monipuolista koulutusta. Ensimmäinen puoli vuotta keskittyy kansalliseen koulutukseen, kun taas toinen puolikas koostuu valmius- ja kriisinhallintakoulutuksesta lukuisine harjoituksineen. Jälkimmäiseen jaksoon on myös perinteisesti kuulunut osallistuminen ulkomailla harjoitukseen, jossa joukko on päässyt mittaamaan osaamistaan ja harjaantumaan kansainvälisessä yhteistoiminmassa, kansainvälisen avun antamisessa ja vastaanottamisessa. 

SKVJ-yksiköt ovat vuosien varrella osallistuneet harjoituksiin muun muassa Ruotsissa (Aurora), Norjassa (Cold Response, Trident Juncture) ja Baltian maissa (Saber Strike, Hedgehog, Spring Storm). Nämä harjoitukset ovat tarjonneet kotimaan harjoituksia suuremman, monipuolisemman ja haastavamman harjoitusympäristön, sekä ennen kaikkea arvokasta kokemusta yhteistyöstä muiden asevoimien kanssa. 

Palaute yhteistyökumppaneilta suomalaisten osaamisesta on ollut pelkästään positiivista. Palkatulle henkilökunnalle oppia on kertynyt myös harjoitusten ja kuljetusten suunnittelusta, kansainvälisessä esikunnassa ja yhteysupseereina toimimisesta sekä erotuomaritehtävistä. Yksittäiselle valmiusjoukon varusmiehelle osallistuminen harjoitukseen ulkomailla on tietenkin unohtumaton kokemus. Valitettavasti kansainvälinen harjoitustoiminta on viime vuodet ollut koronatilanteesta johtuen pysähdyksissä, mutta tulevien vuosien harjoituksia suunnitellaan jo kiivaasti.

Ulkopuolinen arviointi on hyvä työkalu

SKVJ-koulutusta arvioidaan kansainvälisten harjoitusten lisäksi säännöllisesti myös Nato-arvioinneissa. Nämä Naton standardien mukaan toteutetut arvioinnit ovat osa Maavoimien suunnitelmallista joukkotuotantoa kansainvälisesti yhteensopivien joukkojen tuottamiseksi. Naton neliportaisen arviointijärjestelmän (Nato OCC E&F) ensimmäisellä tasolla (NEL1, Nato Evaluation Level 1) arvioidaan joukon yhteistoimintakykyä (Interoperability), kun taas toisella tasolla (NEL2, Nato Evaluation Level 2) mitataan joukon suorituskykyä ja toimintavalmiutta (Combat Readiness). Kumpaakin tasoa edeltää kansallisesti toteutettu itsearviointi (SEL1 ja SEL2, Self-Evaluation Level 1 ja 2). 

Arvioinnit ovat myös hyvä työkalu SKVJ-koulutuksen kehittämiseen, sillä valitettavan harvoin joukkojen osaamista mitataan yhtä tarkasti ja vieläpä ulkopuolisten toimesta. 

Arviointijärjestelmällä pyritään varmistamaan, että eri valtioiden asevoimat täyttävät Naton asettamat vaatimukset yhteensopivuudelle ja kykenevät tosiasiallisesti yhteistyöhön operaatioissa. Arvioitavia kohteita ovat muun muassa materiaalinen valmius, joukon toimintatavat sekä asiakirjojen ja käskyjen kansainvälinen yhteensopivuus. Porin prikaati on saanutkin toimia eräänlaisena edelläkävijänä Puolustusvoimissa Nato-arvioitujen joukkojen tuottamisessa, sillä ensimmäinen NEL1-arviointi toteutettiin jääkärikomppanialle vuonna 2012. Arvioinnit ovat myös hyvä työkalu SKVJ-koulutuksen kehittämiseen, sillä valitettavan harvoin joukkojen osaamista mitataan yhtä tarkasti ja vieläpä ulkopuolisten toimesta. 

NEL2-arviointi sijoittui SKVJ-koulutettavien varusmiespalveluksen loppupuolelle. Arvioinnissa jokaisen sotilaan on oltava valmiina vastaamaan heille osoitettuihin kysymyksiin. 

Viimeksi Porin prikaatin Satakunnan jääkäripataljoonan 1. jääkärikomppanian sekä Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan 1. pioneerikomppanian varusmiehistä ja henkilökunnasta koostuvan valmiusjoukon osaamista mitattiin 8.–11.11.2021 järjestetyssä NEL2-arvioinnissa. Arvioinnin toteutti Naton kouluttama kansainvälinen arviointiryhmä, ja lisäksi arviointia olivat valvomassa Naton asettamat monitorit.

Joukon osaaminen miellytti arvioijia, ja eräs heistä totesikin, ettei "ole koskaan aikaisemmin nähnyt yhtä ammattitaitoista arvioitavaa joukkoa". Myös suomalaisten varusmiesten englannin osaaminen keräsi kiitosta.