VAASA-VASA18 valmiusyksikköharjoituksessa korostuivat yhteistoiminta ja selkeä johtaminen
Porin prikaatin ja Panssariprikaatin muodostama valmiusyksikkö harjoitteli Niinisalossa VAASA-VASA18 -valmiusyksikköharjoituksessa.
Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä erityistä uhkaa mutta kriisien syntymisen yleinen suuntaus maailmalla osoittaa, että tilanteet voivat kiristyä hyvinkin nopeasti. Tämän vuoksi valmiutta on Suomessakin kehitetty muun muassa muodostamalla erityisiä valmiusyksiköitä Maavoimiin. Kaikilla valmiusyksiköillä Maavoimissa on kyky vastata toimintaympäristön muutokseen kaikissa tilanteissa. Lisäksi valmiusyksiköt nostavat nopeaa toimintavalmiutta koko valtakunnan alueella. Valmiusyksiköiden tehtäviä ovat sotilaallisen maanpuolustuksen taistelu-, tuki- ja suojaustehtävät. Näiden lisäksi yksiköitä voidaan käyttää muiden viranomaisten tukemiseen kotimaan häiriötilanteissa.
Porin prikaatin valmiusyksikkö on yksi Maavoimien valmiusyksiköistä. Valmiusyksikköön kuuluu joukkoja sekä Porin prikaatista että Panssariprikaatista. Kyseessä on normaaliolojen yksikkö, joka muodostuu palkatusta henkilökunnasta ja joukkotuotannossa olevista varusmiehistä. Maavoimien joukko-osastojen (pl. Utin jääkärirykmentti) saapumiserissä n. 10% varusmiehistä koulutetaan valmiusyksiköihin. Valmiusyksikön henkilökunta ja varusmiehet ovat laajasti koulutettuja, yksikkö on hyvin varustettu ja käytössä oleva kalusto on modernia. Haastavalla ja kattavalla koulutuskokonaisuudella varmistetaan, että joukko on suorituskykyinen ja täyttää vaativat tehtävänsä pikaisestikin kehittyvissä tilanteissa. Valmiusyksikköön kuuluvien varusmiesten koulutus jatkuu läpi varusmiespalveluksen ja siihen kuuluu monipuolisia valmiusyksikköharjoituksia, joilla syvennetään aikaisemmin hankittua osaamista, kehitetään joukon suorituskykyä ja testataan koulutuskokonaisuuden onnistumista.
Yksi osa Porin prikaatin ja Panssariprikaatin muodostaman valmiusyksikön koulutuskokonaisuutta oli 5.-9.3.2018 järjestetty VAASA-VASA18 valmiusyksikköharjoitus, jossa valmiusyksikön joukot harjoittelivat valmiusyksikkönä toimimista noin viikon ajan. Harjoituksen tavoitteena oli harjaantua toimimaan valmiusyksikkönä sekä omassa tehtävässä osana Maavoimien taistelua. Harjoituksen painopiste oli hälyttämisen järjestelyissä ja joukkojen välisessä yhteistoiminnassa.
Harjoitukseen osallistui koko valmiusyksikön henkilöstö kalustoineen. Kokoonpanoon kuuluu joukkoja useista eri aselajeista. Tämän vuoksi käytössä on kattava valikoima kalustoa; tämä mahdollistaa valmiusyksikön käytön monipuolisesti eri tehtäviin. Valmiusyksikön kalustoa ovat esimerkiksi Panssariprikaatin pääkalustoon kuuluvat Leopard 2A6-taistelupanssarivaunut.
Harjoitus koostui kolmesta päävaiheesta:
1. hälyttäminen ja keskittäminen
2. soveltavasta vaiheesta
3. taistelukyvyn palauttaminen
Harjoituksessa toimittiin ensimmäistä kertaa koko valmiusyksikön voimin. Tämän vuoksi jokainen vaihe vaati etukäteen sovittuja toimintatapoja ja – menetelmiä. Kautta koko harjoituksen toiminnassa korostuivat johtamisen selkeys ja komentajakeskeisyys sekä toiminnan suoraviivaisuus. Aselajien yhteensovittaminen ja joukkojen saumaton yhteistoimintamahdollisti harjoitustavoitteisiin pääsemisen.
Nopeus ja kaluston kirjo nostivat esille myös haasteita, näistä esimerkkinä mm logistiikan toteuttaminen. Lumiset keliolosuhteet puolestaan korostivat kalustojen suorituskykyeroja erityisesti maastoliikkuvuuden kannalta.
Nopeus ja valmius vaativat säännöllistä harjoittelua ja huolellista suunnittelua.
Kirjoittaja on kapteeni Jenni Saalimo Panssariprikaatiin kuuluvasta Hämeen panssaripataljoonasta
