Virtuaalikoulutusympäristö osana varusmieskoulutusta

Virtuaalikoulutusympäristön (VKY) käyttö varusmiesten koulutuksessa on suhteellisen tuoretta. Kouluttajat olivat todenneet taktiikan ja taistelutekniikan opettamisen tietokonepelisimulaattoreiden avulla tehokkaammaksi opetusmuodoksi kuin perinteiset oppitunnit. Tämä vaatii kouluttajalta perehtyneisyyttä ja osaamista. Virtuaalikoulutusympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin lähes rajattomat.

Synty ja taustaa

Panssarikoulu oli kokeillut Steel Beast -peliä kadettien koulutuksessa vuosina 2001 - 2002. Vuonna 2003 Leopard 2 A4 -hankkeen yhteydessä saatiin rahoitus Steel Beasts Professional -luokalle, jolla tankkimiehet harjoittelivat näppäintekniikkaa ja taistelutekniikkaa. Vuonna 2007 silloinen prikaatin komentaja oli esittänyt kysymyksen, miten viranomaistyötä voisi harjoitella? Myös muut aselajit ja toimialat kuin panssariaselaji, olivat vailla virtuaalisimulaattoria. Aika nopeasti markkinoille syntyi kaupallinen Operation Flashpoint. Ohjelmasta oli tehty jo ammattilaisversio Virtual Battlespace eli VBS1. Panssariprikaatin otti ensimmäisenä Suomessa kokeilukäyttöön Flashpointin seuraajan eli Armed Assaultin pohjalta kehitetyn VBS2:n. Kokeiluista saatiin hyvät kokemukset ja Panssariprikaati sai oman virtuaalikoulutusluokkansa vuonna 2009.

Valtakunnallista virtuaalikoulutusta

Panssariprikaatin esimerkin pohjalta vuonna 2016 Maasotakouluun perustettiin valtakunnallinen Simulaattoriosaamiskeskus ja samassa yhteydessä Panssariprikaatiin perustettiin työnjohdollisesti Simulaattoriosaamiskeskuksen alainen valtakunnallinen Virtuaalikoulutusosasto, joka johtaa valtakunnallista virtuaalikoulutusta, tuottaa ja testaa materiaalia virtuaaliseen koulutusympäristöön. Samalla se valmistautuu ottamaan vastuulleen kaikki Puolustusvoimissa olevat virtuaaliset simulaattorit. Apuna työssä ovat Pääesikunnan erikoistehtävähaun kautta rekrytoitavat varusmiehet, joita on yhteensä noin 40 jokaisessa varuskunnassa. Toinen iso kokonaisuus tässä samassa organisaatiossa on Porin prikaatissa toimiva kaksipuoleinen simulaattorijärjestelmä KASI.

Viime vuonna virtuaalinen koulutusympäristö jalkautui kaikkiin varuskuntiin. Valtakunnassa on nyt 35 luokkaa ja 1245 tietokonetta, joissa ohjelmistona on VBS3.9.0 FDF. Leopard -panssarivaunua kouluttavissa varuskunnissa on käytössä Steel Beasts Professional -ohjelmisto. Ohjelmistojen käyttö eri varuskunnissa on vielä vaihtelevaa mutta lisääntyy koko ajan. Syynä tähän ovat esimerkiksi harjoitusampumatarvikkeiden kiintiöiden väheneminen ja ajoittaiset käyttökiellot.

Virtuaalikoulutusympäristö hyödyttää sekä oppilaita että kouluttajia

Virtuaalikoulutusympäristön perusideana on mahdollisuuksien mukaan kouluttaa joukolle kokonaisuus samassa ympäristössä, jossa tapahtuma harjoitellaan myös KASI -simulaattoreilla. Tämä on nopeuttanut toimintaa maastossa ja helpottanut kouluttajien työtä, sillä väärät toimintatavat on saatu karsittua jo luokassa. Myös johtajakoulutukseen virtuaaliset koulutusympäristöt sopivat erittäin hyvin, sillä johtajiksi koulutettavilta puuttuvat lähes poikkeuksetta oikeat alaiset. Virtuaalikoulutusympäristössä oppilas ei pääse nukahtamaan, sillä jokaisen taistelijan on liikutettava omaa virtuaalihahmoaan taistelukentällä armeijan pelisäännöillä. Tähän ei PowerPoint -esityksillä päästä. Kouluttaja pystyy seuraamaan jokaista taistelijaa ruudultaan, tarvittaessa keskeyttämään tilanteen, antamaan palautetta ja uusimaan suorituksen aloituspaikoilta muutamassa sekunnissa. Suoritettu tehtävä on tallennettavissa ohjelman AAR -ohjelmalla (After Action Review), jolla voidaan antaa yksityiskohtainen palaute. Sama palaute toimii opetusmateriaalina myös seuraaville saapumiserille. Tallenteesta voidaan tehdä myös tavallinen videoleike näytettäväksi miltä tahansa tietokoneelta.

Virtuaalikoulutusympäristö on mitoitettu siten, että sitä käytettäisiin viikoittain noin kaksi tuntia per varusmies. Tähän ei ole aina päästy, sillä yksiköiden välillä on vaihtelevuutta koulutuskausien välillä. Vallitseva linja simulaattoriavusteisten opetusmenetelmien käytössä on, että erikoiskoulutuskaudella ja joukkotuotantokaudella sekä johtajakoulutuksessa käyttö on runsaampaa, kun taas peruskoulutuskaudella simulaattoreiden käyttö on vähäisempää.

Ainutlaatuinen harjoitusympäristö monelle aselajille ja toiminnolle

Joillekin aselajeille virtuaalikoulutusympäristö on ainoa simulaattori, jolla voidaan toimintaa Suomessa harjoitella. Esimerkiksi tulenkäytön simulaattori (TUKSI) on jo auttamattomasti vanhentunut ja käytännössä kaikki tulenjohtokoulutus Suomessa harjoitellaan VBS3:n avulla. Valtakunnallisesti virtuaalikoulutusympäristöön on tuotettu 17 erilaista asetta mukaan lukien kylki- viuhkapanokset sekä erilaiset miinat. Aseissa on taulukoista koodatut oikeat ballistiikat ja tuulen vaikutus on huomioitu. Esimerkiksi tarkka-ampujan kiväärissä on zoomatessa skaalautuva tähtäin, jolla on mahdollista arvioida etäisyydet. Edes ohjelmiston valmistaja ei osannut mallintaa vastaavaa toimintoa. Ajoneuvoja virtuaalikoulutusympäristöön on mallinnettu 25 ja erilaisia ihmisiä 30. Viimeisin ajoneuvo on modernisoitu BMP-2M, jolle virtuaalikoulutusympäristö on ainoa käytössä oleva simulaattori. Kaikille keskeisille taisteluajoneuvoille on hankittu lisäksi oikeanlaiset suuntauslaitteet. Karttoja on mallinnettu eri harjoitusalueilta 26 kappaletta ja ne ovat kooltaan 5km x 5km:sta 30km x 30km:iin. Tavoitteena on jossain vaiheessa koko Suomen mallinnus ja kaiken suomalaisen koulutusmateriaalin mallintaminen toiminnalliseksi simulaattoriin.

Kokemuksia virtuaalikoulutusympäristöstä

Virtuaalikoulutusympäristö mahdollistaa isojen kokonaisuuksien hahmottamisen. Huhtikuussa 2018 kokeiltiin isommassa mittakaavassa tiedustelun, vaikuttamisen ja maalittamisen harjoituksessa yhteistoimintaa eri joukko-osastojen kesken. Harjoitukseen osallistui varusmiestiedustelijoita Kainuun prikaatista, Lapin rajavartiostosta ja Jääkäriprikaatista. Harjoituksen pyöritti Panssariprikaati ja sen johti Maavoimien esikunta Lappeenrannasta. Karttapohjana oli 30km x 30km Rovajärven alue ja tilanteena oli sama tilanne, joka on Pohjoinen18 - harjoituksessa, tosin tiedustelun näkökulmasta. Harjoituksesta jäi todella positiivinen kuva. Samassa karttapohjassa harjoiteltiin myös Panssariprikaatin komentajan johdolla Pohjoinen 18- harjoituksen toiminta Panssariprikaatin näkökulmasta. Harjoitus toteutettiin joukkueen johtajasta ylöspäin, jolloin Panssariprikaatin luokassa oli noin 50 pelaajaa.

Vain mielikuvitus rajana

Kokonaisuutena virtuaalikoulutusympäristön käytölle on vain mielikuvitus rajana. Se sopii kaikille aselajeille ja toimialoille opettamaan taistelutekniikkaa. Erityisesti virtuaalikoulutusympäristö sopii koulutusaiheisiin, joita on vaikea havainnollistaa tai mahdotonta muuten toteuttaa. Tällaisia ovat mm. epäsuoran tulen ja miinoitteiden vaikutus, ilmavihollisen toiminta, asutuskeskustaistelu talojen hajottamisineen sekä ajaminen oikealla tavalla ilmasuojaan. Virtuaaliympäristön hyviin puoliin kuuluu avoin muokattavuus; mihinkään muihin markkinoilla oleviin ohjelmistoihin ei saada yhtä hyvin mallinnettua omia malleja. Samoin omien karttojen mallintaminen ei ole usein mahdollista.

On kuitenkin hyvä muistaa, että virtuaalinen koulutusympäristö on vain yksi koulutusmenetelmä muiden joukossa - edelleen on tarpeen harjoitella toimintaa ulkona ja ampua kovilla.

Artikkelin kirjoittaja Insinöörimajuri Lasse Lahdenmaa työskentelee Panssariprikaatissa ja toimii Puolustusvoimien virtuaalikoulutusympäristön pääkäyttäjänä sekä Simulaattorisektorin johtajana.