25 vuotta, yhdeksän komentajaa. Kaartin jääkärirykmentin elokuun blogissa rykmentin kaikki tähänastiset komentajat kertovat oman kautensa perinnöstä. Blogin aloittaa rykmentin ensimmäinen komentaja, eversti Kari Kasurinen. Viimevuodet tiivistää rykmenttiä elokuun 2021 loppuun asti johtava eversti Petteri Tervonen. Rykmentin laadukkaalla sotilaspoliisien, kaupunkijääkäreiden ja tiedustelijoiden koulutuksella on rykmenttiä pidemmät juuret. Kaartin pataljoonalla, Uudenmaan jääkäripataljoonalla, Urheilukoululla, Kaartin soittokunnalla ja rykmentin huollolla on kunniakkaat perinteet, jotka ulottuvat osin yli 200 vuoden päähän. Kaartin jääkärirykmentin vuosipäivää vietetään 16.8.2021. Se perustuu rykmentin ensimmäiseen sotilasvalatilaisuuteen, joka järjestettiin Santahaminassa 16.8.1996.
Kaartin jääkärirykmentin perustaminen
1996–1999 eversti Kari Kasurinen
Kaartin jääkärirykmentin alkutaipaleelta esiin nousee kaksi asiaa. Ensinnäkin oli varmistettava edellytykset tuottaa asutuskeskustaisteluun erikoistuneita joukkoja. Toiseksi rykmentti sai varsin pian vastuulleen uusia laajoja tehtäviä.
Henkilökunnan ammattitaito oli perusedellytys koulutuksen laadun takaamisessa. Aiemmin hajallaan ollut asutuskeskustaistelun tietotaito oli koottava sekä tarkistettava, ja yhteiset toimintatavat oli vakioitava. Aloitettiin systemaattinen henkilökunnan koulutus. Rykmentissä vain näitä tehtäviä varten perustettu ryhmä tarttui toimeen ja henkilökunnan kurssitus aloitettiin pian ja vähitellen koko puolustusvoimissa.Pari vuotta toimittuaan rykmentin vastuulle uskottiin laajat yleishuollon ja turvallisuusalan tehtävät. Henkilöstön määrä ja budjetti kaksinkertaistuivat sekä toiminta-alue laajeni. Rykmentistä tuli nyt myös huollollisesti itsenäinen ja samalla se tuotti huollon palveluja alueen muille hallintoyksiköille.
Kolmessa ja puolessa vuodessa Kaartin jääkärirykmentistä oli rakennettu yhteen hiileen puhaltava, vahvan identiteetin omaava pääkaupunkiseudun joukko-osasto. Sen tehtäviksi vakiintuivat alueen olosuhteissa toimintaan erikoistuneiden joukkojen tuottaminen, valtiolliset edustustehtävät ja soittotoiminta, edellä luetellut huollon tehtävät sekä turvallisuustehtävät alueella.
Toiminnan vakiinnuttaminen
2000–2002 kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola
Otin vastaan kovakuntoisen rykmentin, jossa oli kaksi voimakkaat perinteet ja erilaiset tehtävät omaavaa pataljoonaa, aliupseerikoulu, maan paras soittokunta ja huoltokeskus.
Komentajakaudellani olimme mukana laatimassa pääkaupunkiseudun operatiivista suunnitelmaa ja rakentamassa uusia sodan ajan joukkoja. Pääesikunnan ohjauksessa suunniteltiin kaupunkijääkärikomppaniat ja osallistuttiin niiden sotavarustuksen hankintaprosessiin, jolloin muun muassa mönkijät ja pimeänäkölaitteet saatiin koulutuskäyttöön. Isojen ratkaisujen myötä alkoi keskittyminen rakennetulla alueella toimimiseen ja koulutuksen suuntaaminen siihen.
Rykmentin johdolla laadittiin Santahaminan varuskuntasuunnitelma kaikkien saarella toimivien yhteisenä työnä. Nyt on kiva käydä saarella ja nähdä suunnitelman toteutuminen pala kerrallaan.
Aloitimme myös yhteistoiminnan valmistelut Tukholman puolustajan, Livgardetin kanssa Puolustusvoimain komentajan kehotuksesta. Livgardetin komentaja saapui kutsustani vieraakseni ja sovimme askelmerkeistä yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Santahaminan asutuskeskustaistelualueen rakentaminen alkaa
2002–2006 prikaatinkenraali Pertti Laatikainen
Kaartissa oli käynnistetty 2000-luvun alussa sotilaspoliisiyksiköiden tuottamisen ohella kaupunkijääkärikomppanioiden tuottaminen. Hankerahoituksella oli käynnistynyt niiden varustaminen nykyaikaisella aseistuksella, kalustolla ja asutuskeskustaistelijan suojavarustuksella. Kehitystyö oli erinomainen haaste rykmentin henkilöstölle, joka oli täysin sitoutunut tuottamaan uusia ajatuksia pääkaupunkiseudun turvaamiseksi.
Johtamissani läntisen maanpuolustusalueen taisteluharjoituksissa, ampumaleireillä ja pataljoonan kertausharjoituksissa rykmentin joukkoyksiköt pääsivät näyttämään korkean osaamisensa.
Kaartissa oli hieno tekemisen meininki ja tehtäviinsä sitoutunut palkattu henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset – oli kunnia toimia rykmentin komentajana!
Poikkeuksellisen hyvähenkinen joukko
2006–2009 eversti Hannu Liimatta
Ottaessani vastaan kymmenen vuotta täyttävän Kaartin jääkärirykmentin komentajuuden oli joukko-osaston oma identiteetti jo vakaalla pohjalla. Eräitä huollon järjestelyjä lukuun ottamatta Puolustusvoimien vuoden 2008 johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistuksen myötä tehdyt muutokset olivat myönteisiä ja vahvistivat osaltaan rykmentin asemaa pääkaupunkiseudun puolustajana.
Joukko-osaston rauhan ajan ykköstehtävä oli laadukas koulutus. Toiminnan kulmakiviä olivat henki, kunto, osaaminen, reilu ja silmiin katsova johtaminen sekä huolenpito ihmisistä ja materiaaleista. Niiden myötä syntynyt Kaartin jääkärirykmentin yhteishenki auttoi meitä jokaista jaksamaan yli vaikeidenkin hetkien.
Panostuksia varusmiespalvelukseen
2009–2011 eversti Jukka Valkeajärvi
Heti kauteni alussa tekemäni yksikkökierroksen jälkeen minulle vahvistui kuva osaavasta ja nuorekkaasta henkilökunnasta, ja käsitys jäi pysyväksi. Varusmiehet olivat valtakunnan kärkijoukkoa: avoimia, rohkeita ja ennakkoluulottomia.
Itselläni on paljon hyviä muistoja Kaartin ajasta. Läheisimmäksi koin varusmiesten palveluksen ja koulutuksen kehittämisen. Keskustelimme asioista valtakunnallisen tilanteen pohjalta joukkoyksiköiden komentajien, perusyksiköiden päälliköiden ja esikunnan kanssa. Tämän jälkeen mukaan tarkasteluihin otettiin sosiaalikuraattorit, papit ja varuskuntasairaalan lääkärit. Tavoite oli yhteinen: varusmiesten palveluksen keskeyttämisien vähentäminen koulutuksen laadun siitä kärsimättä.
Varusmiesten palvelukseen saapumisjärjestelyjä sekä peruskoulutuskauden toimintaa kehitettiin ottaen huomioon entistä enemmän alokkaan henkilökohtaiset valmiudet.
Ennen palveluksen keskeyttämistä jokainen alokas kävi komentajan haastattelussa. Osa heistä jatkoi palvelusta tarkennetuilla tavoitteilla. Varusmiesten palveluksen keskeyttämisprosentti pieneni lopulta yli puolella 13 %:iin – koulutustuloksien kärsimättä.
Puolustusvoimauudistukseen valmistautuminen
2012–2014 eversti Pekka Saariaho
Kaartin jääkärirykmentti keskittyi vuosina 2012-2014 päätehtäviinsä: sotakelpoisten joukkojen tuottamiseen ja puolustusvalmiuden ylläpitoon. Taistelutapaa uudistettiin ja uusia kokoonpanoja otettiin käyttöön. M12-johtamisjärjestelmän myötä sodan ajan joukkojen johtamisessa siirryttiin nykyaikaan.
Rykmentti opettaa asutuskeskustaistelun ja sotilaspoliisitoiminnan erityistaitoja. Kun paneudutaan perusteellisesti erityistaitoihin, on vaarana, että taistelijan perustaidot jäävät vähemmälle huomiolle. Rykmentissä nähtiinkin, että esimerkiksi perusampumataidon ja maastonkäytön opettamisessa oli kehitettävää. Tämän vuoksi peruskoulutuksen laatua parannettiin täydennyskoulutustilaisuuksilla ja nuorten kouluttajien mentoroinnilla.
Päätehtävien ohella suunniteltiin puolustusvoimauudistusta. Pääosa lakkautettavan sotilasläänin esikunnan tehtävistä – mukaan lukien koko Uudenmaan puolustusvastuu, asevelvollisuusasiat ja varuskunnalliset asiat – olivat siirtymässä rykmentin vastuulle. Rykmentti kokisi olemassaolonsa suurimman muutoksen.
Puolustusvoimauudistus maaliin
2015–2016 kenraalimajuri Pekka Toveri
Kiitos edeltäjien työn, Kaartissa olivat perustehtävät hyvin hallinnassa ja taistelijoiden taitojen koulutus korkealla tasolla, jolloin voitiin laittaa voimaa kehittämiseen. Hyvän valmistelutyön pohjalta oli helppo viedä puolustusvoimauudistus Kaartin osalta maaliin. Kaarti otti vastuulleen koko Uudenmaan puolustuksen luoden yhteydet kaikkiin tarvittaviin viranomaisiin ja toimijoihin Uudenmaan alueella sekä kouluttaen sodan ajan johtoportaat uusiin tehtäviinsä.
Suuri ponnistus oli aloittaa suuret kertausharjoitukset monen vuoden tauon jälkeen. Syksyllä 2015 järjestettiin kaupunkijääkäripataljoonan taisteluosaston kertausharjoitus, jossa testattiin myös perustamisorganisaation toimivuus sekä taistelukoulutusyksikön ja maakuntakomppanian käyttö perustamisen tukena.
Saimme lisäresursseja rakennetun alueen koulutusympäristön kehittämiseen ja pystyimme päivittämään suunnitelmat Helsinki-simulaattorin laajentamiseksi, jonka toteutus alkoi vuonna 2016. Lisäksi aloitettiin valmistelut VBS3-virtuaalisimulaattorien vastaanottamiseksi, lentotiedustelujärjestelmän (MUAS) käyttöönottamiseksi sekä otettiin merkittäviä askeleita Ruotsin maavoimien kanssa tehtävän koulutusyhteistyön aloittamiseksi.
Pääkaupunkiseudun erikoisjoukko 100-vuotiaan Suomen turvana
2016–2018 eversti Ahti Kurvinen
Komentajakaudellani erityisesti vuosi 2017 oli mieleenpainuva. Maavoimien valmiusjoukkotoiminta käynnistyi. Puolustusvoimien pääsotaharjoitus toteutettiin pääkaupunkiseudulla. Harjoitustoiminta kansainvälistyi yhä enemmän. Keväällä 2017 menehtyneen presidentti Mauno Koiviston hautajaiset olivat järjestelyiltään mittavat. Sotilaillamme oli merkittävä rooli tässä arvokkaassa valtiollisessa seremoniassa. Suomi täytti sata vuotta. Maahamme saapui eri maiden johtoa onnittelemaan satavuotiasta Suomea. Valtiovierailut ja muut juhlatilaisuudet työllistivät kunniakomppanian ja soittokunnan lisäksi myös turvallisuuskoneistoamme.
Vuonna 2018 oli puolustusvoimien vuoro juhlia satavuotista taivaltaan. Valtakunnallinen paraati pidettiin Helsingissä. Pääkaupungissamme järjestettiin kesällä 2018 myös huippukokous, jossa Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentit tapasivat toisensa ainutlaatuisessa Helsingin hengessä.
Kaartin jääkärirykmentti kehitti myös infrastruktuuriaan. Helsinki-simulaattori sai ensimmäiset kerrostalonsa ja porttiympäristön kehittäminen pääsi käyntiin.
Vahvaa tekemistä katse suunnattuna tulevaisuuteen
2018–2021 eversti Petteri Tervonen
Rykmentin henkilökunnan ammattitaito ja tehtävään sitoutunut asenne ovat keskeisiä menestystekijöitä. Niiden avulla on otettu vankka vastuu Koulutus 2020 -ohjelman toimeenpanoon kuuluvasta valtakunnallisesta osaamiskeskustoiminnasta painopisteillä: rakennetun alueen taistelu, sotilaspoliisitoiminta ja fyysinen toimintakyky.
Toimintavalmiuden kehittäminen yhdessä Uudenmaan muiden viranomaisten kanssa ja valmiusyksikkötoiminnan vetovoima ovat olleet saavutuksia. Pitkän palvelusajan kaartinjääkärit ovat taidoiltaan ja asenteeltaan käytettävissä mihin tahansa tehtävään ja suorituskyvyn esittelyyn merkittäville vieraille.
Uudenmaan aluetoimisto maan suurimpana toimijana on ottanut kehityshakuisen otteen asevelvollisuusasioissa. Vastuu ei ole vähäinen 36 000 vuosittaisen asiakaspalvelutehtävän hoitamisen lisäksi.
Koulutus- ja virka-apuarkeen haastavan vaihtelun luovat varuskunnan päällikkyys sekä siihen oleellisesti turvallisuusvelvoitteiden lisäksi kuuluvat protokollatehtävät valtion ja puolustushallinnon johdon tarpeisiin.
Rykmentin kolmella joukkoyksiköllä on säilynyt yhteisestä tavoitteesta huolimatta vahva oma identiteetti ja yhdessä Kaartin soittokunnan, tasavallan presidentin edustusorkesterin, kanssa ne vaalivat yli kaksisataavuotisia sotilasperinteitä. Se ei tarkoita, että katsoisimme peiliin, vaan luomme koko ajan uutta historiaa kehittäen toimintatapoja ja käytössä olevaa kalustoa.
Komentajalla on vastuu yhdessä esikunnan ja joukkojen kanssa toimintaedellytysten ylläpitämisestä ja parantamisesta. Maakunnan kuntien ja muiden yhteistoimintakumppaneiden tarjoamien autenttisten harjoitusympäristöjen lisäksi olemme onnistuneet kehittämään omaa ympäristöämme.
Näen Kaartin jääkärirykmentillä valoisan tulevaisuuden ja luottavaisin mielin luovutan tehtävän 1.9.2021 seuraajalleni eversti Asko Kopralle.
