Kurkistus päävartioon. Sotilaspoliisisukupolvi toisensa jälkeen palvelee Kunniakomppaniassa, jonka näkyvimmät tehtävät ovat Presidentinlinnan kunniavartio ja Helsingin päävartion aulavartio. Kaartin jääkärirykmentin syyskuun blogissa Helsingin varuskunnan nykyinen ja aiempi komendantti kertovat vartion toiminnasta 1700-luvulta nykypäivään.
Aulavartiomiehen palveluspäivä
(kirjoittaja: majuri Mika Romppanen)
Kun Helsinki nukkuu, päävartio Presidentinlinnan vieressä valvoo. Päävartiossa kukin Kunniakomppaniassa palveleva varusmies saa vuorollaan kunniatehtävän toimia aulavartiomiehenä.
Päävartio on valmiudessa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Vartio-osaston päiväpalvelus alkaa joka päivä kello 5.45.
Päävartion ensimmäinen aulavartiomies aloittaa kello 7.45. Sitä ennen vartio-osaston johtaja tarkastaa aulavartiomiehen ulkoasun: leuan, hiukset, edustusasun ja kengät. Lisäksi hän varmistaa, että tehtävä ja toimintaohjeet eri tilanteisiin ovat selvät sekä sen että aulavartiomies kykenee toteuttamaan vartiotehtävän. Puutteet korjataan aina. Napin ompelu, silitys ja kenkien lankkaus ovat Kaartin jääkärirykmentin varusmiesten perustaitoja siinä missä taisteluvälineiden käyttö taistelukoulutuksessa. Vartiovuoro kestää korkeintaan tunnin, kovalla pakkasella 20 minuuttia.
Aulavartiomies vartioi aina, satoi tai paistoi. Jokaista saapujaa, sotilasarvosta tai asemasta riippumatta, tervehditään samalla tavalla viemällä kantapäät yhteen, ja kaikkien saapujien oikeus sotilasalueelle tuloon tarkastetaan.
Putkatiloista nuhteettomimpien palveluspaikaksi
Kello 8 kaksi vartio-osaston vartiomiestä nostaa kielekkeisen valtiolipun Päävartion lipputankoon. Lipunnoston jälkeen vartio-osaston majoitustiloissa suoritetaan siisteystarkastus. Majoitustiloissa on aikojen saatossa moni sotilas nukkunut.
Nykyisin majoittujat valikoituvat nuhteettomuutensa ansiosta. Aikaisemmin tilanne oli päinvastainen: majoitustilat toimivat kiinniotettujen ja arestia suorittavien sotilaiden putkatiloina.
Vartio-osasto on tehtävässään viikon kerrallaan. Varusmiehet saavat poistua päävartion tiloista ainoastaan palvelustehtäviin. Ruoka toimitetaan kolme kertaa päivässä. Viikon aikana kaupungin rytmi tulee tutuksi.
Tunnin vartiovuoron aikana ehtii seurata ympäröivää elämää. Kelloa ei ole, joten ajan mittaamiseen ovat kehittyneet ihan omat keinonsa: Suomenlinnan lautta tulee ja menee, raitiovaunut kolistelevat ohi säännöllisesti ja keskimääräinen ohikulkijoiden määräkin hahmottuu.
Illalla auringon laskiessa on aika laskea lippu. Valoisaan aikaan lippu lasketaan kello 21 mennessä. Vartiopalvelus päättyy kello kymmeneltä. Vielä siisteystarkastus, iltatoimet ja unille, ellei yön aikana ole päivystysvuoroa. Seuraavana aamuna aulavartiomies palaa paikalleen virkeänä vahtimaan kaupunkia paraatipaikalta. Kaupungin vahdista voisikin todeta valalaulun hengessä "Vartiomies valveill on".
Vartiotoiminta alkoi Senaatintorilla Ruotsin vallan aikana
(kirjoittaja: Majuri Marko Maaluoto)
Helsingin varuskunnan vartio-, kunniavartio- ja edustustehtävien perinne ulottuu 1700-luvulle, jolloin päävartio sijaitsi nykyisellä Senaatintorilla. Tiettävästi sitä piti tukikohtanaan ainakin Porvariskaartina tunnettu ruotsalaiseen sotaväkeen kuulunut joukko vuosina 1757–1808.
Suomen sodan jälkeiseltä ajalta tiedot varuskunnan vartiotoiminnasta ovat tarkemmat. Aluksi varuskunnallinen vartiointi oli vain venäläisten joukko-osastojen tehtävä. Sen jälkeen kun Helsingin pataljoona muutti Parolasta Kaartin kasarmille Helsinkiin vuonna 1822, kuului varuskunnallinen vartiointi myös suomalaisille aina vuoteen 1905 asti.
Vartio nykyiselle paikalleen 1840-luvulla
Näkyvimmät vartiotehtävät ovat Presidentin linnan kunniavartio ja Helsingin päävartion aulavartio. Nykyisillä paikoillaan ne aloittivat vuonna 1843, jolloin kauppias Heidenstrauchin talo kunnostettiin Keisarilliseksi palatsiksi ja myöhemmin Tasavallan presidentin linnaksi 1921. Sitä ennen päävartio ehti olla 1820–40-luvuilla Tuomiokirkon kivijalassa. Vartiomiesten toiminta-alueena oli tuolloin nykyisen Senaatintorin pohjoisosa. Keisarillisen palatsin valmistuttua päävartio päätettiin rakentaa sen läheisyyteen eli nykyiselle paikalleen. Siirtoa nopeutti myös se, että kirkkoa ei pidetty sopivana paikkana säilyttää arestiin määrättyjä sotilaita. Kirkon kivijalassa olleen päävartion tilalle rakennettiin nykyinen monumentaalinen portaikko ja Senaatintori sai pitkälti nykyisen muotonsa Helsingin paraatipaikkana. Rakennustöiden aikana päävartiona toimi myös entinen kenraalikuvernöörin virka-asunto Aleksanterinkadulla.
”He ovat oikeassa vartiotehtävässä”
Nykypäivän mittapuulla 1800-luvulla vartio- ja valmiustehtäviin sitoutui erittäin paljon sotilaita koulutuksen kustannuksella. Suomen kaartista saattoi olla käskettynä erilaisiin tehtäviin enimmillään lähes 400 sotilasta, mikä oli jopa yli puolet sen vahvuudesta.
Ajan saatossa Tasavallan presidentin linnan kunniavartiomiesten ja päävartion aulavartiomiehen tehtävät ovat muuttuneet. Ne eivät ole enää niin "operatiivisia" kuin vaikkapa 50 vuotta sitten, koska vartiomiehet voivat tukeutua poliisiin ja vartio-osastoon. Eräässä Yleisradion haastattelussa vastasin esitettyyn kysymykseen, että "he ovat oikeassa vartiotehtävässä ja kyse on muusta kuin hyvältä tai uskottavalta näyttämisestä tavanomaista hienommissa vaatteissa". Aulavartiomiehen puuttuminen on johtanut jopa huolestuneiden kansalaisten yhteydenottoihin. Vartiosotilaat ovat olennainen osa Helsingin kaupunkikuvaa.
Blogin kirjoittajat:
Majuri Mika Romppanen on palvellut Kaartin jääkärirykmentissä vuodesta 2015. Hän aloitti Tukikomppanian päällikkönä, josta hän siirtyi operatiivisen osaston tehtäviin. Vuodesta 2020 on toiminut Helsingin varuskunnan komendanttina.
Majuri Marko Maaluoto palveli Kaartin jääkärirykmentissä tai sen edeltäjissä vuosina 1995-2013. Sotilaspoliisikomppaniassa hän toimi joukkueen kouluttajana, komppanian varapäällikkönä ja päällikkönä vuosina 1996-2001, turvallisuuspäällikkönä 2001-2005 ja Helsingin varuskunnan komendanttina 2007-2013. Komendantin tehtävästä Maaluoto siirtyi osastoesiupseeriksi Pääesikunnan henkilöstöosastolle ja vuonna 2020 komento- ja sotilasmusiikkisektorin johtajaksi.
